RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20081, Erityistukea elämään

1 Hanke

Hankekoodi: S20081

Hankkeen nimi: Erityistukea elämään

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1473514-7

Jakeluosoite: Valtakatu 1

Puhelinnumero: 0400358761

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: Kemi

WWW-osoite: http://www.pto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauli Karihtala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400358761

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on edistää ja kehittää vajaakuntoisten, kuten vammaisten tai muutoin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia. Vajaakuntoisille halutaan luoda elinikäisen oppimisen malli, joka sisältää peruskoulun jälkeisten koulutusvaihtoehtojen kokonaisuuden, johon voi kuulua mm. kansanopiston erityislinjoja ja ohjaavaa koulutusta, ammatillista erityisopetusta sekä tuettua oppisopimuskoulutusta. Työllistymistä kehitetään soveltamalla käytännössä TEM:in vuoden 2015 alussa voimaan astuvaa lakia, joka antaa paremmat lähtökohdat vajaakuntoisten työllistymiselle mahdollistamalla korotetun palkkatuen maksamisen työnantajalle. Hankkeella kehitetään kohderyhmän sosiaalista kuntoutusta alueella. Lisäksi hanke mahdollistaa kehittämisfoorumit, joiden kautta voidaan lisätä eri vammaispalvelujen moniammatillisen henkilöstön osaamista sekä auttaa monipuolistamaan ja vahvistamaan eri tahojen välistä yhteistyötä.
Hankkeen toimilla ehkäistään vajaakuntoisten henkilöiden syrjäytymistä ja köyhyyskierteeseen joutumista sekä edistetään vajaakuntoisten sosiaalista ja toiminnallista osallisuutta yhteiskunnassa. Kehitettyä ja kokeiltua koulutusmallia toteutetaan jatkossa muodostuneen yhteistyöverkoston ja sen moniammatillisen osaamisen avulla siten, että vajaakuntoinen nuori voidaan ohjata yksilöllisesti monipuolisemman koulutuskaaren eri vaiheisiin ja sitä kautta kohti työelämää.
Hankkeen toiminta tukee vajaakuntoisia henkilöitä sukupuolesta riippumatta samanarvoisiin osallistumismahdollisuuksiin koulutus- ja työelämä valintojen suhteen, siten korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäistään syrjintää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Vajaakuntoiset, kuten vammaiset tai muutoin erityistä tukea tarvitsevat henkilöt.
Vajaakuntoisten palvelu-, työllistymis-, koulutus-, oppisopimus- ja tukiasioita hoitavien tahojen henkilöstöt. Näitä ovat kuntien ja kaupunkien vammaispalvelutyöntekijät, TE-toimiston työllistymisasioista päättävät asiantuntijat, kuntayhtymän oppisopimusasioita hoitavat asiantuntijat, kuntien ja kuntayhtymien ohjaus- ja erityisopetushenkilöstö, yksityiset koulutuksenjärjestäjät ja yritykset,(esim. Lapin Hoivataito Oy, Saava Oy, Pohjantähti-opisto, muut erityiskansanopistot Lapissa, Luovi, Kehitysvammaliitto ja Kehitysvammaisten tukiliitto ry) sekä muut hankkeen aikana löydetyt organisaatiot ja yhteistyötahot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset, yhdistykset, kunnat, kaupungit ym. työnantajat, jotka työllistävät vajaakuntoisia.
Läheisesti kohderyhmiin ja toimintaan liittyvät muut hankkeet ja projektit.
Sosiaali-, kuntoutus-, kasvatus-, ja erityisopetusaloja sekä muuta ohjaamista ja avustamista opiskelevat sekä alojen koulutusta antavat ja kehittävät oppilaitokset (esim. sosionomi, Lapin AMK, yliopistot).
Lapin AMK on hankkeessa yhteistyökumppanina. Kumppanuuteen sisältyy mm. opintojen yhteydessä tehtävää harjoittelua, erilaisten opiskelijatöiden ja opinnäytetöiden tekemistä. Sisällöt tarkennetaan tehtävässä sopimuksessa hankkeen saadessa rahoituksen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 684

