|
|
|
Hankekoodi: S20021
Hankkeen nimi: OHOI - Osaamista vuorohoitoon
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TEPPO ULLA INKERI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektityöntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503722779
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
OHOI - Osaamista vuorohoitoon -hankkeen tarkoituksena on parantaa ja lisätä vuoropäivähoidon työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia, parantaa työn laatua vuorohoidossa sekä parantaa vuorohoidon palvelujärjestelmän toimivuutta Keski-Suomessa. Tätä kautta parannetaan tuottavuutta ja tuloksellisuutta vuorohoidossa. Projektissa kehitetään vuorohoidon vertaisoppimista, pedagogista osaamista ja toiminnan organisointia sekä lisätään tietoisuutta vuorotyön ja perheen yhteensovittamisen tematiikasta. OHOI-hankkeessa vahvistetaan naisvaltaisen, matalapalkkaisen varhaiskasvatusalan osaamista.
Hankkeen lähtökohtana ovat työelämän muutokset; yli puolet suomalaisista työssäkäyvistä työskentelee myös iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK:n) ja Jyväskylän yliopiston (JY:n) toteuttama Perheet 24/7 -hanke osoitti, että vuorotyötä tekevien työssä käymisen esteiden vähentämiseksi tarvitaan päivähoitopalvelujen, erityisesti vuorohoidon, kehittämistä huomioiden 24/7-talouden tarpeet.
Hankkeessa toteutetaan erityisesti vuorohoidon tarpeisiin kohdentuva koulutuskokonaisuus, järjestetään seminaareja sekä otetaan käyttöön vuorohoidon työntekijöille verkko-portaali vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen. Lisäksi hankkeessa kehitetään Keski-Suomen kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavien yhteistyönä kustannustehokkaita toimintatapoja vuorohoitopalvelun tuottamiseen ja työn organisointiin vuorohoidossa. Hankkeessa toimitaan olemassa olevan, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen organisoiman, varhaiskasvatuksen vastaavien verkoston kautta. Pyrkimyksenä on tehostaa erikokoisten kuntien omaa vuorohoidon palvelun tuottamista sekä löytää myös ratkaisuja kuntarajat ylittävään vuorohoitopalvelujen tuottamiseen. Työn organisointia vuorohoitoyksiköissä kehitetään tavoitteena parempi työn tekemisen autonomia ja ennakoitavuus.
Hankkeen päätoteuttaja on JAMK ja osatoteuttaja JY. Molemmat organisaatiot tuovat hankkeeseen tutkimusperustaista tietoa ja osaamista vuorohoidon erityiskysymyksistä, esimerkiksi vuorohoidon työhyvinvoinnin, pedagogiikan sekä johtamisen haasteista. Hankkeessa hyödynnetään myös JY:n laajaa osaamista työyhteisöjen kehittämisestä, työssä oppimisesta ja ammatillisesta yhteistyöstä. Hanke vahvistaa ammatillista osaamista ja työn laatua vuorohoidossa osallistujakunnissa ja parantaa vuorohoidon henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeen tuloksena vuorohoidon työntekijöiden työn tueksi dokumentoidaan nykyiset sekä hankkeen aikana kehitetyt vuorohoitoyksiköiden työn organisoimisen tavat sekä Keski-Suomen alueelliset vuorohoidon järjestämistavat.
Keski-Suomen kunnat, joista 20 tehnyt yhteistyösopimuksen hankkeeseen.
- Keksi-Suomen kuntien vuorohoitoa tarjoavien päivähoitoyksiköiden työntekijät ja johtajat
- Keski-Suomen kuntien varhaiskasvatusjohtajat
- Keski-Suomen kuntien palvelujohtajat
- Keski-Suomen alueen työorganisaatiot, joissa tehdään vuorotyötä (erityisesti henkilöstöpäälliköt)
- Keski-Suomen TE-toimiston asiantuntijat
- Keski-Suomen kunnallispäättäjät
Hankkeen kohderyhmästä noin 40 prosenttia on Saarijärven-Viitasaaren seudulta.
