|
|
|
Hankekoodi: A78728
Hankkeen nimi: Materiaalivirtamurroksen ja Suupohjan kuljetuskäytävän potentiaali
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2022 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0209599-8
Jakeluosoite: PL 700
Puhelinnumero: 029 449 8000
Postinumero: 65101
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.uwasa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ala-Harja Hanne Maarit
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonlehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 449 8626
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Globaalit materiaalivirrat ovat murroksessa ja toimitusketjujen kilpailukykytekijät ovat muuttumassa. Materiaalivirtojen ja energiamurroksen ohella myös mm. komponenttipula vaikuttaa kuljetuskustannuksiin ja -reitteihin.
Hankkeen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan kaupan ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja materiaalivirtamurroksen mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden jalostaminen liiketoimintamahdollisuuksiksi. Hankkeessa selvitetään Suupohjan radan kuljetuskäytävän potentiaali puun ja puutuotteiden, lannoitteiden, metallin, biotuotteiden ja sellun osalta.
Toimenpiteet toteutetaan neljässä työpaketissa, joista ensimmäisessä kartoitetaan Etelä-Pohjanmaalle ja EteläPohjanmaalta suuntautuvien materiaalivirtojen nykytila. Toisessa työpaketissa selvitetään, mikä olisi vallitsevissa maailmankaupan sekä kustannus- ja päästötason mukaisissa tilanteissa kannattava kuljetusmäärä arvioiden mm.
tuotekuljetusten mahdollisuudet. Menetelminä käytetään mm. operaattoreiden haastatteluja ja hankkeessa kehitettävää laskentamallia.
Kolmannessa työpaketissa selvitetään Suupohjan ratakäytävän nykyisten ja potentiaalisten toimijoiden digitalisaation nykytila ja luodaan toimitusketjudigitalisaation visio, joka perustuu sekä maatie-, rautatie- että merikuljetusketjun toimijoiden tarpeiden selvittämiseen ja sovittamiseen yhteiseksi tahtotilaksi. Tavoitteena on toimitusketjun tehokkuuden parantaminen ja oikean tiedon jakaminen keskeisille toimijoille niin, että toimitusketjuissa oleva hukka saadaan minimoitua.
Neljännessä työpaketissa verrataan valitun tuotteen/raaka-aineen toimitusketjun ja sen paluuvirtojen suorituskykyä nykytilaan ja vaihtoehtoiseen kuljetuskäytävään.
Työpakettien tuloksena muodostuvat materiaalivirta-analyysit, kustannus-hyötyanalyysit eri skenaarioille sekä alueellinen toimitusketjun kattava digitalisaation visio.
Hankkeeseen sisältyy sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tarkastelu.
Etelä-Pohjanmaan yritykset. Näitä yrityksiä ovat muun muassa kaupan, logistiikan ja teollisuuden alan yritykset.
Ylimaakunnalliset yritykset, alueellisesta ja kansallisesta huoltovarmuudesta vastaavat toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 158 655
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 114 836
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 198 320
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 546
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Isokyrö, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite: PL 700
Postinumero: 65101
Postitoimipaikka: Vaasa
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Materiaalivirta-analyysin avulla voidaan poistaa hukkaa toimitusketjuista ja hyödyntää paremmin kierrätysvirtoja | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Hanke tuottaa laskelmia ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen tueksi ja auttaa yrityksiä optimoimaan ilmastomuutosta vähentävästi | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Hanke tarkastelee olemassa olevien kuljetuskäytävien hyödyntämismahdollisuuksia, joten monimuotoisuutta mahdollisesti vähentäviä ratkaisuja ei tarvita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Tavoitteena on, että ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen määrä vähenee ja siten hankkeella on positiivinen vaikutus kasvihuonekaasujen vähentämisessä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 3 |
| Hankkeen avulla yritysten jätteiden määrään ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiiin kiinnitetään huomiota ja kehitetään kiertotalouteen ja kierrätykseen perustuvia liiketoimintamalleja ja jakeiden jalostusasteen nostamista | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 2 |
| Hankkeessa keskeistä on eri energiamuotojen ja niiden saatavuuden tarkastelu eri mittareilla | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 3 |
| Hankkeessa tavoitellaan elinkeinorakenteen monipuolistamista selvittämällä ja viestimällä materiaalivirtamurroksen mahdollistamista liiketoimintamahdollisuuksista | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Liiketoimintamahdollisuuksien ja kiertotalouden mukaisten palveluliiketoimintamallien mahdollisuuksien esiintuominen on hankkeen keskeinen toimenpide | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 4 |
| Hankkeella tavoitellaan sekä resurssitehokkaampaa ja vähäpäästöisempää logistiikkaa, mutta toisaalta materiaalivirtojen lisääntymistä siten, että systeeminäkökulmasta tarkasteltuna kokonaistonnikilometrien määrä vähenee | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
| epäsuoria vaikutuksia elinkeinoelämän kehittymisen kautta hyvinvointiin ja palveluihin | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 1 |
| Hankkeessa toimitaan sukupuolineutraalisti ja selvitetään ja viestitään valtavirtaistamisen tilannetta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| ei välittömiä vaikutuksia, välillisenä vaikutuksina raidelogistiikan vaikutukset kaupunkirakenteeseen | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 4 |
| Hanke vahvistaa ympäristöosaamista- ja tietoisuutta osallistuvien yritysten, sekä hankeviestinnän avulla. Hankkeessa tunnistetaan ja selvitetään vaihtoehtoisten ratkaisujen ympäristövaikutuksia | ||
Globaalit materiaalivirrat ovat murroksessa ja toimitusketjujen kilpailukykytekijät ovat muuttumassa. Materiaalivirtojen ja energiamurroksen ohella kuljetuskustannuksiin ja -reitteihin vaikuttaa esimerkiksi komponenttipula.