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 280 684

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 184

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 083

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Keminmaa, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty selvittäen asiantuntijoilta taustaa kehitysvammaisten, vammaisten, vajaakuntoisten, erityisopiskelijoiden määrästä ja osallistumisesta työ- ja koulutustoimintaan kohdealueella, huomioiden sukupuolijakaumat. Selvitettyä tietoa on, että 1% väestöstä on kehitysvammaisia, 3% eriasteisia neurologisia erityisvaikeuksia, kehityshäiriöitä ja oppimisen ongelmia. 80% näihin ryhmiin kuuluvista on aikuisia, eli vajaakykyisyys ei olennaisesti vaikuta odotettuun elinikään lukuun ottamatta vaikeaa kehitysvammaisuutta. 1960 alkaen lievästi vammaisten osuus on kasvanut. Keskivaikeasti/vaikeasti vammaisten osuus laskee ja syvästi kehitysvammaisten osuus on pysynyt samana. Kehitysvammaisista miehiä on 54% ja naisia 46%. Autismia miehillä on 3-4 kertaa enemmän kuin naisilla. Syynä oletetaan olevan X-kromosomioireyhtymät, jotka ilmenevät vain miehillä. Toisaalta X-kromosomi oireyhtymät ovat vaikeampia, pojat vammautuvat siksi helpommin. Suomessa tehdyissä epidemiologisissa selvityksissä suomalaisväestössä lievästi kehitysvammaisia (ÄO 50-70) on 0,6%, eli noin 30 000, keskivaikeasti kehitysvammaisia (ÄO 35-49) on 0,2%, eli noin 10 000. Nämä ryhmät muodostavat sen kehitysvammaisten joukon, joka uudella ajattelulla ja moderneilla elinikäisen oppimisen tekniikoilla mitä ilmeisimmin olisivat kuntoutettavissa oikeaan työhön ainakin osa-aikaisesti. Lisäksi tulevat kaikki muut vammaiset, joita ei luokitella kehitysvammaisiksi sekä mielenterveyskuntoutujat. Kokonaisuudessaan heitä voidaan pitää kymmenien, jopa satojen tuhansien henkilötyövuosien potentiaalisena työvoimareservinä, erityisesti avustaville matalapalkka-aloille. (Lääkäri Markku Nyman) Kunnassa/kaupungissa asuvista kehitysvammaisista ei saa lain mukaan pitää tilastoa. Määrällistä rekisteriä voidaan pitää vain kaupungin tai kunnan kehitysvammapalveluihin osallistuvista henkilöistä. Kemin kaupungissa kehitysvammapalveluiden käyttäjiä, eli jotain tukea saaneita on ollut vuonna 2013 yhteensä 680. Leipätehtaan avotyötoimintaan ja päivätoimintaan on sopimuksia nyt 134 joista miehet 77 ja naiset 57. (Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen) Keminmaan kunnassa kehitysvammapalveluiden käyttäjiä 2014 on 73 joista miehet 45 ja naiset 28. Avotyötoiminnassa 28, joista miehiä 20 ja naisia 8. Päivätoiminnassa 12, joista miehiä 9 ja naisia 3.(Kehitysvammapalveluiden vastaava ohjaaja Virpi Tuomaala) Luovin Kemin yksikössä opiskelijoita kehitysvamman, kehityksen viivästymän, pitkäaikaissairauden, kielellisen erit.vaikeuden, psyykkisen erit.vaikeuden, hahmotus ja tarkkvaisuuden ing, sekä kuurouden perusteella yhteensä 30, joista poikia 18 ja tyttöjä 12. (Toimipistepäälikkö Riitta Kaivola) Ammattiopisto Lappiassa erityisopiskelijoita on viimeisen tilaston ja ammatillisen 12 portaisen asteikon määrittelyn mukaisesti on seuraavasti: 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten ADHD)34 opp. 02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dysleksia) 78opp. 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta)9 opp. 04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää)18 opp. 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa) 0 opp. 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)15 opp. 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä)9 opp. 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet. 0 opp. 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)1 opp. 10 kuulovamma 0 opp. 11 näkövamma 1 opp. 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta (esim. aiempi huono koulumenestys, opiskelun epäsäännöllisyys, opiskeluvaikeudet, päihdeongelma, käyttäytymis- tai keskittymisongelmat, sosiaalisen vaikeudet, lukivaikeudet, alhainen motivaatio. 