RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78662, AI-TIE Etelä-Suomi – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille Etelä-Suomessa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on tukea Etelä-Suomen pk-yrityksiä tekoälyliiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa vahvistamalla näiden valmiuksia tunnistaa tekoälyn liiketoimintapotentiaalia, kehittää tekoälyyn perustuvia tuotteita ja palveluita sekä levittämällä ymmärrystä siitä, miten tekoälyä ylipäänsä on hyödynnetty pk-yrityksissä.

Käynnissä olevan AI-TIE-hankkeen puitteissa järjestetään puhtaan teollisuuden ja terveysteknologioiden toimialojen tekoälykiihdyttämöt, koulutetaan Uudenmaan yritysneuvojat train-the-trainer -periaatteella yritysten tekoälyratkaisujen kehittämisen tukemiseksi sekä tuotetaan aiheen tueksi verkkokoulutusmateriaaleja. AI-TIE Etelä-Suomi laajentaa fokusta kattamaan myös Uudenmaan muiden toimialojen pk-yrityksiä sekä pk-yrityksiä myös Kymenlaakson alueella. AI-TIE Etelä-Suomi -hankkeessa panostetaan myös aihetta koskevan viestinnän vahvistamiseen ja pk-yrityksille suunnattujen tekoälyn sovellusten esimerkkien esiin tuomiseen.

AI-TIE Etelä-Suomi -hankkeessa järjestetään Uudenmaan ja Kymenlaakson pk-yrityksille mikrokiihdyttämöjä, jotka perustuvat AI-TIE-hankkeen verkkokoulutusmateriaaleihin, mutta ovat AI-TIE-hankkeen toimialakohtaisia kiihdyttämöjä yleisempiä, kevyempiä ja lyhyempiä, jotta niiden avulla voidaan tukea suurempaa määrää yrityksiä. Mikrokiihdyttämöjä toteutetaan koulutuspajojen avulla, jotka muodostavat innovaatioalustan sekä yrityskohtaiselle yhteiskehittämiselle että yritysten väliselle verkostoitumiselle.

AI-TIE Etelä-Suomen webinaari- ja haastattelusarja auttavat myös yrityksiä eteenpäin omalla tekoälymatkalla. Näissä yritysten käyttöön tarjotaan monipuolisia työkaluja tekoälyn käyttöönottoon mm. mahdollistamalla eri TKI-hankkeiden ja eri asiantuntijoiden välisen yhteistyön ”Tekoäly töissä” -teeman ympärillä, joka avaa tekoälyyn liittyviä käytännön kysymyksiä. Kokonaisuudessaan hanke tarjoaa pk-yrityksille monipuolisia työkaluja, näkemyksiä, osaamista ja ekosysteemituen tekoälyä koskevien valmiuksien kehittämiseen ja sen käyttöönottoon omassa liiketoiminnassa.

Hankkeessa tuotetaan julkiseen käyttöön pk-yrityksille suunnattua tekoälyn liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen keskittyvää koulutusta, materiaalia, webinaari-, haastattelu- ja verkkosisältöjä, joiden avulla pk-yritysten henkilöstön tekoälyosaamista vahvistetaan.

Hankkeen tuloksena syntyy:

1. Alustamaisia mikrokiihdyttämöjä, jotka ovat tekoälyn koulutuspajakokonaisuuksia pk-yrityksille ja jotka pohjautuvat AI-TIE-hankkeessa kehitettyyn verkkokurssiin ja sen hankkeen toimialakohtaisiin tekoälykiihdyttämöihin.

2. Webinaarisarja ”Tekoäly töissä”, ml. julkiset verkkosisällöt pk-yritysten innoittamiseksi tekoälyn parempaan ymmärtämiseen ja soveltamiseen.

3. Haastattelusarja, joka avaa pk-yritysten tekoälysovelluksia, case-esimerkkejä ja tuo valokeilaan kiinnostavia henkilöitä, jotka voivat innostaa pk-yrityksiä omien sovellustensa kehittämisessä.

4. Pk-yrityksiä tukeva tekoälyekosysteemi, joka koostuu Etelä-Suomen alueella toimivista yrityksistä, asiantuntijoista ja TKI-organisaatioista ja joka edesauttaa tekoälyratkaisujen tehokasta suunnittelua ja toteuttamista;

5.Julkaisuja hankkeen tuloksista, jotka jäävät vapaaseen käyttöön myös hankkeen jälkeen.

Edellisten seurauksena: a) syntyy uudenlaista, yhteistyöhön perustuvaa innovaatiotoimintaa yrityksissä, b) pk-yritysten kyky soveltaa tekoälyratkaisuja ja rakentaa siihen liittyvää TKI- ja yritysyhteistyötä kasvaa, c) yritykset saavat tärkeätä ekosysteemitukea ja rohkaisua tekoälykynnyksen ylittämiseksi. Näin tekoälyratkaisut saadaan osaksi yritysten tuotteiden, palvelujen ja sisäisten liiketoimintaprosessien kehittämistyötä – ja loppukädessä pk-yritysten kilpailukyky, liikevaihto ja kyky työllistää kasvavat.

