![]() |
![]() |
Hankekoodi: A78703
Hankkeen nimi: Uudet digitaaliset ratkaisut ja monilähdetieto metsäteiden kulkukelpoisuuden ennustamisessa – Take me home country road
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Luonnonvarakeskus / joensuun toimipaikka, Yliopistokatu 6
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Väätäinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503913259
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen 160 000 km mittaisesta metsäautotieverkosta suurin osa on käyttöikänsä lopussa ja peruskunnostamisen tarpeessa. Samaan aikaan puun kuljetusmäärät ja puutavaran kuljetuskaluston kokonaismassat ovat kasvaneet. Puuttuva paikkatieto tien ja tieosuuksien kunnosta ja kuljetuskelpoisuudesta eri sää- ja kelioloissa vaikeuttaa eri toimijoiden logistiikan suunnittelua, johtaa tarpeettomaan teiden edelleen särkymiseen ja vaikeuttaa kunnostustöiden kustannustehokasta kohdentamista sekä teiden ylläpidon ja kunnostustoimien palveluiden markkinointia. Mittavan ja hajautetun yksityistieverkon kunnon seuranta, ylläpito ja kunnostus edellyttävät useiden tietolähteiden yhdistämistä, älykkäitä digitaalisia ratkaisuja sekä uutta osaamista. Kunnonseurantajärjestelmä tuottaisi kattavaa, reaaliaikaista ja paikkatarkkaa tietoa metsä- ja soratietieverkosta ja niiden pullonkauloista, jotka erityisesti vaatisivat kunnostamista. Järjestelmän käyttö säästäisi merkittävästi puuhuollon ja logistiikan kustannuksia, kun puunkorjuuoperaatiot ja tiehuolto sekä perusparannus voitaisiin ajoittaa paremmin ja toteuttaa resurssi- ja energiatehokkaasti kaluston, työvoiman ja tiemateriaalien käytön osalta.
Take me home, country road -hankkeen tavoitteina on muodostaa metsäteiden johtava tutkimus- ja osaamiskeskittymä - tieasiantuntijaryhmä, perustaa metsätien täsmäseurantakohteita, toteuttaa ja demonstroida Metsätie-hub-nettiportaali sekä metsätien kulkukelpoisuutta ennustava järjestelmä, selvittää ja raportoida metsätienkäyttäjien hiljainen tieto ja erikoisosaaminen, tunnistaa metsäteiden kuntokartoitukseen parhaiten soveltuvimmat menetelmät ja tietoaineistot sekä laatia Metsätietieto -roadmap.
Hanke kokoaa yhteen parhaat tieasiantuntijat laajasta toimijajoukosta (tutkimus, viranomaiset, metsäteollisuus, korjuu ja kuljetus sekä tieomistus ja tiehuolto), jonka avulla ideoidaan ja muodostetaan suunnitelma metsätietiedon ja kulkukelpoisuutta ennustavan järjestelmän sisällöstä ja toteutuksesta. Hankkeessa perustetaan metsäteiden täsmäseurantakohteita, joilta tallentuvasta metsätietiedosta muodostetaan metsäteiden digitaaliset kaksoset. Metsätietietoa jaetaan ja visualisoidaan hankkeessa kehitettävässä Metsätie-hub-nettiportaalissa. Hankkeessa metsä- ja sorateitä käyttävien hiljainen tieto kootaan haastatteluin tien omistajilta, tien käyttäjiltä, tienhoidon ja kunnostuksen toimijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Tämä antaa vastauksia ongelmiin, tarpeisiin, keinoihin ja toimintamalleihin metsäteiden hallinnassa, liikennöinnissä ja hoidossa. Hankkeessa tutkitaan eri tietolähteiden ja menetelmien soveltuvuutta ja ennustetarkkuutta metsätien ominaisuuksien tunnistamisessa ja kantavuuden ennustamisessa. Uuden tiedon tukemana hankkeessa kehitetään metsätien kuntoa ennustava karttapohjainen järjestelmä, jota tullaan demonstroimaan hankkeen aikana. Hankkeen loppuvaiheessa laaditaan metsätietiedon hyödyntämisen tiekartta, joka muodostaa jatkokehityssuunnitelmaa kehitetyille seuranta- ja ennustejärjestelmille vastaten kysymykseen: Kuinka edetä kohti metsätien dynaamista kantavuusennustetta sekä ajantasaista, kattavaa tietietopalvelua.
