|
|
|
Hankekoodi: A78757
Hankkeen nimi: Digivoimala
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0992445-3
Jakeluosoite: PL 213
Puhelinnumero: 040 141 5140
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.osao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matinmikko Kirsi Johanna
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505969816
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen voimalaitoksissa on satoja kaukolämmön, prosessihöyryn ja sähköntuotannon käytössä olevia höyry- ja kuumavesikattiloita. Voimalaitoksiin on tullut paljon uutta laitosautomaatiota ja -tekniikkaa. Prosessiosaamisessa ja käytännön ongelmaratkaisuosaamisessa on tästä syystä havaittu vajetta. Hankkeella vastataan muuttuneisiin osaamistarpeisiin lisäämällä ja kehittämällä digitaalisia ilmiöpohjaisia oppimisympäristöjä. Uutta osaamista tarvitaan, jotta voimalaitokset voivat toimia ja tuottaa energiaa entistä turvallisemmin, energiatehokkaammin ja vähäpäästöisemmin.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa ilmiöpohjainen oppimisympäristö, jonka avulla on mahdollista saada kokonaisnäkymä voimalaitoksen rakenteista sekä päästä näkemään ja kokemaan voimalaitosprosessi uudella tavalla. Toimenpiteet toteutetaan hankkeen asiantuntijoiden kesken tiimityönä ja hankeverkostoa hyödyntäen. Oppimisympäristö rakennetaan kolmesta osasta:
- Voimalaitoksen automaatiojärjestelmän simulaattori
- 3D-mallit
- VR-tekniikka
Investointihankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraavasti: markkinoiden kartoitus ja oppimisympäristön suunnittelu, hankintojen tekeminen, käyttöönottovaihe sekä tulosten levittäminen ja juurruttaminen.
Hanke vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan 2020-2025 sekä Älykkään erikoistumisen strategiaan myötävaikuttamalla vähäpäästöisen teollisuuden kehittämiseen. Voimalaitos on sitä energiatehokkaampi ja vähäpäästöisempi, mitä tehokkaammin voimalaitosprosessia käytetään. Hankkeen tuloksena saadaan uusi oppimisympäristö, johon on sijoitettu todellisuutta vastaava voimalaitoksen valvomo monitoreineen sekä 3D ja VR-ympäristö aputoimintoineen. Ympäristöä hyödynnetään mm. energia-alan ammattitutkinnoissa, prosessiteollisuuden ja kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnoissa sekä näihin aloihin liittyvässä jatkuvassa oppimisessa.
Hankkeen tuloksena syntyvä uusi oppimisympäristö lisää opiskelijoiden sekä jo työelämässä olevien osaamista kestävään, tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen voimalaitoksen käyttöön. Olennaisena pidemmän aikavälin tuloksena on, että prosessin ymmärtäminen on parantunut prosessiteollisuuden, voimalaitosalan ja kone- ja tuotantotekniikan opetushenkilökunnalla sekä alan opiskelijoilla ja yritysten henkilökunnalla. Osaaminen lisääntyy, kun toimijoilla on ajanmukaista tietoa ja taitoa. Tämä vaikuttaa myös alan työllisyyteen ja alalle työllistymiseen.
Ilmiöpohjaisista oppimisympäristöistä hyötyvät monen alan opetushenkilökunta sekä ammattilaiset yrityksissä erityisesti Pohjois-Suomessa.
Opetushenkilökunnan osaamisen lisääntymisen myötä hankkeesta tulevat hyötymään opiskelijat.