Horistontaalisten periaatteiden osalta hankkeella on välitön vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen tekoälyä hyödyntäen. Lisäksi hanke tukee erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja tavoitteena on, että hankkeessa mukana olevien asiantuntijoiden ja osallistujien sukupuolinen moninaisuus on edustettuna. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta hanke edistää hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.

Hankkeen toteuttajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea ammattikorkeakoulu. Hanke toteutuu yhteistyössä AI-TIE – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille -hankkeen kanssa. AI-TIE Etelä Suomi -hanke toteutuu vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostoyhteistyössä Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin kanssa. Hankkeen vahvistumisen myötä kumppaniverkostoa on mahdollista laajentaa.

Hanke kestää 1 vuosi ja 6 kuukautta, 1.3.2022-31.8.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa keskitytään kahdenlaisiin pk-yrityksiin. Ensinnäkin yrityksiin, jotka ovat jo hyödyntäneet digitalisaatiota niiden toiminnassa, mutta joiden tekoäly ja digitaalista osaamista parantamalla voidaan tukea niiden innovaatio- ja, kilpailukykyä sekä työllistävyyspotentiaalia. Toiseksi yrityksiin, jotka suunnittelevat tekoälyn käyttöönottoa sisäisten prosessien kehittämiseksi ja tuote- ja palveluinnovaatioiden luomiseksi.

AI-TIE Etelä-Suomi -hankkeessa haetaan osallistujiksi tekoälyn ensiaskelia ottavia pk-yrityksiä Uudeltamaalta riippumatta niiden toimialasta ja laajentaen alkuperäisen AI-TIE -hankkeen kohdeyleisöä Uudenmaan lisäksi Kymenlaaksoon. AI-TIE Etelä-Suomi -kokonaisuus pyrkii mahdollistamaan vuorovaikutusta, kokemusten vaihtoa ja synergioiden löytymistä eri toimijoiden välillä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti pk-yritysten tekoälyosaamisen lisääminen tukee yritysten työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja pitkäkestoista työmarkkinakelpoisuutta. Hanke myös mahdollistaa ammatillisen verkostoitumisen tekoälyn luomien liiketoimintamahdollisuuksien tematiikan tiimoilta.

Hankkeessa rakennetaan ekosysteemiajattelua, mikä käytännössä edellyttää eri innovaatiotoimijoiden osallistumista osaan pk-yrityksille suunnatuista hankekokonaisuuksista. Nämä kohderyhmät muodostuvat Uudenmaan ja Kymenlaakson verkosto-organisaatioista, tekoälyratkaisujen tarjoajista, TKI-instituutioista, asiantuntija- ja muista organisaatioista. Hanke tavoittaa nämä kohderyhmät mm. hankkeen yhteistyökumppaneiden verkostoja hyödyntäen ja webinaarisarjan sisällön yhteiskehittämiseen suuntautuneiden pajojen kautta. Näin AI-TIE Etelä-Suomi mahdollistaa myös käytännön yhteistyön mm. eri tekoälyaiheisten TKI-hankkeiden ja -aloitteiden välillä.

Toimialakohdennus mahdollistaa toimialakohtaisen tekoälyosaamisen syventämisen ja näin tukee toimialalla toimivia yrityksiä.

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat pk-yritysten verkostoja kehittävät ja ylläpitävät toimijat, kuten Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor, joka toimii hankkeen vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostokumppanina. Toimijoiden verkostoa kehitetään ja laajennetaan hankkeen käynnistyessä. Nämä toimijat vahvistavat hankkeeseen osallistumisen kautta omaa tekoälyosaamistaan sekä
muodostavat kosketuspintaa aiheeseen dialogissa yritysten kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 752

