|
|
|
Hankekoodi: A78817
Hankkeen nimi: Akkujen uusiokäyttöliiketoiminnan kehittäminen Pohjanmaalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2267669-3
Jakeluosoite: PL 509
Puhelinnumero: 0207 663 300
Postinumero: 65101
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: https://www.vamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juho Heiska
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 020 766 3317
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Liikenne- ja energiasektorien sähköistymisen kiihtyessä litiumioniakkujen määrä kasvaa huomattavasti. Käytetty litiumioniakusto saatetaan usein nähdä ongelmallisena ympäristöllisestä näkökulmasta, mutta uusiokäytöllä voidaan alentaa ympäristökuormitusta ja maksimoida akuista saatavaa teknistaloudellista hyötyä, jota arvioidaan ja kehitetään tässä hankkeessa. Akkujen uusiokäyttö (eli ns. 2nd life) voi tarjota merkittävän liiketoimintapotentiaalin Pohjanmaan maakunnassa, minkä takia hankkeessa pyritään kartoittamaan ja kehittämään parhaat liiketoimintamallit maakuntaan yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Hankkeessa tehdään benchmarking-analyysiä vertailemalla akkujen uusiokäytön toimintamalleja, joita käytetään muualla Suomessa ja ulkomailla. Hanke pyrkii tukemaan ja aktivoimaan paikallisia yrityksiä akkujen kiertotaloudessa ja uusiokäytössä. Kohdealueena on Pohjanmaan maakunta. Hankkeen tavoitteena on edistää litiumioniakkujen uusiokäyttöä maakunnassa sekä hankkia tähän liittyvää osaamista paikallisille korkeakouluille. Hankkeessa tarkastellaan akkujen testausta ja uusiokäyttöä hyödyntäen Vebicissä olevaa akkujen testauslaitteistoa. Vebic (Vaasa Energy Business Innovation Centre), on yksi Vaasan Yliopiston kolmesta tutkimusalustasta ja se pyrkii vastaamaan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin TKI-tarpeisiin. Akkujen uusiokäyttöön liittyy turvallisuusriskejä, jonka takia hankkeessa tehdään yleisselvitys uusiokäytettyjen akkujen turvallisuudesta, hyödyntäen tätä samaa laitteistoa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteina on pyrkiä tukemaan akkujen uusiokäyttöön liittyvän teknologian ja toimintamallien vientimahdollisuudet, ja että akkujen uusiokäyttöliiketoiminta kasvaa orgaanisesti Pohjanmaalla.
Hankkeen loppuessa akkujen uusiokäytön nykytilaa ja tulevaa potentiaalia maakunnassa on kartoitettu ja kehitetty. Myös potentiaalisia kaupallisia sekä teknologiaan liittyviä toimijoita on kartoitettu. Akkujen uusiokäytöstä on tehty kustannusanalyysit ja kannattavuuslaskelmat, joiden perusteella on luotu liiketoimintamalliehdotus. Hankkeessa laaditaan alustava tiekartta uusiokäytettyjen akkujen liiketoimintaan maakunnassa. Maakuntaan on muodostettu yritysyhteistyöverkosto. On laadittu työohje uusiokäytettävien akkujen turvallisesta käsittelystä ja muuntamisesta uuteen käyttöön, jota esimerkiksi paikalliset yritykset voivat hyödyntää. Hankkeessa kerätyt tiedot ja osaaminen on levitetty mm. raporteissa ja seminaareissa. Paikalliset yritykset ja korkeakoulut hyödyntävät hankkeen tuloksia hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen kohderyhmänä toimivat paikalliset energiateollisuuteen ja kierrätykseen erikoistuneet yritykset. Paikallisen osaamispääoman kasvattamisen suhteen myös hanketta toteuttavat korkeakoulut ovat hankkeen yksi kohderyhmä. Hankkeessa saatavaa osaamista akkujen uusiokäyttöön liittyen voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen opetuksessa sekä myös tulevissa TKI-hankkeissa siten, että Vaasan talousalueen energiaosaamiskeskittymä vahvistuu edelleen.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat sekä käytettyjen akkujen omistajat että uusiokäytettävien akkujen käyttäjät. Vaasan energiaklusteri kokonaisuudessaan on myös merkittävä hankkeen välillinen kohderyhmä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 437
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 190
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 186 796
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 172 737
Maakunnat: Pohjanmaa
Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Kyrönmaan, Vaasan, Sydösterbottens kustregion
Kunnat: Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Vöyri, Laihia, Kaskinen, Pedersören kunta, Mustasaari, Kruunupyy, Kristiinankaupunki, Vaasa, Luoto, Maalahti, Närpiö, Korsnäs
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Akkujen uusiokäyttö pidentää akkujen käyttökelpoista elinikää, joten luonnonvarat säilyvät kierrossa pidempään. Uusiokäyttö vähentää kaivostoiminnan tarvetta. Akkujen uusiokäytöstä koottu tieto ja raportit edistävät välillisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 8 |
| Kun akut uusiokäytetään, niiden valmistamisesta, mihin sisältyy aina hiilidioksidi päästöjä, syntyvät päästöt vältetään. Akkujen uusiokäytöstä koottu tieto ja raportit edistävät välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttaman riskien vähentymistä, myös mahdollistamalla kestävien liiketoimintamallien kehittymisen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Akkujen valmistamiseen ja materiaalin louhintaan liittyy aina päästöjä, joilla on vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöstöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Akkujen uudelleen käytössä näiden vaikutukset pienenevät merkittävästi. Akkujen uusiokäytöstä koottu tieto ja raportit edistävät siis välillisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 8 |