- Prosessiteollisuuden perustutkinto -opiskelijat
- Energia-alan ammattitutkinto -opiskelijat
- Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto-opiskelijat
- Korkeakouluopiskelijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 87 582
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 371
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 125 117
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 121 958
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 6 |
| Nykyaikaisissa voimalaitoksissa on siirrytty pääosin biopolttoaineisiin, joten toiminta on erilaista kuin ennen, ja uudenlaista osaamista tarvitaan. Oppimisympäristöjä tarvitaan, jotta voidaan opiskella uudenlaista vähäpäästöistä voimalaitoksen käyttöä sekä näihin liittyviä vika- ja häiriötilanteita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 7 |
| Oppimisympäristön mahdollistamat koulutukset ja osaamistason nousu vaikuttavat voimalaitosten taloudelliseen, laadukkaaseen ja ympäristöä vähemmän kuormittavaan käyttöön ja sillä on vaikutusta myös ympäristöön esim. vähempinä päästöinä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Oppimisympäristön mahdollistamat koulutukset ja osaamistason nousu vaikuttavat voimalaitosten taloudelliseen ja laadukkaaseen käyttöön ja sillä on vaikutusta myös ympäristöön esim. vähempinä päästöinä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 7 |
| Automaatiojärjestelmän simulaattorilla voimalaitosta ajetaan siten, että tulee mahdollisimman vähän päästöjä (hiilidioksidi, rikki ja typpi). Osaamisella on suora vaikutus alueen ympäristöön. Uuden oppimisympäristön mahdollistama osaamistason nousu tukee kestävää kehitystä myös mahdollisten häiriötilanteiden kohdalla: Vika- ja häiriötilanteet voivat nostaa voimalaitoksen päästöjen määrää huomattavasti, minkä takia on tärkeää, että tilanteet osataan korjata nopeasti. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Digitaalisuuden lisäämisellä ja simulaatioilla pyritään vähentämään virheitä ja haittoja joita syntyy aidoissa ympäristöissä, joten vaikutuksia voi olla myös materiaaleihin ja jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 5 |
| Nykyaikaisissa voimalaitoksissa on siirrytty pääosin biopolttoaineisiin. Ilmiöpohjaisilla oppimisympäristöillä voidaan vaikuttaa tietoisuuteen uusiutuvien energianlähteiden käytöstä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hanke on suunniteltu yhteistyössä yritysten kanssa ja alueen osaamistarpeiden pohjalta ottaen huomioon vihreän siirtymän. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Digitaalisuuden kehittäminen edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta. Hanke vaikuttaa koulutuspalveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 5 |
| Oppimisympäristöt ja niiden digitaaliset ratkaisut mahdollistavat joiltain osin etäopiskelua,joten liikkuminen vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden työllistymiseen ja työntekijöiden työtyytyväisyyteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen oppimisympäristöt tuovat tasa-arvoisuutta, kun kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua voimalaitoksen toimintaan ja harjoituksia voidaan toistaa tarvittava määrä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 4 |
| Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan havainnollistaa asioita paremmin, joten yhdenvertaisuus paranee. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei arvioituja vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 7 |
| Ilmiöpohjaisella oppimisympäristöllä voidaan havainnollistaa voimalaitoksen vaikutuksia ympäristöön(esim. uudistuvat energialähteet, vika- ja häiriötilanteet, päästöt), joten hankkeen myötä ympäristöosaaminen paranee alueella. | ||
Suomen voimalaitoksissa on satoja kaukolämmön, prosessihöyryn ja sähköntuotannon käytössä olevia höyry- ja
kuumavesikattiloita. Voimalaitoksiin on tullut paljon uutta laitosautomaatiota ja -tekniikkaa. Prosessiosaamisessa ja
käytännön ongelmaratkaisuosaamisessa on tästä syystä havaittu vajetta. Hanke vastasi muuttuneisiin
osaamistarpeisiin rakentamalla digitaalisia oppimisympäristöjä. Digivoimala oppimisympäristö koostuu voimalaitoksen automaatiojärjestelmän simulaattorista, 3D/VR-oppimisympäristöstä sekä laitteistoista. Voimalaitoksen automaatiojärjestelmän simulaattorin toimitti Valmet ja 3D/VR-oppimisympäristön toimittaja oli 3D Talo. Digivoimala oppimisympäristön avulla on mahdollista saada kokonaisnäkymä voimalaitoksen rakenteista sekä päästä näkemään ja kokemaan voimalaitosprosessi uudella tavalla. Ympäristöä hyödynnetään mm. energia-alan ammattitutkinnoissa, prosessiteollisuuden ja kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnoissa sekä näihin aloihin liittyvässä jatkuvassa oppimisessa. Toimenpiteet toteutettiin hankkeen asiantuntijoiden kesken tiimityönä ja hankeverkostoa hyödyntäen.
Hanke vastasi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan 2020-2025 sekä Älykkään erikoistumisen strategiaan
myötävaikuttamalla vähäpäästöisen teollisuuden kehittämiseen. Voimalaitos on sitä energiatehokkaampi ja
vähäpäästöisempi, mitä tehokkaammin voimalaitosprosessia käytetään. Uutta osaamista tarvitaan, jotta voimalaitokset voivat toimia ja tuottaa energiaa entistä turvallisemmin, energiatehokkaammin ja vähäpäästöisemmin.
Hankkeen tuloksena syntynyt uusi oppimisympäristö lisää opiskelijoiden sekä jo työelämässä olevien osaamista
kestävään, tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen voimalaitoksen käyttöön. Olennaisena pidemmän aikavälin tuloksena
on, että prosessin ymmärtäminen on parantunut prosessiteollisuuden, voimalaitosalan ja kone- ja tuotantotekniikan
opetushenkilökunnalla sekä alan opiskelijoilla ja yritysten henkilökunnalla. Osaaminen lisääntyy, kun toimijoilla on
ajanmukaista tietoa ja taitoa. Tämä vaikuttaa myös alan työllisyyteen ja alalle työllistymiseen. Oppimisympäristöjen pedagoginen käyttöönotto jatkuu Digikyvykkyyttä ammatilliseen koulutukseen -hankkeessa.