93 opp. Yhteensä erityisopiskelijoita 258, joista poikia 172 ja tyttöjä 86. (Opintojohtaja Pentti Heikkilä) Pohjatähti-opistolla Kemissä Arjen eväät -erityislinjalla kehitysvamman (keskivaikea,vaikea) ja kehityksen viivästymän perusteella yhteensä 9, joista poikia 4 ja tyttöjä 5. (Viimeisin tilasto, Pohjantähti-opisto) ODL, Ylitornion yksikkö kansanopiston erityislinjalla ja Vaku2-opinnoissa 15, joista poikia 7 ja tyttöjä 8. (Rehtori Liisa Ukkola) Ranuan kristillisen kansanopiston erityislinjalla 8, joista poikia 5 ja tyttöjä 3. (Rehtori Eero Nuolioja) Ranualla toimiva vammaisten asumispalveluyksikkö Jukola, jossa asuu eri asteisesti vammaisia ja vajaakuntoisia yhteensä 12, joista miehiä 5 ja naisia 7. Kukaan ei ole työllistynyt oikeaan työhön, kaksi osallistuu avotyötoimintaan. (Lääkäri Markku Nyman) Hankkeen toiminnassa kannustetaan ja tuetaan vajaakuntoisia henkilöitä sukupuolesta riippumatta samanarvoisiin osallistumismahdollisuuksiin koulutus- ja työelämä valintojen suhteen. Siten osaltaan korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäistään syrjintää.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankesuunnittelussa valtavirtaistaminen on huomioitu toiminnan kehittämisessä niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen organisaation ja hankkeen normaaliin työskentelyyn. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on olemassa olevan kokemuksen, tiedon ja työvälineiden hyödyntämistä myös tässä hankkeessa. Sitä ei nähdä irrallisena osana hankkeessa vaan on uudenlainen tarkastelutapa tehtäviin. Sukupuolinäkökulma tarkoittaa, että tarkastellaan sukupuolen ja sukupuolierojen merkitystä yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisiin yhteisön jäseninä. Sukupuolinäkökulma auttaa meitä havaitsemaan, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on monilta osin toisistaan poikkeava asema yhteisössä ja siten myös erilaiset tarpeet ja toiveet. Vajaakuntoisilla vamman vaikutukset ohjaavat sijoittumista työhön sukupuolen ohessa. Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten tasa-arvoa sekä heidän oikeutta tehdä työtä ja opiskella yhteiskunnassa. Sukupuolinäkökulma sisältyy hankkeeseen alusta alkaen, taustatiedon keräämisestä toteuttamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hankkeiden kaikissa vaiheissa kootaan sukupuolittain eriteltyä tietoa. Kaikki tieto, jota hankkeen kohderyhmästä on olemassa, kirjataan miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen mukaan. Pohjantähti-opisto edistää tasa-arvoa sekä kulloinkin heikommassa asemassa olevaan sukupuoleen kohdistuvilla erityistoimilla että sukupuolinäkökulman sisällyttämisellä kaikkeen toimintaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Sukupuolinäkökulmassa ja tasa-arvossa huomioidaan asenteiden ja roolien vaikutukset niin miehiin kuin naisiin. Hankkeen tavoitteissa sukupuolten välinen tasa-arvo on myös kohderyhmä huomioiden keskeinen asia ja se huomioidaan jokaisen henkilön kohdalla yksilöllisesti. Vajaakuntoisella ihmisellä vamman laatu ja vaikeusaste ovat sukupuolta suurempi toimintaa ohjaava tekijä. Uusien työpaikkojen ja työllistymismahdollisuuksien avulla on tavoitteena parantaa vammansa vuoksi heikommassa asemassa olevan sukupuolen tasa-arvon toteutumista paremmin.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	2
Hankkeessa halutaan tukea luonnonvararojen säilymistä ja tukea elämäntavalla ja toiminnalla kestävän kehityksen periaatetta. Kestävyysajattelussa halutaan ekologisen kestävyyden ohella toteuttaa myös ihmisarvon kunnioittamista erityisesti vajakuntoisuus huomioiden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	2
Ilmastonmuutoksen on esitetty tulevaisuudessa tuovan vakavia seurauksia. Hankkeessa tätä halutaan torjua ekologisen koulutuksen ja ajattelutavan muutokseen pureutuen, jossa huomioidaan kierrättämisen ja vähähiilisten periaatteiden noudattaminen kaikessa toiminnassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	2