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 923

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 182 190

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 654

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan, Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Hanko, Lohja, Pyhtää, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Kouvola, Vihti, Vantaa, Hamina, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Kotka, Virolahti, Kauniainen, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen ilmiötä tekoälyä ja sen hyödyntämistä pidetään usein varsin sukupuolineutraalina. Kuitenkin tekoälyä ovat olleet kehittämässä ihmiset, ja tähän mennessä he ovat olleet miehiä. ICT-koulutustutkinnon tekijöistä yli 80 % on miehiä1 Vain 12 % johtavista kehittäjistä on ollut naisia2. Naisten vahvasta kiinnostuksesta tekoälyyn kertoo kuitenkin Helsingin yliopiston tarjoama Elements of AI -verkkokurssi, jonka suorittaneista lähes 40 % on naisia3. Erilaissa tutkimuksissa on huomattu, että tekoälyratkaisut ovat olleet sukupuolisesti vinoutuneita (gender bias). Koneoppimisessa datamateriaali on tullut miesten kielestä ja vain 10 % naisten kielestä4. AI tunnistaa paremmin miesten kasvoja kuin naisten tai non-binaaristen ihmisten kasvoja5. Näin esimerkiksi tutkimuksessa ja tuotekehityksessä yhä tutkitaan miesten elämää ja kiinnostuksen kohteita mukailevia aiheita käyttäen lähes yksinomaan miespuolisia koehenkilöitä tai miehen keskimääräisiä ruumiinmittoja. Ja jos halutaan olla vielä eksaktimpia: niissä käytetään valkoisen, usein yhdysvaltalaisen miehen elämää, kiinnostuksia ja ruumiinmittoja6. Kun luomme teknologiaa ja tekoälyä eriarvoisessa maailmassa, saatamme vahingossa siirtää nykyisen epätasa-arvon tulevien sukupolvien ongelmaksi. Vaarana on, että on syntymässä sukupuolten välinen digikuilu. Se taas syntyy monilla eri tasoilla: eriarvoisuutta voi olla teknologian saatavuudessa, sen käyttämisessä sekä siinä, kuka sitä pääsee kehittämään. Global Gender Gap -raportin7 mukaan naiset ovat edelleen aliedustettuina niillä aloilla, joissa uutta teknologiaa, kuten AI:tä ja robotiikkaa kehitetään. Saman raportin mukaan, jotta naiset olivat vahvemmin mukana disruptiivisten teknologioiden kehittämisessä, juuri jo työmarkkinoilla olevien naisten taitoja tulee päivittää ja vahvistaa. Tässä hankkeessa osallistuvat toimijat pääsevät juuri kehittämään omaa osaamistaan tällä osaamisalueella moniammatillisissa kokoonpanoissa erilaisten ammattikielien ympäröimänä. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että naiset ovat teknologian avainomaksujia8. Tarvitaan vaan näkyviä esimerkkejä AI:tä kehittävistä ja omassa työssään soveltavista naisista. Olipa syy mikä tahansa, digikuilu vaikuttaa laajasti siihen, minkälaiseen tietoon ja minkälaisiin digitaalisiin palveluihin eri ihmisryhmät pääsevät käsiksi. Ja nyt tämä teema on nyt ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan9.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon sisällyttämällä se kehittämisteemojen ja toimenpiteiden valmisteluun. Hankkeessa jo suunnitteluvaiheessa toimijoista suurin osa on ollut naisia, ja se tarjoaa yhtäläisiä mahdollisuuksia niin miehille kuin muun sukupuolisille. Työskentelytavat tulevat rakentumaan eri alojen edustajien väliseen dialogiseen vuoropuheluun ja osallisuutta tuottavaan fasilitointiin. Fasilitoinnin tavoitteena on saada aikaiseksi erilaisia työskentelyä rikastuttavia työryhmiä. Erilaisissa asiantuntijakokoontumisissa huolehditaan, että asiantuntijoiden sukupuolinen moninaisuus on edustettuna. Sukupuolitietoinen näkökulma tulee olemaan luonteva osa hanketyöskentelyä. Kokoontumiset järjestään siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua niihin. Parhaimmillaan hankkeessa vahvistuvat tasa-arvoa tukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät sukupuolitietoisena osaamisena ja työkäyttäytymisenä työelämän arkeen. AI-ekosysteemityön kehitystyön vaikutukset tulevat vaikuttamaan mm. asiakkaiden arjen sujuvuuteen. Tasa-arvo huomioidaan hankkeen toiminnan aikana tehtävässä itsearvioinnissa sekä rahoittajalle tuotettavissa väliraporteissa ja loppuraportissa. Projektin seurannassa käytettävät määrälliset ja laadulliset indikaattoritiedot rakennetaan niin, että ne tuottavat tietoa myös eri sukupuolten kannalta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on pk-yritysten uusien tekoälyratkaisujen kehittämisen ja sitä koskevan osaamisen kehittämisen tukeminen. Sukupuolinäkökulmat huomioidaan hankkeessa, mutta ne eivät ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	5
Tekoälyn tiekartta Suomelle, jonka edistämiseen hanke liittyy, mainitsee seuraavan positiivisen kehän: “Vastuullisuus on sisäänrakennettu kaikkiin kehitysvaiheisiin. Tekoäly ei ole itseisarvo – Suomessa tekoälyllä ratkotaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä haasteita, mikä ruokkii positiivista keskustelua ja edesauttaa tekoälyratkaisujen käyttöä (yleinen mielipideilmasto, poliittinen tuki jne.).” Hankkeen vaikutukset tavoitteeseen tulevat osallistuvien pk-yritysten tekemisen kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	5
Tekoälyn tiekartta Suomelle, jonka edistämiseen hanke liittyy, mainitsee seuraavan positiivisen kehän: “Vastuullisuus on sisäänrakennettu kaikkiin kehitysvaiheisiin. Tekoäly ei ole itseisarvo – Suomessa tekoälyllä ratkotaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä haasteita, mikä ruokkii positiivista keskustelua ja edesauttaa tekoälyratkaisujen käyttöä (yleinen mielipideilmasto, poliittinen tuki jne.).” Hankkeen vaikutukset tavoitteeseen tulevat osallistuvien pk-yritysten tekemisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeessa ei ole erikseen toimenpiteitä Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia ellei joku mukaan tuleva pk-yritys omaa aiheeseen liittyvää dataa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Hankkeen päätavoitteena on vaikuttaa alueiden tekoälyosaamisen vahvistamiseen, jolla on välitön vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Hankkeessa tuetaan liiketoiminnan kasvua Uudenmaan ja Kymenlaakson alueilla kehittämällä tekoälyratkaisujen kehittämistä koskevaa osaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	7
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa uudenlaisten teköälyratkaisujen kehittämistä pk-yrityksissä. Se edesauttaa uusien teknologioiden käyttöönottoa alueiden yrityksissä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia ellei joku mukaan tuleva pk-yritys omaa aiheeseen liittyvää dataa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	4
Hankkeeseen odotetaan osallistuvan yrityksiä, jotka toimivat terveysteknologioiden alueella, joka on yksi keskeisimpiä tekoälyinvestointien kohteita.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulmat ja pyritään sitä kautta edistämään tasa-arvoa alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	6
Hierarkkisesti matalassa, moniammatillisessa yhteiskehittelyssä eri toimialojen ja liiketoiminnan edustajat ovat yhdenvertaisessa kehittäjäroolissa keskenään.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei varsinaisesti vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite oli tukea Etelä-Suomen pk-yrityksiä tekoälyliiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa vahvistamalla näiden valmiuksia tunnistaa tekoälyn liiketoimintapotentiaalia, kehittää tekoälyyn perustuvia tuotteita ja palveluita sekä levittämällä ymmärrystä siitä, miten tekoälyä ylipäänsä on hyödynnetty pk-yrityksissä.