Take me home, country road -hankkeen toteuttajina ovat Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Business Joensuu. Hanke on kaksivuotinen ja päättyy 2023.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat tieviranomaiset, metsänomistajat, kuljetusyrittäjät, metsäteollisuus, tienomistajat, tiehuoltoyrittäjät, IT-yritykset sekä muut metsä- ja muiden sorateiden käyttäjät. Myös muut metsäteiden käyttäjät kuin raskaan kaluston yrittäjät (ml. metsäkoneiden kuljetus, maatalouden kuljetuskalusto, puutavara-autoyrittäjät), kuten haja-asutusalueen asumisen, matkailun ja metsien virkistyskäytön (esim. marjastajat, sienestäjät, metsästäjät) käyttäjät tulevat hyötymään hankkeen tuloksista.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä voidaan pitää yhteiskuntaamme ja valtiota, kun yksityistieinfra ja myös julkiset soratiet pysyvät hyvässä kunnossa mahdollisimman pienin yhteiskunnallisin panostuksin. Yhtenä välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää viranomaisia, jotka menevät tekemään maastotarkastuksia metsään, tai palo- ja pelastuslaitosta, joiden autoyksiköt menevät sammuttamaan metsäpaloja tai pelastamaan metsään loukkaantuneita marjastajia tai metsäammattilaisia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 348 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 140
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 436 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 175
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Kuopio, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Siilinjärvi, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Leppävirta, Varkaus, Kitee, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
Metsäteiden kulkukelpoisuuden ja tiekunnostuksen kartoitusjärjestelmä tulee säästämään rajallisia maa-airesvaroja, kuten hiekka, sora ja kallio-varoja, kun valmistuvalla järjestelmällä voidaan täsmällisesti osoittaa kunnostustarve tielle. Silloin metsäteiden kunnostussorastus voidaan rajata ongelmakohtiin eikä käsitellä koko tiealuetta. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
Metsäteiden kulkukelposuuden ennustamisjärjestelmän käyttöönotto vähentää ylimääräistä ja väärään aikaan toteutettua tiekuormitusta. Näin säästyy polttoainetta sekä puutavaran kujetuksessa että tiehuollossa sorakuljetuksissa ja konetoiminnoissa. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 4 |
Järjestelmän tuoman materiaalitehokkuuden avulla kalliomurskaus ja uusien sora-alueiden tarve vähenee, sillä teiden kunnostukseen voi kulua suuria määriä sora-ainesta kalliomurskausalueita ja valmissora-alueilta. Näin säästyy alkuperäisiä luonnon ekosysteemejä. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 4 |
Kalliomurskaus ja soranotto luonnollisesti lisää ravinne- sekä pienaineshuuhtoumaa pinta- ja pohjavesiin. Mitä täsmällisemmin ja rajatummin voimme maa-ainesresursseja käyttää tiekunnostuksiin, vähenee myös pohja- ja pintavesien pilaantuminen. Ajoneuvojen ja tuyökoneiden käyttömäärät samalla vähenee ja kasvihuonepäästöt vähenee. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
Osa mahdollisista Natura2000-ohjelman kohteista (uudet) voi sijaita lähellä nykyisiä tai uusia soranottopaikkoja, joten Järjestelmän tuoman soramateriaalitehokkuuden avulla tähänkin voi olla vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
Järjestelmän tuoman resurssitehokkuuden avulla sora-aineksen tehokkaampi käyttö vähentää mäteriaalien käyttöä ja -hävikkiä | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Ei selvää vaikutusta hankkeella tähän | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
