|
|
|
Hankekoodi: A78741
Hankkeen nimi: KESYtek – Kehittyneiden hyperkonnektiivisuustekniikoiden soveltaminen PK-yritysten käyttöön
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: (03) 6461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kalle Lintinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija, HAMK Tech
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505734498
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pirkanmaan maakuntastrategian älykkään erikoistumisen kärjen ”teollisuuden digitalisaatio” mukaisessa hankkeessa on tavoitteena tukea Pirkanmaan alueen yritysten kilpailukyvyn kehittymistä edistämällä uutta teknologiaa edustavan yhteistyö- ja mobiilirobotiikan, dynaamisen ja oppivan automaation sekä näihin liittyvien mittausratkaisujen, IIoT:n ja massadata-analytiikan käyttöönottoa, tuotantomenetelmien kehittämistä yrityksissä sekä lisäämällä yritysten systeemistä kokeilu- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on tukea yrityksiä myös kehittämään uuden teknologian käyttöönoton kannalta tärkeää strategista osaamista ja auttaa yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
KESYtek hankkeessa kartoitetaan ja jaetaan kohteena oleville pk-yrityksille tietoa uusista mittaus-, automaatio- ja analytiikkaratkaisusta sekä robotiikasta, sekä tuotetaan tietoa ja työvälineitä ja menetelmiä yritysten osaamisen arviointiin ja kehittämiseen. Hankkeessa toteutetaan yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa uuden teknologian käyttöönottoa edistäviä toimenpiteitä kattaen simulointiympäristössä toteutettavat analyysit, käytännön kokeilut yritysympäristössä, HAMKin tiloihin toteutettava laboratorioympäristö ja siihen liittyvät demonstraatiot, sekä yrityksille suunnatut verkostoitumistapahtumat osaamisen uudistamiseksi ja perusosaamisen vahvistamiseksi.
Hankkeen rinnalla on KESYtek–investointihanke (hakemusnro 310162), jossa toteutetaan hankekokonaisuuden investoinnit.
Toimialoista hankkeen pääkohteena on valmistava teollisuus ja sen tuotannolliset yksiköt. Myös luonnonvara-alalle suuntautuvia toimia kartoitetaan. Toteutuksessa yhdistetään HAMK Tech -tutkimusyksikön laaja-alaista teknologista osaamista robotiikasta, automaatio-, sähkö- ja mittaustekniikasta sekä konetekniikasta, ja lisäksi HAMK Edu tutkimusyksikön kokemusta murrosalojen osaamisen kehittämisestä.
Hankkeen toimenpiteillä löydetään uutta liiketoimintaa edistäviä mahdollisuuksia, ja lisätään yritysten innovaatio- ja kokeilutoimintaa ja vauhditetaan uudenlaisten robotiikkaa hyödyntävien työskentelykäytänteiden ja tuotantoprosessien oppimista. Lisäksi kehitetään yritysten TKI-toimintaa ja uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä.
Hanke tukee pk-yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa yhdistämällä eri osaamisalueita uudella tavalla, luoden maakuntaan älykkään erikoistumisen ja innovatiivisen liiketoimintaekosysteemin mahdollisuuksia.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on teollisuuden startup- ja pk-yritykset Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereen ympäristökunnissa (esim. Valkeakoski, Akaa, Lempäälä). Koska yhtenä tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita ja mahdollisuuksia synnyttää uutta liiketoimintaa, ei hyvin tarkkaa rajausta sovelluskohteille esitetä. HAMK toteuttaa hankkeen toimenpiteet tiiviissä yhteistyössä yritysten ja SIX-konsortion kanssa (www.six.fi). Hankkeessa tuodaan Pirkanmaan ja Tampereen ympäristökuntien teollisuusyritykselle teknologiaa, joka mahdollistaa teollisuuden kestävän kehittymisen.
Kohderyhmä määräytyy osittain sen perusteella, missä yhteistyö- ja mobiilirobotiikaa voidaan soveltaa. Yhteistyö- ja mobiilirobotiikan sekä siihen kytkeytyvän uuden teknologian keskeinen soveltamisalue kohdistuu tuotannollisiin toimiin. Näissä robotit joko yhdessä ihmisen kanssa, yksin tai toisten robottien kanssa toteuttavat ennalta määrättyjä tai mahdollisesti robotin kanssa työskentelevän työntekijän itsensä tarpeen mukaan robotille opettamia tehtäviä. Kohderyhmänä voi myös olla yritykset, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi konenäköä tai tekoälypohjaista analytiikkaa. Koska yhtenä tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita ja mahdollisuuksia synnyttää uutta liiketoimintaa, ei hyvin tarkkaa rajausta sovelluskohteille esitetä.
Hanke on avoin kaikkien yritysten haasteille ja tuloksia esitellään avoimissa tapahtumissa kuten esim. Teknologia messut. Hankevalmistelun aikana sovitut hankkeen yrityskumppanit ovat:
- Alpikone Oy
- Flinkenberg Oy, Valkeakosken tehdas
- Hakafood Oy
- Hypap Oy
- Kabassi Oy
- Kymppi-Maukkaat Oy
- Lemtapes Oy
- Quux Oy
- Boxon Oy
Hanke on myös avoin muillekin yrityksille kuin nyt listatuille ja hankkeen aikana otetaan lisää yhteyttä alueen yrityksiin ja laajennetaan hankkeesta hyötyvien yritysten joukkoa.
