|
|
|
Hankekoodi: S20023
Hankkeen nimi: Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 30.6.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2189312-7
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: 0153 5561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPALA ANU MARJA ANNELI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125123
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Alueellisella ja paikallisella palvelujärjestelmällä on erityisen keskeinen rooli nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Vakiintuneilla ohjaus- ja palvelujärjestelmillä ei toistaiseksi ole ollut riittävästi keinoja vastata nuorten syrjäytymiseen. Palvelujärjestelmän eri osatoimijoiden sinällään ansiokas toiminta ei rakenna ehyttä tukikokonaisuutta yksittäisen nuoren näkökulmasta. Erityisesti tarvetta on lisätä nuorten sosiaalista vahvistamista ja helpottaa oikeiden polkujen löytymistä monen eri toimijan muodostamassa palvelujärjestelmässä.
Hankkeen tavoitteena on alle 25-vuotiaiden nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja jo alkaneen syrjäytymiskierteen katkaiseminen palvelujärjestelmän tarve- ja asiakaslähtöisellä kehittämisellä. Hankkeen kohderyhmänä ovat eteläsavolaiset, alle 25-vuotiaat tilastojen ulkopuolella olevat nuoret ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat työttömät työnhakijat. Lisäksi kohderyhmänä ovat nuorten palvelujärjestelmän toimijat työhallinnossa, sosiaali- ja terveystoimessa, opetustoimessa, nuorisotyössä ja kolmannella sektorilla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa maakunnallista ja kuntakohtaista tietoa nuorille suunnatusta palvelujärjestelmästä, sen toimivuudesta, mahdollisista puuttuvista palveluista ja kehittämiskohteista sisällöissä ja toteutuksessa.
Hankkeessa kerätään tietoa vaikeimmassa asemassa olevilta nuorilta ja palvelujärjestelmän toimijoilta. Haastatteluaineistosta nousevia teemoja käsitellään monitoimijaisissa työpajoissa. Työskentelyn perusteella laaditaan ”Kehittämisen keihäänkärjet” -yhteenveto, joka on ehdotus palvelujärjestelmän kehittämiseksi, erilaisten palvelukokeilujen aloittamiseksi kunnissa vuosina 2016–2017. Yhteenvedossa nostetaan esille mahdollisuuksia uusiin palvelumalleihin ja -toimintoihin.
Hankkeen tuloksena syntyy tietoa vaikeimmin työllistyvien nuorten palveluiden ulkopuolella olosta, palvelutarpeista, palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä kokemus- ja asiantuntijatietoa palvelujärjestelmän ja nuorten tarpeiden kohtaamisesta, palveluiden toimivuudesta ja hyödyistä. Lisäksi saadaan tietoa monialaisesta ja -ammatillisesta yhteistyöstä palveluiden yhteensovittamisessa, koordinoimisessa ja asiakkaiden palveluihin ohjaamisessa. Kehittämistyön pohjaksi syntyy myös konkreettisia kehittämisehdotuksia nuorilta ja palvelujärjestelmässä työskenteleviltä. Hankkeen konkreettiset tuotokset ovat raportti haastattelututkimuksen tuloksista, painettu yhteenveto ”kehittämisen keihäänkärjet” ja kehittämisverkosto, joka hyödyntää tuotettua tietoa ja toteuttaa kehittämiskokeiluja jatkossa.
Hankkeen vaikutuksena nuorten palvelujärjestelmä kehittyy asiakaslähtöisemmäksi ja sosiaalisen vahvistamisen palvelut tunnistetaan ja tunnustetaan palvelujärjestelmässä nykyistä vahvemmin. Tiedon ja osaamisen lisääntyessä kuntien eri ohjauspalvelut tunnistavat paremmin roolinsa ja mahdollisuutensa nuorten ohjaamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Pitkän aikavälin vaikutuksena alueen nuorten syrjäytyminen vähenee ja nuorisotakuun toteuttaminen helpottuu. Jatkon kannalta keskeisintä on kuitenkin se, että monien eri toimijoiden yhteisesti tuottamaa tietoa hyödynnetään aluekehittämisessä.