Hanke vaikuttaa paikallisesti merkittävästi maaseutujen tieinfran ylläpitämisessä ja siten maaseutuelinkeinorakenteen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Maitoautonkin on päästävä maitotilalle vuoiden jokaisena päivänä. Alueellisesti maakunnassa on metsäalan IT-osaajia, jotka voivat ensisijassa kehittää sovelluskonsepteista tuotteita ja kasvattaa liikevaihtoa. Mikä tärkeintä, hyvät metsätieyhteydet takaavat metsätalouden kannattavuuden ja toimivuuden maakunnassamme (maanomistajat, kone-kuljetusyrittäjät ja metsäteollisuus hyötyvät). | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
Hankkeessa tuotetuista järjestelmäkonsepteista voi tulla merkittäviä päätöstukipalveluja useille soreteillä toimiville tahoille. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
Rajallisten teinhuoltoresurssien optimaalinen hyödyntäminen sorateiden hoitoon ja kunnostamiseen lisää kulkukelpoisia sora- ja metsäautoteitä, lisää niiden ympärivuotista käyttöä ja siten mahdollistaa paremman ja energiatehokkaamman liikkumisen ja logistiikan (metsäteollisuus, maatalous, ja palvelutoiminta maaseuduilla) | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
Parempikuntoisemmat ja täsmähoidetut metsäautotiet ja soratiet tarjoavat paremman pääsyn luontoharrasteisiin, marjastukseen ja metsästykseen. Tiekäyttäjät voivat tulevaisuudessa tarkastaa karttapalvelusta teiden kunnon | ||
Tasa-arvon edistäminen | 2 | 4 |
Teiden kunnonennustamisjärjestelmät voivat olla jollakin tarkkuudella ns. avointa dataa netissä kaikille sitä tietoa tarvitsevilla rajaamatta ketään ulos. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
Teiden kunnonennustamisjärjestelmät voivat olla jollakin tarkkuudella ns. avointa dataa netissä kaikille sitä tietoa tarvitsevilla rajaamatta ketään ulos. | ||
Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
Kun tarkempi ja avoimempi tietieto on kaikille käytössä, tästä hyötyy kulttuuriympäristä tieyhteyksien varrella (virkistysalueiden parempi käyttö ja ylläpito, kultturiperinnän vaaliminen ja sinne luoksepääseminen, rakennuskannan arvon säilyminen, kun tiestö sinne on liikennöitävämpää) | ||
Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
Ympäristöosaamista voidaan paremmin hyödyntää laajemmin Suomessa, jos tieverkosto on liikennöitävämpää ympärivuotisemmin. Kaikki muut ennakoivat karttapohjaiset järjestelmät, kuten metsäpaloherkkyys, myrskytuhokartoitukset ja ympäristökatastrofien ehkäiseminen ja torjuminen edellyttävät Suomessa toimivan tieverkoston aina metsäteihin asti (vrt. palontorjunta). |
Hanke kokosi yhteen tieasiantuntijoita laajasta toimijajoukosta (tutkimus, viranomaiset, metsäteollisuus, korjuu ja kuljetus sekä tieomistus ja tiehuolto). Hankkeessa perustettiin metsäteiden tiesääasemia, joilta tallentuvasta metsätietiedosta muodostettiin metsäteiden digitaaliset kaksoset. Tarkkaa Metsätietietoa jaettiin ja visualisoitiin hankkeessa kehitetyssä ja demonstroidussa Metsätie-hub-nettiportaalissa. Raskaan kuljetuskaluston kuljettajilta ja yrittäjiltä selvitettiin hiljaista tietoa liittyen heikosti kantaviin metsäautoteihin. Selvitys avasi toimijoiden ongelmia, tarpeita, keinoja ja toimintamalleja, kun operoidaan heikosti kantavilla metsäautoteillä. Hankkeessa selvitettiin eri tietolähteiden ja menetelmien soveltuvuutta ja ennustetarkkuutta metsätien ominaisuuksien tunnistamisessa ja kantavuuden ennustamisessa. Tarkastelun kohteena olivat sekä avoin laserkeilaustieto että Gamma-mittauslaite. Hankkeessa kehitettiin pilottiversio staattisen metsätietiedon karttaliittymästä, joka demonstroitiin hankkeen lopussa. Hankkeessa valmistettiin metsätietiedon hyödyntämisen tiekartta, joka muodostaa jatkokehityssuunnitelmaa tulevalle metsäteiden kulkukelpoisuuden seuranta- ja ennustejärjestelmälle.