|
|
|
Hankekoodi: A78715
Hankkeen nimi: Joensuun syväsataman logistiikkainfrastruktuurin rakentaminen (Kilpailukyvyn nostamisen vaihe I)
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0242746-2
Jakeluosoite: Muuntamontie 5
Puhelinnumero: 013 267 7111
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.joensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toivanen Tero
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kaupungininsinööri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503109779
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää Joensuun syväsataman logistiikkainfrastruktuuria alueen kilpailukyvyn nostamiseksi. Hanke vastaa Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämistavoitteisiin ja suoraan TEN-T-satamaverkon vaatimuksien täyttämiseen. Hanke edesauttaa Joensuun syväsataman valmiuksiin vastaanottaa suurempia aluksia Saimaan kanavan kehittämishankkeen valmistumisen seurauksena. Hanke toteuttaa Joensuun strategian 2021-2025 mukaista tavoitetta syväsataman kehittämisestä Saimaan kilpailukykyisimmäksi. Syväsataman kilpailukyvyn nosto teollisuuden tarpeisiin on nostettu strategiassa valtuustokauden yhdeksi keskeisimmistä tulevaisuusinvestoinneista, joka edellyttää merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Hanke tukee myös Hiilineutraali Joensuu 2025 -tavoitteen toteutumista liikenteen päästöjen vähentämisessä
Hankkeen toimenpiteinä ovat sataman laajennusalueen lisäpohjatutkimukset ja mittaukset, kenttäalueen ja satamaraiteen rakennussuunnittelu. Hankkeen rakennustoimenpiteitä toteutetaan tarvittavat pengertäytöt, pintakuivatusjärjestelyt, vesihuoltojärjestelmät, päällys- ja pintarakenteet, valaistus sekä maasähkön rakentaminen. Satamakentän pinta-ala on noin 5,8 ha. Toimenpiteillä käynnistetään sataman kehittäminen kohti multimodaalia logistiikkahubia ja nostetaan sataman kilpailukykyä. Toimenpiteet edesauttavat sataman tulevia jatkotoimenpiteitä (mm. uusi laivalaituri, satamaraide). Satamakentän täytössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia. Hankkeeseen perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa hankkeen toteuttamista. Hankkeesta laaditaan myös viestintäsuunnitelma.
Hankkeessa tehtävien toimenpiteiden seurauksena satama-alueen logistiikkaa saadaan parannettua ja sataman kilpailukykyä saadaan nostettua. Hanke toteuttaa TEN-T-satamaverkon vaatimuksia ja pitkällä aikavälillä hanke vahvistaa Joensuun syväsataman kehittymistä multimodaaliksi logistiikkahubiksi, joka palvelee koko Itä-Suomen aluetta.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat satamaa ja vesikuljetuksia nykyisin hyödyntävät yritykset (tavaralajeina mm. raakapuu, metsäteollisuuden tuotteet, raakamineraalit, kemikaalit, lannoitteet, metallit) ja satamatoiminnot (mm. laivaus, varastointi, sisäinen logistiikka).
Hankkeen kohderyhminä ovat myös tulevat potentiaaliset satamaa ja vesikuljetuksia hyödyntävät toimijat, esim.:
- Joensuun biohiilitehdas, joka hyödyntää biomassaa biohiilen valmistuksessa. YVA-arvioinnin mukaan biohiili on ajateltu kuljetettavaksi eteenpäin laivaliikenteellä. (https://www.taaleri.com/ajankohtaista/taaleri-valmistelee-uutta-bioteollisuuden-hanketta)
- Ilomantsin aktiivihiilitehdas, jota on tarkoitus laajentaa entisestään. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1458299).
- GreenPark-yrityspuiston kasvava teollisuustuotanto (metalliteollisuuden tuotteet).
Sataman kehittäminen tukee sataman alueella toimivia työntekijöitä ja toimijoita (laivaus, varastointi, sisäinen logistiikka jne.). Satamassa työskentelee nykyisin noin 100 henkilöä ja sataman kehittämisellä arvioidaan syntyvän 10 uutta työpaikkaa satamaan.
Hanke tukee sataman kehittämistä multimodaaliksi logistiikkahubiksi, joka hyödyttää välillisesti myös laajempaa logistiikkaverkostoa (raide- ja tieliikenne) ja siinä toimivia kuljetusyrityksiä ja logistiikkaan tukeutuvia yrityksiä.
