|
|
|
Hankekoodi: S20015
Hankkeen nimi: Uutta virtaa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 1.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laukaan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0176478-2
Jakeluosoite: Laukaantie 14
Puhelinnumero: 014 2675755
Postinumero: 41310
Postitoimipaikka: Laukaa
WWW-osoite: http://www.laukaa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Mäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-635 0138
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työttömyystilanne on Keski-Suomessa vaikea ja erityisen vaikea se on Äänekoskella. Kuntien vastuut pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti nuorten aktivoinnista ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen. Kasvava työttömyys ja siitä aiheutuva aktivointivelvoitteen lisääntyminen kuormittaa asioiden parissa työskenteleviä. Kunnat joutuvat ja haluavat kehittää uudenlaisia ja tehokkaampia toimintatapoja vastatakseen kasvaviin haasteisiin.
Laukaa, Äänekoski ja Konnevesi ovat tehneet työllistämisasioissa yhteistyötä useiden vuosien ajan. Yhteistyön tulokset ovat olleet myönteisiä. Hankekuntien alueella asuu noin 42 000 asukasta.
Kuntien on varauduttava tuleviin lakimuutoksiin ja toimintaympäristön muutoksiin (sote, TYP, työmarkkinatukiuudistus, mahdollinen kuntarakenneuudistus ja muut lakiuudistukset).
Hankkeen tavoitteena on luoda nuorille ja pitkäaikaistyöttömille katkeamaton ja oikea-aikainen palveluketju. Tarvittava tieto siirtyy asiakkaan mukana palveluntarjoajalta toiselle. Tällä ennaltaehkäistään kohderyhmän asiakkaiden työ-ja toimintakyvyn heikentymistä. Asiakkaiden ammatillisia ja muita valmiuksia parannetaan yhteistyössä mm.alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa.
Hankkeen aikana kartoitetaan ja parannetaan kohderyhmän asiakkaiden sähköisen asioinnin osaamistaso. Sähköiseen asiointiin perehdyttämällä kohderyhmän asiakkaat pääsevät yhdenvertaisempaan asemaan muun väestön kanssa. Hankehenkilöstö jalkautuu tarpeen mukaan, jotta asiakkaat saisivat tietoa heille tarjottavista palveluista. Lisäksi kehitetään toimijoiden, kuntien ja niiden päättäjien välistä tiedonsiirtoa.
Hankkeen aikana etsitään ja kehitetään yhtenäisiä asiakasohjauksen toimintamalleja ja menetelmiä sekä juurrutetaan ne hankekunnissa oleville toimijoille. Tämä yhdenmukaistaa asiakkaille tarjottavia ohjauspalveluja ja lisää positiivista asiakasvirtaa.
Hankkeella saadaan työntekijöille uusia ohjausmenetelmiä sekä testataan hankekuntien työllistämispalveluiden työntekijöiden erityisosaamisen käyttämistä yli kuntarajojen. Hankkeen tavoitteena on selvittää yhteisen työllisyysyksikön perustamisen edellytykset. Työllisyysyksikkö madaltaisi osaltaan työttömien kynnystä liikkua työn tai opiskelun perässä.
Hanketta suunniteltaessa on kuultu kohderyhmiä ja käyty yhteistyökeskusteluja eri toimijoiden sekä olemassa olevien ja mahdollisten tulevien hankkeiden kanssa.
Yhteistyö mahdollistaa hyvien käytänteiden levittämisen kansallisesti.
Hanketta hallinnoi Laukaan kunta. Hankkeen toteuttamisaika on 1.3.2015- 30.06.2017.
Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret, joilla on suuri riski syrjäytyä
Maahanmuuttajat
Hankekuntien työntekijät ja kolmannen sektorin organisaatiot.
Kuntien kehittämisyhtiöt
Työnantajat
Valtionhallinto
Oppilaitokset
Terveydenhuolto
Työnhakijoiden lähipiiri
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 649
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 649
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 213
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 339 499
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken
Kunnat: Äänekoski, Konnevesi, Laukaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21
Suunniteltu: 285
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Asiakkaan hyvinvoinnin parantuminen, joka kertautuu perheen kautta lähipiiriin. Myönteinen vaikutus hankekuntiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Parantaa erityisesti hankeen kohderyhmän miesten asemaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Parantaa heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden asemaa yhteiskunnassa | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Parantaa osallisuutta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
Uutta virtaa -hankkeen päätavoitteista neljä viidestä liittyi toimintaympäristötekijöihin, joilla voidaan välillisesti auttaa työttömiä töihin. Näitä olivat palveluketjujen kehittäminen, ohjausmalleihin luominen ja vakiinnuttaminen, erityisosaajien ammattitaidon hyödyntäminen sekä tiedonvälityksen ja sähköisen asioimisen kehittäminen.