- Eteläsavolaiset alle 25-vuotiaat pelkän perusasteen varassa olevat työttömät työnhakijat sekä tilastojen ulkopuolella olevat nuoret
- Nuorten palvelujärjestelmän toimijat (TE-toimiston nuorten palveluista vastaavat tahot, sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät, opetustoimen edustajat (erityisesti oppilashuoltohenkilöstö), kuntakohtaiset monialaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot, etsivän nuorisotyön työntekijät, kolmannen sektorin edustajat
Hankkeen hyödynsaajina ovat laajasti nuorten hyvinvoinnin alueellisessa edistämistyössä työskentelevät eri organisaatioiden edustajat samoin kuin aluehallintoviranomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 34 808
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 34 808
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 49 725
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 725
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva, Joroinen, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 62
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 4 |
| Tiedontuotanto ja menetelmät nuorten palvelujärjestelmän ja siinä käytettävien menetelmien kehittämiseksi | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 10 |
| Esiselvitystyö perustuu nuorten kokemusten esiinnostamiselle ja heidän äänensä esiin tuomiselle, mikä voi osaltaan toimia voimaannuttavana prosessina. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Esiselvitystyö tuottaa konkreettista tietoa, jota voidaan välittömästi hyödyntää niin asiakastyössä kuin palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämisessä, mikä edistää osaltaan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Alueellisella ja paikallisella palvelujärjestelmällä on erityisen keskeinen rooli nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Vakiintuneilla ohjaus- ja palvelujärjestelmillä ei toistaiseksi ole ollut riittävästi keinoja vastata nuorten syrjäytymiseen. Palvelujärjestelmän eri osatoimijoiden sinällään ansiokas toiminta ei rakenna ehyttä tukikokonaisuutta yksittäisen nuoren näkökulmasta. Erityisesti tarvetta on lisätä nuorten osallisuutta palveluprosesseissa ja nuorten sosiaalista vahvistamista osana palveluita sekä helpottaa oikeiden polkujen löytymistä monen eri toimijan muodostamassa palvelujärjestelmässä.
Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä -hankkeen tavoitteena oli alle 25-vuotiaiden nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja jo alkaneen syrjäytymiskierteen katkaiseminen palvelujärjestelmän tarve- ja asiakaslähtöisellä kehittämisellä. Hankkeen kohderyhmänä olivat eteläsavolaiset, alle 25-vuotiaat tilastojen ulkopuolella olevat nuoret ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat työttömät työnhakijat. Lisäksi kohderyhmänä olivat nuorten palvelujärjestelmän toimijat työhallinnossa, sosiaali- ja terveystoimessa, opetustoimessa, nuorisotyössä ja kolmannella sektorilla.
Hankkeessa on kerätty tietoa vaikeimmassa asemassa olevilta nuorilta ja palvelujärjestelmän toimijoilta. Vainulla Etelä-Savossa – Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä -selvitys on tuottanut kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tietoa nuorten palveluiden ulkopuolella olosta, palvelutarpeista, palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä kokemus- ja asiantuntijatietoa palvelujärjestelmän ja nuorten tarpeiden kohtaamisesta, palveluiden toimivuudesta ja hyödyistä. Lisäksi selvityksessä on esitetty tietoa monialaisesta ja -ammatillisesta yhteistyöstä palveluiden yhteensovittamisessa, koordinoimisessa ja asiakkaiden palveluihin ohjaamisessa.
Selvityksen tuloksia käsiteltiin nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kanssa kolmessa moniammatillisessa työpajassa. Työpajatyöskentelyssä tehtiin konkreettisia kehittämisehdotuksia ja ideoitiin uusia palvelumalleja vaikeimmin työllistyvien nuorten tukemiseksi. Työpajatyöskentelyyn perustuva Kehittämisen kei-häänkärjet: Ehdotuksia vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseksi -julkaisu tarkas-telee nuorten tarvitsemia palveluita ja esittää konkreettisia toimenpiteitä palveluiden monipuolisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Hankkeen toimenpiteissä on muodostunut kehittämisverkosto, joka hyödyntää jatkossa hankkeen aikana tuotettua tietoa ja toteuttaa kehittämiskokeiluja palveluissa. Hankkeen vaikutuksena nuorten palvelujärjestelmä kehittyy asiakaslähtöisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Pitkällä aikavälillä hankkeen toimenpiteet ja tulokset tukevat Etelä-Savon nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorisotakuun toteuttamista. Hankkeessa tuotettu tieto tarjoaa pohjan jatkossa toteutettavalle aluekehittämiselle.
Julkaisut:
Vainulla Etelä-Savossa -selvitys: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-499-2
Kehittämisen keihäänkärjet -ehdotuskokoelma: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-514-2