Välillisinä kohderyhminä ovat HAMKin ja kumppaneiden robotiikan t&k-toimintaa toteuttavat henkilöt sekä alueellinen yhteisö. Modernin yhteistyörobotiikan ja hyperkonnektiivisuuden soveltamisen osaamisen lisääntyminen luo alueelle kriittistä massaa alan kehitys- ja startup-toiminnalle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 226 272
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 176 546
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 282 840
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 220 682
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen
Kunnat: Valkeakoski, Lempäälä, Akaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Tehokkaampi tuotanto uusien teknologioiden avulla säästää luonnonvaroja (vähemmän materiaalin kulutusta). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Nykyaikainen teknologia lisää sähköistämisen osuutta, jossa voidaan hyödyntää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää ilmastonmuutoksen riskiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Robotiikan käyttö voi pienentää tuotantotilojen kokoa ja näin varaa vähemmän tilaan luonnolta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Tuotannon tehostuminen ja tuotantotilojen pienentynyt tarve voi vähentää päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Tehostunut tuotanto säästää materiaaleja ja tuottaa vähemmän jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Nykyaikainen teknologia lisää sähköistämisen osuutta, joka voidaan hyödyntää uusiutuvien energialähteiden käytön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Tehostunut tuotanto, parantunut laatu ja paremmat työolosuhteet sekä innovatiivisuuden lisääntyminen luovat edellytyksiä elinkeinorakenteen kestävälle kehitykselle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Robotiikan ja muiden hyperkonnektiivisuusteknologioiden kehittäminen hankkeissa luo mahdollisuuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Uudet kehittyneet, robotiikkaan hyödyntävät tuotantomenetelmät voivat lisätä tuotteen valmistusastetta yhdessä paikassa ja näin vähentävät logistiikkakustannuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Yhteistyörobottien käyttöönotto vähentää monotonisesta työstä johtuvaa sairastumisriskiä. Lisäksi työntekijöiden työssä viihtyminen parantuu monotonisten tehtävien siirtyessä robotille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Yhteistyörobotiikan käyttöönotto voi tehdä perinteisistä teollisuuden työpaikoista tasa-arvoisempia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Robotiikka ja teknologia ovat itsessään sosiaalisesti ja kulttuurisesti neutraaleja. Robotiikan käyttö vapauttaa työvoiman inhimillisistä velvoitteista, jolloin aikaa ja resursseja voidaan käyttää sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
KESYtek-hankkeessa rakennettiin HAMK:n Valkeakosken kampukselle robotiikkalaboratorio ja demonstroitiin usean alueen pk-yrityksen kanssa robotisoituja ja automatisoituja ratkaisuja sekä olemassa oleviin toimintoihin, että yritysten suunnittelemiin uusiin toimintoihin. Kyseisten pilottien tarkoituksena oli osoittaa, että automatisointi ja robotisointi toimivat myös pk-yritysten tarpeisiin. Pilottien merkitys oli toimia ensimmäisenä sysäyksenä tulevien automaatio- ja robotisaatiohankintojen tekemiseen. Hankkeessa myös rakennettiin yhteistyöverkostoa HAMK:n (erityisesti Valkeakosken kampuksen) ja paikallisten yritysten kanssa tulevien, yhä haastavampien, yhteishankkeiden toteuttamiseen.
Hankkeen alkuperäinen idea oli löytää uutta liiketoimintaa edistäviä mahdollisuuksia, lisätä yritysten innovaatio- ja kokeilutoimintaa ja vauhdittaa robotiikan käyttöönottoa.
Alkuperäinen tavoite oli mahdollisesti liian avoin tulkinnalle ja monet alun perin mukaan pyydetyt yritykset vetäytyivät pilotoinneista. Hankkeen aikana havaittiin, että kommunikointi ja pilotointien suunnittelu yritysten kanssa vaatii huomattavasti enemmän aikaa suhteessa pilotointien toteuttamiseen kuin oli alun perin kuviteltu.
HAMK:lle palkattiin tätä tarkoitusta varten erityisasiantuntija, joka selvitti tarkasti alueen yritysten tarpeita ja haasteita robotisaatioon ja automatisointiin liittyen ja suunnitteli esiin nousseiden tarpeiden pohjalta yhdessä tiimin kanssa konkreettisia robotiikka- ja automatisaatiopilotointeja, jotka sekä vastasivat yritysten tarpeisiin, että olivat toteutettavissa hankkeen resursseilla ja alkuvaiheen haasteiden johdosta lyhentyneellä toteutusaikataululla.
Ohjausryhmästä saatujen kommenttien jälkeen pilotointien ideaksi muodostui ajatus, että yritys oli ns. pilot -isäntä, joka toi todellisen tarpeen projektin käyttöön. HAMK toteutti pilotit ja tulokset ovat avoimesti myös muiden yritysten käytettävissä. Lopputuloksena kaikki osallistuvat yritykset kokivat pilotoinnit mielekkäiksi ja useammat päättivät jatkaa kehittämistoimia HAMK:n kanssa tulevissa, heille sopivissa hankkeissa.