Asiakkaiden saama apu olikin keskeisessä asemassa ja tämän osa-alueen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti: asiakaspalvelun määrälliset tavoitteet ylitettiin, asiakaskokemus oli huippuluokkaa ja myös pysyviä työmarkkinatuloksia saavutettiin.
Juuri asiakastyön onnistumisella hankkeessa pyrittiinkin selvittämään toimivimmat taustaprosessit ja käytännön, demostroimaan niitä käytännössä sekä hakemaan myös vakuuttavuutta ja luotettavuutta asiakasohjaussuunnitelmiin ja pysyviin malleihin. Hanke toimi haastavassa ohjausympäristössä: asiakkaiden palvelutarpeet olivat kasvava ja muu ohjauspalveluiden saatavuus vähenevä trendi. Ohjaustarpeet tulevat edelleen lisääntymään ja kuntien itsensä rooli Uutta Virtaa –hankkeen kaltaisten asiakasläheisten ohjaus- ja valmennuspalveluiden toteuttajana on keskeinen.
Kuntayhteistyön tiivistymistä organisatorisen yhteistoiminnan tasolle tavoiteltiin, mutta tätä varten tehty erillisselvitys ei kuitenkaan tätä päätynyt suosittamaan. Hanke onnistui kuitenkin osoittamaan kahden keskeisimmän ohjaustyön osa-alueen tarpeellisuutta ja kunnat näyttävät näiden osalta jatkavan yhteistoimintaansa. Tässä mielessä hankkeen päätavoitteista kuntayhteistyöstä toimintamallista ja erityisosaajien hyödyntämisestä yhtyivät toisiinsa ja samaan loppuratkaisuun.
Hankkeen toimeenpanon ja toteuttamisen arvio nojasi myös keskeisesti asiakaskokemuksiin. Asiakaspalaute oli ylistävää erityisesti työotteeseen ja asiakkaan kohtaamiseen liittyen. Tulokset näyttävät myös olevan selvästi paremmat, kuin mitä asiakkaat ovat aikaisemmin kokeneet.
Uutta Virtaa –hankkeen kohderyhmän muodostivat asiakkaat, joiden palvelutarve oli pääasiassa moniammatillinen. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan on arvioitu tarvitsevan eri viranomaisten ja muiden auttavien tahojen neuvoa, apua ja palveluita työllistyäkseen tai muun pysyvän ratkaisun löytymiseksi.Hankkeen yhtenä päätavoitteena oli tarjota palvelut oikea-aikaisesti ja löytää eheyttä asiakkaan palveluketjuihin eri tahojen välille. Tämä onkin asiakkaan kokonaisprosessin sujuvuuden ja nopeuttamisen näkökulmasta erittäin oleellista. Tämän tavoitteen saavuttaminen osoittautui myös käytännössä tarpeelliseksi ja haastavaksi tehtäväksi.
Asiakkaan motivaatiota vahvistavasta ohjaus- ja valmennuspalvelusta tehtiin asiakkaan oman prosessin tukemisen pääkumppani. Viranomaispalvelut siirrettiin enemmän taustalle. Riittävällä ajankäytöllä asiakkaan kohtaamiseen on Uutta Virtaa – hankkeessa saatu vaikuttavaa näyttöä. Huolellisella perehtymisellä ja asiakkaan kokonaisvaltaisella asioiden selvittelyllä on saatu vauhditettua asiakkaan omaa prosessia.Työttömyydellä on aina sekä inhimillinen että julkistaloudellinen kustannus. Kustannukset kasvavat ajan funktiona. Hintalapun muodostumisessa merkittävästi suurempia ovat ne ajat, jotka asiakas itse toimii eri palveluiden välissä. Jos palveluaika on esimerkiksi 15 minuutin sijaan 1-2 tuntia, tämä on merkityksetön kustannus siihen nähden, jos kokonaisprosessia ja pysyvän ratkaisun löytymistä voidaan vauhdittaa esimerkiksi viikoilla, kuukausilla tai joissain yksittäistapauksissa jopa yhdellä tai useammalla vuodella.