| Akkujen valmistamiseen ja materiaalin louhintaan liittyy aina päästöjä esim. energian kulutuksen muodossa, sekä jäähdytysveden käytössä kennotehtailla. Akkujen uudelleen käytössä sekä veden että energian käyttö ovat pienempiä. Akkujen uusiokäytöstä koottu tieto ja raportit edistävät välillisesti veden käytön kulutuksen pienentämistä ja hiilidioksidi päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Akkujen uusiokäytöllä ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 8 |
| Akkujen uusiokäytöstä koottu tieto ja raportit edistävät välillisesti materiaalien tehokasta käyttöä, pienentää jätteen määrää ja kasvattaa energiatehokkuutta. Jos uusiokäyttö on mahdollista, se on kierrätystä kustannus- ja resurssitehokkaampaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 8 |
| Akut mahdollistavat uusiututuvista energialähteistä generoidun energian varastoimisen, joten ne ovat keskeinen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Akkujen uusiokäytön yksi potentiaalisin sovellus on kiinteistöihin sijoitettavat akkuvarastot, joka tukee vahvasti uusiutuvien energianlähteiden käyttöä niiden vaatiman säätövoiman vuoksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Akkujen uusiokäyttöä koskeva raportti luodaan paikallisen elinkeinoelämän ja sidosryhmien näkökulmasta ja kartoitetaan uusia toimintamalleja liittyen akkujen uusiokäyttöön alueen elinkeinoelämälle. Välillisiä tavoitteita tukee myös tiekartta liiketoiminnan syntymiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 10 |
| Akkujen uusiokäyttöön liittyy oleellisesti sähkötekninen testaus, mikä mahdollistaa uudet aineettoman liiketoimintamallin. Hankkeessa tuotetaan analyysi nykyisen ja olemassa olevan akkujen testauslaitteiston käytettävyydestä akkujen uusiokäytön mukaiseen liiketoimintamalliin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Akkujen uusiokäytön liiketoimintamallit ja muut siihen liittyvät konseptit eivät välttämättä ole selkeitä, eikä tieto niistä ole välttämättä helposti ja yleisesti saatavilla. Hankkeen tuotokset ovat yleisesti saatavilla myös hankkeen loputtua ja niistä hyötyvät korkeakoulujen lisäksi myös laajemmin koko pohjanmaan alue. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta mm. naisten ja miestin taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. Välillisesti hankkeen tuloksia valmistellessa ja esitellessä kiinnitetään huomiota sukupuolien sosiaaliseen tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen tai yhdenvertaisuuteen, mutta hankkeen tuloksia laadittaessa huomioidaan eriarvoisuuden vähentäminen ja yhteiskuntaryhmien suhteet ottamalla nämä huomioon liiketoimintamalleja laadittaessa, missä esimerkiksi matala tuloisen henkilön mahdollisuus päästä käsiksi akkuteknologiaan on uusiokäytettyjen akkujen avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön, mutta välillisesti se voi vaikuttaa esimerkiksi erilaisten sähköllä kulkevien kulkuneuvojen määrään. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 6 |
| Hankkeella on välitön vaikutus ympäristöteknologian koulutukseen, missä hankkeessa valmisteltu materiaali voidaan siirtää suoraan oppimateriaaliksi. Hankkeen tuotokset vaikuttavat myös alueella laajemmin ympäristöosaamiseen, koska akkujen uudelleenkäytön mahdollisuudet tuodaan esille. | ||
Sähköistyneiden liikenne- ja energiasektoreiden myötä litiumioniakkujen tarve kasvaa merkittävästi. Käytetyt litiumioniakut aiheuttavat useita ongelmia, jotka liittyvät niiden turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kuitenkin, akkujen uusiokäyttö (second life) saattaa tarjota huomattavan liiketoimintamahdollisuuden vähentäen samalla akkujen ympäristövaikutuksia, koska materiaalit säilyvät kierrossa pidempään. Tämän hankkeen aikana analysoitiin Pohjanmaan yritysten kiinnostusta akkujen uusiokäyttöön, tutkittiin, miten yritykset voisivat hyödyntää uudelleenkäytettyjä akkuja, sekä arvioitiin uusiokäyttöön liittyviä etuja ja haasteita. Hankkeessa tarkasteltiin case study -menetelmällä Tesla Model S -akustoa ja sen moduulia, jotka toimivat perustana uudelleenkäytettyjen akkujen liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnissa kahteen eri laskentatapaan perustuen. Tesla Model S:n moduulista irrotettiin akkukennot ja arvioitiin prosessin turvallisuutta, vaativuutta ja työvaiheita. Tämän pohjalta laadittiin työohjeet vastaavan moduulin purkamiseen sekä laajempi kirjallisuuskatsaus akkujen turvallisuuteen. Hankkeessa tehtiin myös Tesla Model S:n 18650-kennon purku-lataussyklejä ja simulaatioita, jotta voitiin arvioida kennojen jäljellä olevaa käyttöikää seuraavassa sovelluksessa. Hankkeen tulokset esiteltiin tiivistetysti loppuseminaarissa, joka taltioitiin ja on nähtävissä jälkikäteen.