Hankkeella nähdään olevan merkittävät välilliset hyödyt Itä-Suomen teollisuustoiminnan kehittämisessä ja teollisuusinvestointien houkuttelussa. Sataman kehittämisestä hyötyvät täten välillisesti useat eri toimijat Itä-Suomen alueella lähtien teollisuusyrityksistä aina alueen kehitysyhtiöihin ja kuntiin ja kaupunkeihin, jotka tekevät invest in -toimintaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 200 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 197 900
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 500 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 495 624
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite: Satamatie 4
Postinumero: 80220
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeessa joudutaan käyttämään uusiutumattomia luonnonvaroja täyttö- ja pintarakenteissa. Toteutuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia. Hankkeella on välillinen vaikutus tie- ja rautatiekuljetusten siirtymisessä vesikuljetuksiin, joka vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Sataman sisäisen ja ulkoisen logistiikan parantuminen vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä. Siirtymä tie- ja rautatiekuljetuksista vesikuljetuksiin vähentää myös kuljetuksista syntyviä päästöjä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | -1 | 0 |
| Hanke nähdään neutraalina luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hanke toisaalta lisää rakennettua ympäristöä mutta samalla sen toimenpiteet (esim. hulevesijärjestelmän toteuttaminen) vähentävät luontoon kohdistuvia vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hanke nähdään positiivisena veteen, maaperään ja ilmaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Hankkeen toimenpiteet (esim. hulevesijärjestelmän toteuttaminen) vähentävät vesistöön ja maaperään kohdistuvia vaikutuksia. Tie- ja rautatiekuljetusten siirtyminen vesikuljetuksiin vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei suoraan liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Vesikuljetukset voivat liittyä välillisesti Saimaan vesistön Natura-kohteisiin mutta vaikutus Natura-kohteisiin nähdään neutraalina, koska vesikuljetusten vaihtoehtoina olisi vastaavat tie- ja rautatiekuljetukset. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Hankkeessa pyritään käyttämään kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Hankkeessa toteutetaan valaistuksen ja maasähkön ratkaisuja, jotka lisäävät edellytyksiä hyödyntää uusiutuvaa energiaa ostosähkönä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella on merkittävä vaikutus Itä-Suomen elinkeinorakenteen kehittämiseen. Hanke edistää alueen yritysten logistisia ratkaisuja. Hanke parantaa Itä-Suomen elinkeinoelämän edellytyksiä ja alueen houkuttelevuutta investointien kohteena, jolloin hankkeella on myös huomattavat välilliset vaikutukset. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke parantaa uusien logististen palveluiden ja toimintojen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hanke parantaa Itä-Suomen logistisia yhteyksiä. Hankkeella on keskeinen merkitys myös Euroopan laajuisen TEN-T-satamaverkon kehittämisessä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen myötä syntyvillä elinkeinoelämän vaikutuksilla arvioidaan olevan myös alueen hyvinvointia edistävä vaikutus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tasa-arvon edistämisen näkökulmasta arvioitu neutraaliksi tai positiiviseksi, koska se tuo mahdollisuuksia myös uusille toimijoille alueella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke nähdään yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti neutraaliksi tai positiiviseksi, koska se tuo mahdollisuuksia myös uusille toimijoille alueella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke nähdään kulttuuriympäristöltään neutraaliksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke nähdään ympäristöosaamisen kannalta positiivisena satama-alueen kehittämisen vuoksi (kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, opit ja parhaat käytännöt) sekä vesikuljetusten hyödyntämisessä osana logistiikkaketjuja. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää Joensuun syväsataman logistiikkainfrastruktuuria alueen kilpailukyvyn nostamiseksi. Hanke vastasi Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämistavoitteisiin ja suoraan TEN-T-satamaverkon vaatimuksien täyttämiseen. Hanke toteutti Joensuun strategian 2021-2025 mukaista tavoitetta syväsataman kehittämisestä eri liikennemuotojen solmupisteeksi. Hanke edesauttaa myös Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelman 2022-2025 tavoitetta päästöjen vähentämisessä.
Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin sataman laajennusalueelle kohdistuvia pohjatutkimuksia, mittauksia, kenttäalueen suunnittelua, sekä rakennustoimenpiteinä toteutettiin satamakentän pengertäytöt, pintakuivatusjärjestelyt, vesihuoltojärjestelmät, päällysrakenteet (sora), valaistus sekä maasähkön rakentaminen. Kohdealueena olevan satamakentän pinta-ala on noin 5,8 ha. Tehdyt toimenpiteet edesauttavat sataman kehittämistä eri liikennemuodot yhdistäväksi solmupisteeksi. Toimenpiteet mahdollistavat myös sataman tulevaisuuden kehitystoimenpiteitä mm. uuden laivalaiturin ja satamaraiteen toteuttamisesta.
Hankkeen myötä alueella toimivat metsäyhtiöt ovat olleet hyvin kiinnostuneita alueen hyödyntämisestä varastointi- ja logistiikkakäytössä.