Materiaalivirtamurroksen ja Suupohjan kuljetuskäytävän potentiaali (MurSu) -hankkeen yleistavoitteena oli Etelä-Pohjanmaan kaupan ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja materiaalivirtamurroksen mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden jalostaminen liiketoimintamahdollisuuksiksi. Hankkeen keskeisen osan muodostavat globaalien kriisien – varsinkin koronan ja viimeisimpänä Ukrainan sodan – ja kehityskulkujen aiheuttamat muutokset materiaalivirroissa sekä toimitusketjuissa, sekä näiden muutosten jäljittäminen, esiintuominen sekä muutosten potentiaalin kartoittaminen.
Hanke kohdentui Suupohjan kuljetuskäytävään ja erityisesti 113 kilometriä pitkään, Seinäjoelta Kaskisten satamaan ulottuvaan Suupohjan rataan, jonka hyödyntäminen ja mahdollisuudet eri tavaralajien kuljettamisessa ovat hankkeen keskiössä. Huonokuntoinen Suupohjan rata vaatii kuitenkin mittavaa peruskorjausta ja sen liikennöinti on ollut viime vuosina lopetusuhan alla useaan otteeseen. Vaatimattomista liikennemääristä johtuen peruskorjaukselle ei ole nähty perusteluja, ja rataa on ylläpidetty erillisellä lisärahoituksella. Viime vuosina kuljetusmäärät ovat kuitenkin kasvaneet, eikä rataa luokitella enää vähäliikenteiseksi, Tilanne ei ole silti kestävä: radan heikko kunto ja epävarmuus sen tulevaisuudesta vaikeuttavat kuljetusten määrän kasvua, joka taas olisi keskeinen edellytys radan peruskorjaamiselle.
Hanke koostui neljästä työpaketista. Ensimmäisessä työpaketissa kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan ja erityisesti Suupohjan kuljetuskäytävän materiaalivirtojen nykytila ja tarkasteltiin radan potentiaalia kuljetuskäytävänä. Tämä tapahtui tarkastelemalla muun muassa Kaskisten sataman vienti- ja tuontitilastoja, Suupohjan radan varren yrityksiä, Kaskisten sataman takamaa-alueen kuljetuspotentiaalia sekä länsirannikolle suunniteltujen tehdasinvestointien logistisia tarpeita. Tällä hetkellä Suupohjan radan kuljetukset ovat puukuljetuksia, merkittävin potentiaali löytyy puolestaan länsirannikon mahdollisista tehdasinvestoinneista.
Toisessa työpaketissa keskityttiin kuljetusvolyymeihin ja tuotekuljetusten potentiaaliin, sekä vertailtiin Suupohjan radan ja sille vaihtoehtoisen kuljetuskäytävän, radan kanssa rinnakkain kulkevan Kantatie 67:n, kannattavuutta eri liikennemääräskenaarioissa. Vertailun näkökulma oli yhteiskunnallinen ja se tehtiin rataan ja tiehen kohdistuvien investointien kautta. Kustannusvertailua tehtiin niin perusparannus-, ylläpito-, päästö- ja onnettomuuskustannusten kuin julkisen talouden näkökulmastakin.
Kolmannessa työpaketissa selvitettiin Suupohjan ratakäytävän toimijoiden eli sataman, maantie- ja rautatieliikenteen sekä yritysten osalta digitalisaation nykytila. Tarkastelussa havaittiin, että yrityksen koolla, henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla on vahva positiivinen korrelaatio digitalisaation valmiustasoon ja kypsyysasteeseen. Sekä suuret että pienet yritykset voivat edistää digitalisaatiota, mutta ne kohtaavat erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Tärkeintä on tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet ja rakentaa strategia, joka sopii yrityksen kokoon ja toimialaan.
Neljännessä työpaketissa luotiin toimintolaskennan periaatteilla kustannusmalli rautatien ja maantien tavaraliikenteelle. Mallin avulla voidaan arvioida kuljetuspalvelun kustannuksia sekä ostajan että operaattorin näkökulmasta, ja se mahdollistaa tavaraliikenteen yhteysvälikohtaisten kustannusten sekä liikennemäärien ennustamisen, mikäli vuotuiset kuljetustarpeet ovat tiedossa. Mallia hyödynnettiin maantie- ja rautatiekuljetusten kustannusten laskemiseen eri skenaarioiden mukaisille kuljetusmäärille.
Hankkeessa haastateltiin eteläpohjalaisten elintarvike-, teollisuus- ja logistiikkayritysten lisäksi myös rautatie- ja satamaoperaattoreita sekä viranomaisia ja asiantuntijoita. Haastatteluja tehtiin yhteensä yli 40.
Hankkeen verkkosivu: https://www.uwasa.fi/fi/tutkimus/hankkeet/mursu-materiaalivirtamurroksen-ja-suupohjan-kuljetuskaytavan-potentiaali