|
|
|
Hankekoodi: S20043
Hankkeen nimi: TOPIKS - pajayhteistyöhanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus OY
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2249317-6
Jakeluosoite: PL 304
Puhelinnumero: 015-2215111
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.esedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Hyttinen-Lilja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447115642
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TOPIKS-hankkeen päätavoitteena on työttömien ja ammatillista koulutusta vailla olevien sekä ammatilliset opinnot keskeyttämässä olevien nuorten ja aikuisten sitouttaminen koulutukseen tai työelämään. Hankkeessa tähdätään työvalmennuksen opinnollistamiseen eli siihen, että nuorilla tai aikuisille olisi mahdollisuus suorittaa työtä tekemällä ammatillisiin opintoihin liittyviä tutkinnon osia. Tavoitteena on myös opettajien osaamistason nostaminen. Opettajien taito soveltaa opetussuunnitelmien toteuttamista uudenlaisissa oppimisympäristöissa vaatii lisäkoulutusta ja valmennusta. Hanke kartoittaa niiden tarvetta ja pilotoi niitä toimintakautensa aikana.
TOPIKS-hankkeessa luodaan kestävä toimintamalli ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen väliseen yhteistyöhön sekä tuetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Toimintamallissa opinnollistamisprosessi on järjestämisen ja kehittämisen osalta systemaattista, ajan tasalla olevaa ja eri toimijaosapuolien kanssa tehtävää yhteistä työtä.
Yritysyhteistyön tavoitteena on parantaa opetussuunnitelmien osien sekä työpajan tarjoamien työtehtävien ja ammattitehtävien vastaavuutta. Toimintamalli sisältää myös toppis-elementit eli palkkatukityöntekijällä on mahdollisuus suorittaa opintoja tukijaksolla ollessaan. Toimintamallissa on mukana yhteisiä pajoja, joista erityisesti ”työelämä” pajat sisältävät monipuolista yhteistyötä (paja, oppilaitos ja työelämä).
Opinnollistamisen ja TOPIKS-mallin lisäksi hankkeessa tuetaan myös jatko-opintoihin sijoittumista ja työllistymisratkaisun löytämistä. Hankkeessa hyödynnetään mm. aikaisemmin Mikkelin kaupungin Vaaksa hankkeessa kehitettyä oppisopimukseen ohjaamisen mallia.
Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja ammatillista koulutusta vailla olevat henkilöt sekä ammatilliset opinnot keskeyttämässä olevat nuoret ja aikuiset. Erityinen painotus hankkeessa on 300 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät henkilöt.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työpajojen ja oppilaitoksen henkilöstö, jotka saavat osaamista opinnollistamisen ja ohjauksen prosesseihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 361 208
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 356 180
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 450 448
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 072
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kangasniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Toimintakeskus ry on Mikkelin alueen suurin kierrätyskeskus. Sen toimintaan kuuluu SER-jätteiden sekä vaarallisten aineiden vastaanotto ja eteenpäin toimittaminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| erityisesti SER-jätteen uusiokäyttö vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja tätä kautta vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei pitäisi olla vaikutusta, korkeintaan myönteistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Kierrätyksen kautta mm. vaarallisten aineiden pääsy vesistöön vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Esedussa on valmisteilla koko oppilaitosta koskeva kestävän kehityksen ohjelma. Toimintakeskuksen Ekotori on alueellinen asiantuntija materiaalien kierrätyksessä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään oppilaitoksen palveluja (oppisympäristöjen laajentaminen oppilaitoksen ulkopuolelle) julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen tavoitteena on huonossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten palvelujen kehittäminen heidän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (toppis-malli). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Koulutus on yksi tärkeä elementti syrjäytymisen ehkäisyssä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Koulutus on hyvä väylä sosiaalisen tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Ammatillinen koulutus lisää yhteiskuntaan integroitumista ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Oppilaitoksen opettajien tutustuminen mm. Ekotorin toimintaan lisää heidän tietämystään Mikkelin alueen toimijoiden ympäristöosaamisesta. Opettajat voivat hyödyntää työpajoissa käytettäviä menetelmiä omassa työssään kestävän kehityksen edistämiseksi oppilaitoksessa | ||
Hankkeen päämääränä oli työttömien ja ammatillista koulutusta vailla olevien sekä ammatilliset opinnot keskeyttämässä olevien nuorten ja aikuisten sitouttaminen koulutukseen tai työelämään.
Hankkeen tavoitteet:
• laajentaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen tapoja (opinnollistetut pajat)
• parantaa kohderyhmän mahdollisuutta suorittaa vähintään tutkinnon osia
• vahvistaa yhteistyötä ammatillisen opetuksen ja työpajatoimintojen välillä
• mallintaa 3-4 eri tutkinnon osaamistodistus
Ammatillisen tutkinnon suorittamistapoja laajennettiin viemällä opetusta oppilaitoksen ulkopuolelle mm. työpajoille. Uusien oppimisympäristöjen tunnistamiseen kytkettiin opinnollistaminen. Topiks-hankkeessa sillä tarkoitettiin toimintaa, jossa työpajojen työtehtäviä tarkasteltiin valtakunnallisista tutkintojen perusteista käsin. Tarkoituksena oli löytää kokonaisia tutkinnon osia, joita voidaan suorittaa opinnollistetuissa työympäristöissä. Pajojen henkilökunta tekivät uusien oppimisympäristöjen tunnistamiseen tarvittavan työn, mutta ammatin opettaja teki opinnollistamisen. Topiks-hankkeessa opinnollistettiin yhteensä 24 tutkinnon osaa 8 perustutkinnosta ja 2 ammattitutkinnosta. Erilaisia oppimisympäristöjä tunnistettiin 34 eri työpajassa tai -pisteessä. Lisäksi opinnollistettiin Valma-koulutusta Mäntyharjun nuorten työpajalle.
