|
|
|
Hankekoodi: S20108
Hankkeen nimi: Pienyrittäjän työhyvinvointi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.11.2014 ja päättyy 30.10.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun Yrittäjät ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0415197-3
Jakeluosoite: Linnunlahdentie 2
Puhelinnumero: 0503448233
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://joensuu.pkyrittajat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAINE JARMO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503448233
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Erityistavoitteena hankkeella on mikroyritysten tuottavuuden kehittäminen soveltamalla uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia pienyrittäjän työhyvinvoinnin ja ajanhallinnan apuvälineinä (aktiivisuusranneke, sähköinen ravintokalenteri yms) ja juurruttaa työhyvinvoinnin edistäminen yrittäjien paikallisyhdistyksen jäsenpalvelujen osaksi.
Suomen Yrittäjillä on 110.000 jäsentä, Pohjois-Karjalassa on 16 paikallisyhdistystä, joissa yhteensä noin 3000 jäsenyritystä. Pienyrityksiä jäsenistöstä on valtaosa, yli 90 %. Jäsenistölle 2011 tehdyn kyselyn mukaan maakunnan yrittäjät kokivat työhyvinvointinsa ongelmaksi mm. stressin ja työn ja vapaa-ajan sekoittumisen. Ikäryhmistä huonoimman arvosanan antoivat ikääntyneet yrittäjät. Työhyvinvointiin liittyviin tapahtumiin osallistui vain kolmannes yrittäjistä vaikka suurin osa koki ne tarpeellisiksi.
Työterveyslaitoksen (Tietokortti 26) mukaan ihmisen tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Yksinyrittäjien ja mikroyritysten tuottavuus on kiinni lähinnä yrittäjän omasta työkyvystä. Se rakentuu terveyden ja toimintakyvyn lisäksi osaamisen ja mm. asenteiden varaan.
Suomen Yrittäjien (2013) tekemän pienyrittäjäkyselyn mukaan jaksamista haittaavat tekijät olivat eniten yhteydessä unihäiriöihin, ajanhallinnan ongelmiin ja mm. työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Pienyrittäjien työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja jaksamista halutaan vahvistaa hankkeessa herättämällä mielenkiinto omaan terveyden ja ajanhallinnan seurantaan.
Kohderyhmä on pienyrittäjät - yksinyrittäjät tai korkeintaan viisi henkilöä työllistävät yritykset. Tavoitteena on pilotoida hankkeen aikana kolmella noin 15 henkilön ryhmällä uuden digitekniikan, erityisesti älypuhelimien tarjoamia mahdollisuuksia.
Joensuun Yrittäjät ry:n jäsenenä on runsaat 50% sen alueen yrityksistä. Yhdistyksen jäsenpalveluja ovat perinteisesti olleet erilaiset täsmäkoulutukset, verkostoitumistilaisuudet ja viihteellisemmät jäsentapahtumat ja liikuntaryhmät. Hankkeen avulla pienyrittäjien työhyvinvointipalvelut saadaan osaksi jäsenpalveluja ja toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä.
Hanke on tarkoitettu kaikille Joensuun seudun yrityksille, ei vain Joensuun kaupungin alueella toimiville kolmen yrittäjäyhdistyksen jäsenille.
Mikroyrittäjät ja yksinyrittäjät Joensuun seudulla.
Työhyvinvointipalveluja pienyrityksille tarjoavat yritykset ja yhteisöt, joista syntyy verkosto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 25 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 17 835
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 30 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 22 835
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 80
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Pienyrittäjien hyvinvointi ja tuottavuus lisääntyvät. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Uusia hyvinvointipalveluja pienyrittäjille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hanke edistää osallistujien hyötyliikuntaan osallistumista esim. työmatkojen osalta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen päätavoite, pienyrittäjn työhyvinvoinnin edistäminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Yksi hankkeen tavoitteista on saada yksinyrittäjät työterveyshuollon palvelujen piiriin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Erityistavoitteena hankkeella oli mikroyritysten tuottavuuden kehittäminen soveltamalla uuden teknologian
tarjoamia mahdollisuuksia pienyrittäjän työhyvinvoinnin ja ajanhallinnan apuvälineinä (aktiivisuusranneke,
sähköinen ravintopäiväkirja yms.) ja juurruttaa työhyvinvoinnin edistäminen yrittäjien paikallisyhdistyksen
jäsenpalvelujen osaksi.
Suomen Yrittäjillä on 110000 jäsentä, Pohjois-Karjalassa on 16 paikallisyhdistystä, joissa yhteensä noin
3000 jäsenyritystä. Pienyrityksiä jäsenistössä on valtaosa, yli 90 %. Jäsenistölle 2011 tehdyn kyselyn
mukaan maakunnan yrittäjät kokivat työhyvinvointinsa ongelmaksi mm. stressin ja työn ja vapaa-ajan
sekoittumisen. Ikäryhmistä huonoimman arvosanan antoivat ikääntyneet yrittäjät. Työhyvinvointiin liittyviin
tapahtumiin osallistui vain kolmannes yrittäjistä, vaikka suurin osa koki ne tarpeellisiksi.