Hankkeen toimissa ja koulutuksissa halutaan osoittaa ihmisten valintojen vaikutukset luontoon ja sen eliöihin. Luonnon monimuotoisuuden säilymisellä halutaan osoittaa vaikutukset sisäiseen hyvinvointiin ja elämän laatuun myös jatkossa. Tätä voidaan tukea vajaakuntoisiin kohdentuvissa hankkeen toimissa ja ympäristössä, jossa työskennellään.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	2
Hankkeen toimissa ja koulutuksissa edistetään kierrätysajattelun lisäämistä, joka osaltaan vähentää ilmastoon ja vesistöihin kohdentuvia paineita. Hankkeessa toimitaan sähköisesti niin paljon kuin on mahdollista ja näin vähennetään tarpeetonta paperin käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	1	1
Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Hanke tukee tätä tavoitetta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Hankkeessa noudatetaan kierrättämisen periaatetta ja jätehuolto hoidetaan asianmukaisella tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	2
Hankinnoissa huomioidaan uusiutuvalla energialla tehdyt tuotteet niin pitkälle, kuin hankintaa ohjaavat periaatteet sen sallivat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	2
Huomioidaan paikallinen kulttuuriperintö ja elinkeinorakenne alueella, jonka kehittäminen tukee hankkeen kohderyhmän opintoja ja työllistymisen tavoitteita. Monikulttuuriset alueelliset mahdollisuudet ja rikkaudet hyödynnetään hankkeen toiminnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeessa kehitetään osaamisen pääomaa, jolla voidaan ohjata elämää ekologiseen suuntaan. Huomioidaan yleinen turvallisuus hankkeessa ja opistossa. Ehkäistään kiusaamista ja torjutaan syrjäytymistä.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Vajaakuntoiset ja vammaiset käyttävät usein liikkumiseen julkisia kulkuneuvoja. Tämä on taloudellisempaa kuin yksityisautoilu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hankkeen keskeinen tehtävä on edistää vajaakuntoisten hyvinvointia koulutuksen ja eri kehittämistoimien avulla.
Tasa-arvon edistäminen	6	6
Vajaakuntoisen ja vammaisen ihmisen tasa-arvon edistämien on myös hankkeen yksi keskeinen tavoite. Vajaakuntoiselle tasa-arvo ei ole yhteiskunnassa itsestäänselvyys, hankkeella halutaan korjata tätä epäkohtaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Yhteiskunnan toivotaan mahdollistavan eri henkilöryhmien kulttuurien välinen yhdenvertaisuus. Hankkeessa tätä ajattelua tuetaan ja kaikki kohderyhmän asiakkaat voivat tulla mistä tahansa yhteiskunnasta, valtiosta ja kulttuurista. Kaikkia heitä kohdellaan tasa-arvoisesti.
Kulttuuriympäristö	2	2
Kulttuurinen ulottuvuus halutaan nähdä kulttuuriperinnön suojelemista tukevana ja sen välittämisenä tuleville sukupolville. Kestävä kulttuuriympäristön suojeleminen vahvistaa tulevaisuuden kulttuuriympäristön uudistumista. Hankkeella halutaan olla osallisena uuden kulttuurin synnyttämisessä ja sen rakentamisessa.
Ympäristöosaaminen	2	2
Ympäristöosaamista kehitetään annettavan koulutuksen avulla. Hanke toimii ympäristössä, jossa ympäristöasiat on jo huomioitu organisaatioiden toiminnassa ja hankkeella vahvistetaan tätä toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli edistää ja kehittää osatyökykyisten henkilöiden kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia. Osatyökykyisille luotiin elinikäisen oppimisen malli, joka sisältää peruskoulun jälkeisten koulutusvaihtoehtojen kokonaisuuden, johon voi kuulua mm. kansanopiston erityislinjoja ja ohjaavaa koulutusta, ammatillista erityisopetusta sekä tuettua oppisopimuskoulutusta.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa käyneistä asiakkaista noin puolet työllistyi tai sai koulutuspaikan hankkeen aikana. Osa työsuhteista tai opinnoista jatkuvat edelleen hankkeen jälkeen. Asiakkaille mahdollistui myös suorittaa hankkeen avulla hygieniapassi- sekä EA 1- koulutuksia, jotka myös edistävät heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Hanke on verkostoitunut yritysten ja työnantajien kanssa, joilla on halua antaa työmahdollisuuksia osatyökykyisille henkilöille.