Opinnollistamiseen liittyi tiiviisti pajahenkilökunnan koulutukset. Toiminnan toteutuksessa on tärkeää, että pajojen työntekijät ymmärtävät ammatillisen koulutuksen rakenteen, mitä opinnollistaminen tarkoittaa ja miten arviointi tehdään. Lisäksi järjestettiin korttikoulutuksia (tulityökortti, hygieniapassi ym.) sekä valmentajille että valmentautujille. Viime mainituille sitä tarjottiin työllistymisen edistämiseksi, mutta myös siksi että se oli matala kynnys saada heidät tutustumaan koulutukseen.
Tutkinnon osien suorittamisprosessiin sisältyivät asiakashankinta, kohderyhmän koulutuksien suunnittelu, hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen, opintojen toteuttaminen (resurssit ym.) ja jälkiohjaus. Asiakasrekrytointi tehtiin Mikkelin työllisyyspalvelujen ja Toimintakeskuksen kautta. Tutkinnon osittain opiskeltua koulutusta toteutettiin pääsääntöisesti ns. toppis-mallilla, jossa yhdistetään palkkatukityötä ja opiskelua opinnollistetuilla pajoilla. Tutkinnon osia hankkeen aikana suoritti 24 henkilöä, joista viisi ei saanut tehtyä sitä. Tutkinnon osia suoritettiin yhteensä 26 kappaletta.
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut Mikkelin Toimintakeskus ry:n, Mikkelin kaupungin ja Esedun työpajayhteistyön tiivistäminen, jotta pystyttäisiin luomaan kohderyhmään kuuluville henkilöille palvelukonsepti ”pajoilta koulutuksen kautta työelämään”. Toimintaa määrittää yhteinen näkemys asiakkaan ohjauksellisesta tuesta, jossa useampi työntekijä työskentelee samanaikaisesti ja samansuuntaisesti.
Hankkeessa haettu yhteistyön tiivistyminen toteutui erittäin hyvin. Yhteistyötä syntyi kaikille järjestelmän tasoille. Toimintakeskus ja Esedu solmivat palvelusopimuksen, jossa Esedu voi ostaa keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille opinnollistettuja työpajajaksoja. Johdon tuki Toimintakeskuksen ja kaupungin työpajojen osalta näkyi myös siinä, että työntekijät saivat osallistua kaikkeen hankkeen järjestämään koulutukseen. Tämä toiminta varmisti sen, että opinnollistamiseen liittyvä tietotaito juurtui työpajojen toimintaan.
Hanke sattui ajallisesti merkittävään ammatillisen koulutuksen murrokseen, kun työssäoppimista ollaan entistä laajemmassa mittakaavassa viemässä työpaikoille. Lisäksi uudistuksessa opinnot muuttuvat tutkinnon osapohjaisiksi. Hankkeessa pystyttiin ennakoimaan tulevaa muutosta, mikä helpotti Esedun puolella johdon ja työntekijöiden sitoutumista hankkeeseen.
Toimijoiden yhteistyönä suunniteltiin Vauhtia AmmattiUralle (VAU) – koulutus. Sekä työllistämispalveluissa että työpajoilla oli huomattu kohderyhmä, joka tarvitsisi ennen varsinaisen ammatillisen koulutuksen aloittamista opintoihin ja opiskeluun perehdyttävää koulutusta. Tämän koulutuksen ehti hankeaikana käydä 77 henkilöä. Koulutuksen jatkosta neuvotellaan TE-palvelujen kanssa.
Asiakkaiden kokonaismäärä hankkeessa oli 152 (tavoite 80). Asiakkaista VAU- ja tutkinnon osa -koulutuksiin osallistui yhteensä 10 henkilöä. Hankkeen järjestämiin korttikoulutuksiin osallistui 140 henkilöä (sekä valmentajia että valmentautujia) ja henkilöstökoulutuksiin 242 henkilöä . Kaupungin työllisyyspalvelujen kautta hankeaikana aloitti oppisopimuksen 20 henkilöä ja valmistui 8. Lisäksi hoiva-avustajakoulutuksissa oli mukana 42 opiskelijaa. Kaupungin työllisyyspalvelujen kautta ohjattiin hankkeen asiakkaita 8 suoraan avoimille työmarkkinoille.
Topiks-hankkeen kehittämistyöstä on koottu Yhdistellen vanhaa ja uutta- käsikirja, joka on sähköinen. Siinä esitellään opinnollistamisprosessi ja siihen sähköiset lomakepohjat. Käsikirja on tarkoitettu opettajille helpottamaan opinnollistamisen tekemistä työpaikoilla. Lisäksi käsikirja sisältää Toimintakeskuksen palvelutuotteen esittelyn, sisällöt ja käyttöohjeet. Kaupungin työllisyyspalvelujen oppisopimusmalli on työllistämisperusteinen. Siihen liittyvät toimintatavat- ja ohjeet on kirjattu oppaaseen, joka on osoitteessa
http://www.esedu.fi/esedu/projektit/julkaisut_ja_raportit
Lisäksi Xamkin opiskelija saa valmiiksi kevään 2017 aikana opinnäytetyön. Siinä selvitetään opinnollistamisessa mukana olleiden (opettajat, työpajojen edustajat ja johdon edustajia) kokemuksia opinnollistamisesta ja siihen liittyviä kehittämisajatuksia.