Työterveyslaitoksen (Tietokortti 26) mukaan ihmisen tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä.
Yksinyrittäjien ja mikroyritysten tuottavuus on kiinni lähinnä yrittäjän omasta työkyvystä. Se rakentuu
terveyden ja toimintakyvyn lisäksi osaamisen ja mm. asenteiden varaan.
Suomen Yrittäjien (2013) tekemän pienyrittäjäkyselyn mukaan jaksamista haittaavat tekijät olivat eniten
yhteydessä unihäiriöihin, ajanhallinnan ongelmiin ja mm. työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
Kohderyhmänä olivat pienyrittäjät, yksinyrittäjät tai korkeintaan viisi henkilöä työllistävät yritykset.
Tavoitteena oli pilotoida hankkeen aikana kolmelle noin 15 henkilön ryhmälle uuden digitekniikan,
erityisesti älypuhelimien tarjoamia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa.
Pienyrittäjien työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja jaksamista vahvistettiin hankkeessa herättämällä
pienyrittäjien mielenkiinto omaan terveyden ja ajanhallinnan seurantaan nykyaikaisin välinein. Tämä
toteutettiin antamalla hankkeeseen osallistuneille käyttöön aktiivisuusrannekkeen, joka kertoi henkilön
päivittäisestä aktiivisuudesta, sekä yhteisillä luennoilla mm. ajanhallinnasta, työterveyshuollosta,
älypuhelimen hyödyntämisestä työhyvinvoinnissa ja ajanhallinnassa (mm. sähköinen kalenteri,
ravintopäiväkirja), ravinnosta, unesta, levosta ja rentoutumisesta. Teimme myös erilaisia lajikokeiluita,
joissa innostettiin yrittäjiä liikunnan pariin, kuten retkiluistelu, treetop-kiipeily, lenkkeily, sauvakävely,
lihaskuntoharjoittelu, soutu ja golf. Jokaisen hankkeeseen osallistuneen yrittäjän kanssa käytiin myös
kahdenkeskisiä tapaamisia, jossa pohdittiin miten yrittäjä voisi parantaa tuottavuuttaan huolehtimalla
terveydestään ja ajanhallinnasta.
Hankkeeseen osallistui yhteensä 42 yrittäjää (ryhmät 15, 16 ja 11 hlö). Osallistujista 5 henkeä oli alle 30
vuotiaita ja yksi yli 60 v. Noin 57 % osallistujista oli 51-60 vuotiaita. Onnistuimme innostamaan mukaan
juuri sen ikäluokan, jotka tuntevat työkuntonsa huonoksi ja joiden viimeistään tulisi alkaa panostamaan
työhyvinvointiin. Suurin osa osallistujista oli naisia (71 %).
Kaikki osallistujat ottivat aktiivisuusrannekkeen käyttöön ja hyödynsivät sitä yhdessä älypuhelimen ja
tietokoneen kanssa. Aktiivisuusranneke oli erityisen mieluisa työkalu oman aktiivisuuden seurantaan ja
osallistujista noin puolet hankki kokeilujakson (1 kk) jälkeen aktiivisuusrannekkeen omaan käyttöön. Tämän
lisäksi muutamilla oli oma aktiivisuusranneke jo olemassa ja ainakin kaksi henkilöä hankki hieman
arvokkaamman aktiivisuusrannekkeen, jossa oli sykemittaus ja laajemmat liikuntaa tukevat ominaisuudet
mukana.
Suurin osa osallistujista kävi useimmissa valmennuksen tapahtumissa ja koulutuksissa ja otti käyttöön
sähköisen ravintopäiväkirjan ja täytti sitä vähintään viikon ajan. Moni otti myös sähköisen kalenterin
käyttöön ja alkoi hallita aikaansa älypuhelimen avulla.
Hankkeeseen osallistujille tekemämme nimettömän kyselytutkimuksen perusteella (vastaajia 35 / 42), 65 %
vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä, että heidän ajankäyttönsä oli tehostunut valmennuksen ansiosta.
Hankkeen tarkoituksena oli pilotoida pienyrittäjille erilaisten digitaalisten välineiden hyödyntämistä
työhyvinvoinnissa ja sitä kautta yrityksen tuottavuudessa. Kyselymme mukaan 51 % osallistujista oli
jokseenkin samaa mieltä, että yrityksen tuottavuus oli parantunut hankkeen ansiosta. Tähän lisättäköön,
että 20 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 71 % jokseenkin samaa mieltä, että heidän työhyvinvointi
oli parantunut valmennuksen ansiosta. Muutamassa kuukaudessa yrityksen tuottavuudessa ei välttämättä
näy kovin suurta eroa mutta uskomme sen parantuvan yrittäjän työhyvinvoinnin parantumisen myötä