Työllistyminen vähensi suoranaisesti jo hankkeen aikana asiakkaiden köyhyyttä ja edisti siten heidän osallisuuttaan yhteiskuntaan. Opiskelu on edistänyt asiakkaiden työllistymistä ja avannut ovia erilaiseen tulevaisuuteen enemmän aktiivisena kansalaisena. Toimenpiteet ovat vähentäneet syrjäytymistä ja laajentaneet asiakkaiden verkostoja. Ohjaus- ja neuvontapalvelun ansiosta asiakkaat ovat saaneet erilaisia palveluita ja tukia (mm. vaikeavammaisten kuljetuspalveluita, vammaistukea, työttömyyskorvausta). Asiakkaat ovat saaneet infojen ja koulutusten avulla enemmän tietoa ja taitoja, jotta he pystyvät myös itse paremmin vaikuttamaan omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa.

Hankkeessa on kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen ja ohjauksen malli, jonka avulla on voitu edistää asiakkaiden opintoja, työllistymistä, osallisuutta sekä itsenäisyyttä. Sosiaalista kuntoutusta edistettiin mm. pyörätuolikoripallolla, kehitysvammaisten kaverikerholla sekä erilaisilla koulutus- ja infotilaisuuksilla.

Hankkeen avulla koulutettiin laaja- alaisesti kohderyhmän kanssa työskenteleviä ammattilaista niin TOIMI- koulutuksissa kuin esim. tuetun oppisopimuksen, vammaislainsäädännön, henkilökohtaisen avun, kuntoutuksen, hyvien käytäntöjen sekä mielenterveyden hyvinvoinnin saralla. Tuetun oppisopimuksen saralla hankkeen aikana pidettiin seminaari aiheeseen liittyen, sekä asiaa markkinoitiin asiakkaille ja yrityksille, mutta valitettavasti hankkeeseen ei kuitenkaan hankeaikana ohjautunut potentiaalista osatyökykyistä henkilöä, jolle olisi voitu lähteä pilotoimaan tuettua oppisopimuspolkua. Tuetun oppisopimuksen tarpeen on todettu olevan vähäistä, koska osatyökykyisten työllistyminen on vaikeaa.

Hanke on onnistunut luomaan toimivat yhteistyön mallit niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin organisaatioiden välille. Asiakasohjausta, yhteisiä tapahtumia ja muita yhteistyön muotoja on tehty Kemin, Tornion, Keminmaan ja Simon sekä Meri-Lapin alueen oppilaitosten, järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

Hankkeen aikana luotu laaja yhteistyön kenttä edistää hankkeen jälkeenkin asiakkaiden ohjaamista oikeanaikaisiin ja sopiviin palveluihin. Tämä vähentää päällekkäisiä toimintoja ja luo mahdollisuuden uusien asioiden luomiseen yhdessä. Yrityksien kontaktointi on pikkuhiljaa hälventänyt ennakkoasenteita osatyökykyisiä ihmisiä kohtaan, ja siten ne ovat luoneet mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa työmarkkinoille pyrkiville osatyökykyisille. Ammattilaisten kouluttaminen on laajentanut alueella työskentelevien osaamista, mikä on osaltaan parantanut osatyökykyisten mahdollisuuksia saada parempaa palvelua.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus