|
|
|
Hankekoodi: A78709
Hankkeen nimi: Kaukolämmön tulevaisuuden ratkaisut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 0294462111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Laihanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401947819
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja analysoida vaihtoehtoisia ei-polttavia teknologioita kaukolämmön tuottamiseksi tulevaisuudessa. Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kansainväliset ja kansalliset hiilineutraalisuustavoitteet sekä fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu pakottavat kaukolämmöntuottajia etsimään uusia tuotantotapoja, jotta tulevaisuudessa kuluttajille voidaan toimittaa lämpöä kilpailukykyisesti olemassa olevaa lämmönjakeluinfrastruktuuria hyödyntäen.
Hankkeen kohderyhminä ovat Etelä-Savon kaukolämmön tuottajat (energiayhtiöt), viranomaiset, kuntien päättäjät sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatiot.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on Etelä-Savon maakunnan kaukolämmön kuluttajat. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa maakunnissa. Kustannuksiltaan kilpailukykyinen kaukolämmön tuotanto tuo kustannusetuja kaukolämpöasiakkaille (kotitaloudet, kunnat ja yritykset) ja luo elinvoimaa alueelle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 175 560
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 155 878
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 197 505
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 121
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hanke käsittelee ei-polttavien kaukolämpöteknologioiden mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa ja muutoksen oletetaan tapahtuvan kestävyyskriteereiden mukaisesti. Muutokset ovat hitaita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Ei-polttavat tuotantoteknologiat vähentävät ilmastonmuutoksen riskejä, kun fossiilisia polttoaineita käytetään vähemmän. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee tulevaisuudessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 6 |
| Uusilla kaukolämmön tuotantoteknologioilla fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasut vähenevät ja turvetuotannon valumat vähenevät. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 7 |
| Kaukolämpöjärjestelmien sähköistyminen ja sekundäärilämpöjen hyödyntäminen vähentää materiaalien ja jätteiden määrää (mm. tuhkaa ei synny). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 8 |
| Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä hyödynnetään laajemmin uusiutuvia energialähteitä ja sekundäärilämpöjä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Paikallinen kaukolämpö tuotetaan hiilineutraalimmin ja se luo välillistä vaikutusta myös lämmönkuluttajille (mm. kotitaloudet, kunnat ja yritykset). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 3 |
| Tietämys aihepiiristä lisääntyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Uudet kaukolämmönlähteet vähentävät merkittävästi polttoaineiden kuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Ympäristöystävällisellä ja kilpailukykyisellä lämmöntuotannolla tavoitellaan myös yhdyskunnan hyvinvoinnin edistämistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Kulttuuriympäristö huomioidaan muutosten toteutuessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hankkeen toteutus edistää alueen toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
Kaukolämpö on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja analysoida vaihtoehtoisia ei-polttavia teknologioita kaukolämmön tuottamiseksi tulevaisuudessa. Kansainväliset ja kansalliset hiilineutraalisuustavoitteet sekä fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu pakottavat kaukolämmöntuottajat etsimään uusia tuotantotapoja, jotta tulevaisuudessa kuluttajille voidaan toimittaa lämpöä kilpailukykyisesti olemassa olevaa lämmönjakeluinfrastruktuuria hyödyntäen.
Hankkeen toteutuksessa case-esimerkiksi valittiin Etelä-Savon Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto Pursialan voimalaitoksella Mikkelissä. Paikallinen esimerkkikohde luo rajaukset vaihtoehtoisen ei-polttavan teknologian käytettävyyden arvioitiin. Kaukolämmön tuotannon vaihtoehtoisten ei-polttavien teknologioiden ennakkoanalyysin perusteella tarkempaan selvitykseen valittiin seuraavat menetelmät: lämpöpumput ja sekundäärilämpö, sähkökattilat ja sähkön kysyntäjousto, geoterminen kaukolämmön tuotanto, vetytalous ja pienydinvoima. Em. vaihtoehtoisista ei-polttavista kaukolämmön teknologioista selvitettiin toimintaperiaate, teknologinen kehitysaste, vaatimukset ja rajaukset sekä referenssikohteita.
Hankkeen tulosten ja referenssikohteiden analysoinnin perusteella kaikissa vaihtoehtoisissa ei-polttavissa kaukolämmön tuotantoteknologioissa on omat mahdollisuutensa ja haasteensa. Lämpöpumpputeknologian osalta esimerkkikohteen ympäristöstä puuttuu riittävän iso sekundäärilämmön lähde ja tätä teknologiaa tultaneen hyödyntämään, jos alueelle tulee uusia investointeja esim. datakeskuksiin. Sähkökattilaan tehtiin investointi hankkeen toteutuksen aikana ja sitä tullaan hyödyntämään yhdessä lämpöakun kanssa, kun sähkön pörssihinta on alhainen. Geotermisen kaukolämmön osalta kohdealue ei sijaitse optimaalisella alueella syvien lämpökaivojen osalta. Referenssien perusteella tulevaisuudessa keskitytään enemmän keskisyviin lämpökaivoihin, jolloin niiden yhteyteen tarvitaan lämpöpumput. Vedyn tuotannon yhteydessä syntyy lämpöä, jota voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Suomessa on useita hankkeita teknistaloudellisessa selvityksessä ja toteutuessaan ne luovat mahdollisuuden tuottaa kaukolämpöä ei-polttavalla teknologialla. Pienydinvoima on tulevaisuuden ratkaisu kaukolämmön tuotantoon. Erityisesti laitosten luvitusprosessit vaativat uudenlaista tarkastelua, jotta modulaaristen pienreaktoreiden sarjatuotanto on kustannustehokasta.
Määrälliset numeraaliset tulokset on esitetty kootusti hankkeen loppuraportissa ja tuloskalvoissa.