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat välillisesti seuraaviin kohderyhmiin
- Vuorotyötä tekevät perheet
- Keski-Suomen ulkopuolella olevat vuorohoitoa tarjoavat päivähoitoyksiköt, ja niiden työntekijät
- Valtakunnallisesti kuntien varhaiskasvatuspalvelut
- Suomen Lastentarhanopettajaliiton jäsenet
- Suomen Lastenhoitajien liiton jäsenet
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 218 916
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 218 916
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 709
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 862
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Uurainen, Jyväskylä, Pihtipudas, Joutsa, Karstula, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Keuruu, Kuhmoinen, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kannonkoski, Muurame, Laukaa, Konnevesi, Jämsä, Kivijärvi, Multia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa sekä otetaan sähköinen järjestelmä vuorohoidon henkilöstön käyttöön. Tarve fyysiseen liikkumiseen kuntien välillä vähenee tämän toimenpiteen myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 0 |
| Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa sekä otetaan sähköinen järjestelmä vuorohoidon henkilöstön käyttöön, joka vähentää tarvetta fyysiseen liikkuvuuteen kuntien välillä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeen toimenpiteissä noudatetaan greencare mallia, minimoidaan paperisen materiaalin käyttö. Lisäksi hankkeen tuotoksena syntyy sähköinen nettipalvelu vuorohoidon toimijoiden käytöön, jolloin jätettä ei jatkossakaan synny. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa selvitetään uusien vuorohoidon järjestämisen toimintamallien kehittämisen yhteydessä mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia yksityisiä palveluntarjoajia vuorohoidon järjestämisessä. Pienemmissä kunnissa vuorohoidon järjestäminen paikallisesti esimerkiksi yksityisen palveluntutottajan avulla luo työllisyyttä ja vahvistaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa otetaan käyttöön sähköinen vuorovaikutusverkosto vuorohoidon henkilöstölle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja ja yhteydenpitoa sekä otetaan käyttöön sähköinen järjestelmä vuorohoidon henkilöstön käyttöön, joka vähentää tarvetta fyysiseen liikkuvuuteen kuntien välillä. Hankkeen tuloksena saavutetut uudet vuorohoidon järjestämisen toimintamallit, joissa esimerkiksi palvelun käyttäjä voi saada palvelut toisen kunnan alueelta, mahdollistavat lasten hoidon esimerkiksi lähempänä vanhemman työpaikkaa, jolloin lasten hoitoon kuljetusmatkat lyhenevät.=> yksityisautoilun väheneminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankeen tavoittena on vuorohoidon henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen. Elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti hankkeessa edistetään sekä työntekijöiden että työyhteisöjen ammatillisen osaamisen kehittymistä ja tuetaan näin työllistymistä ja työurien pidentymistä sekä yksilön hyvinvointia.Hankkeen toimenpiteet edistävät välillisesti vuorohoitoyksiköiden asiakasperheiden, ja erityisesti lasten, hyvinvointia vuorohoitopalvelun järjestämisen ja laadun kehittämisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| OHOI-hankkeen toimenpiteet vahvistavat naisvaltaisen varhaiskasvatusalan henkilöstön osaamista sekä tukevat heidän työssäjaksamistaan ja työllisyyttään. Vuorohoitohenkilöstön sukupuolijakauman merkitys huomioidaan hankkeen toimenpiteiden sisällöissä (esim. aiheena henkilöstön koulutuksessa). Vuorohoidon asiakasperheissä yksinhuoltajat ovat yliedustettuina. Hanke tukee välillisesti näiden kohderyhmien hyvinvointia ja työllisyyttä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 8 |
| Vuorohoidon asiakasperheissä yksinhuoltajat ja sosioekonomisesti heikko-osaiset perheet ovat yliedustettuina. Hanke tukee välillisesti näiden kohderyhmien hyvinvointia ja työllisyyttä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
OHOI – Osaamista vuorohoitoon -hanke toteutettiin vuosina 2015-2016 Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella Keski-Suomessa vastaamaan vuorohoidon kentän tarpeisiin henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin sekä vuorohoidon organisoinnin kehittämisessä. Lähtökohtana oli tarve tarkastella vuorohoidon erityisasemaa varhaiskasvatuksessa. Hankkeen kokonaisuus rakentui Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston aiemmin toteuttaman Perheet 24/7 -tutkimuksen sekä OHOI-hankkeen aikana tuotetun tiedon pohjalle. Hankkeen alussa kartoitettiin Keski-Suomen vuorohoidon palvelun toteuttamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa. Henkilöstökoulutuksissa vahvistettiin osaamista vuorohoidon erityiskysymyksissä, mahdollistettiin vertaisoppiminen sekä vahvistettiin alueellista verkostoitumista ja tuettiin työhyvinvointia. Seminaarit kokosivat yhteen laajasti henkilöstöä vuorohoidon ajankohtaisten teemojen äärelle, kun taas kuntatyöpajoissa paneuduttiin yksikkökohtaisiin kehittämistarpeisiin. Kuntien varhaiskasvatuksen esimiehet osallistuivat maakunnallisten vuorohoidon raamien luomiseen. Raameihin on tiivistetty vuorohoidon järjestämiseen ja toteuttamiseen vaikuttavia asiat siten että eri puolilla maata pystytään niitä hyödyntäen tekemään aluekohtaisia vuorohoidon järjestämisen linjauksia. Hankkeessa tuotettiin laaja julkaisu ”Osaamista vuorohoitoon”, johon on koottu asiantuntijoiden artikkeleita. Julkaisu tuo ajantasaista, kokemus- ja tutkimuspohjaista tietoa julkiseen keskusteluun ja sen odotetaan herättävän kysymyksiä varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisestä niin, että myös vuorohoitoon liittyvät ilmiöt tulisivat huomioiduksi ratkaisuissa ja ohjeistuksissa aiempaa enemmän.