AI-TIE Etelä-Suomi -hanke laajensi sitä edeltävän AI-TIE-hankkeen fokusta kattamaan Uudenmaan eri toimialojen pk-yrityksiä sekä pk-yrityksiä Uudenmaan lisäksi myös Kymenlaakson alueilla. Hankkeessa panostettiin aihetta koskevan viestinnän vahvistamiseen ja pk-yrityksille suunnattujen tekoälyn sovellusten esimerkkien esiin tuomiseen.

AI-TIE Etelä-Suomi -hankkeessa järjestettiin Uudenmaan ja Kymenlaakson pk-yrityksille yhteinen mikrokiihdyttämö, joka perustui AI-TIE-hankkeen verkkokoulutusmateriaaleihin, mutta oli AI-TIE-hankkeen toimialakohtaisia kiihdyttämöjä yleisempi, kevyempi ja lyhyempi, jotta sen avulla voitiin tukea suurempaa määrää yrityksiä. Mikrokiihdyttämö toteutettiin koulutuspajojen avulla, jotka muodostivat innovaatioalustan sekä yrityskohtaiselle kehittämiselle että yritysten väliselle verkostoitumiselle.

Myös AI-TIE Etelä-Suomen ”Tekoäly Suomessa” -haastattelusarja ja ”Tekoäly töissä” -webinaarisarja auttoivat pk-yrityksiä eteenpäin omalla tekoälymatkalla. Näissä yritysten käyttöön tarjottiin monipuolisia työkaluja tekoälyn käyttöönottoon mm. mahdollistamalla tekoälyn teeman ympärillä eri TKI-hankkeiden ja eri asiantuntijoiden välisen yhteistyön, joka avasi tekoälyyn liittyviä käytännön kysymyksiä.

Kokonaisuudessaan hanke tarjosi pk-yrityksille monipuolisia työkaluja, näkemyksiä, osaamista ja ekosysteemitukea tekoälyä koskevien valmiuksien kehittämiseen ja sen käyttöönottoon omassa liiketoiminnassa.

Hankkeessa tuotettiin julkiseen käyttöön pk-yrityksille suunnattua tekoälyn liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen keskittyvää koulutusta, materiaalia, webinaari-, haastattelu- ja verkkosisältöjä, joiden avulla pk-yritysten henkilöstön tekoälyosaamista vahvistetaan.

Hankkeen tuloksena syntyi:
1. Alustamainen mikrokiihdyttämökonsepti, joka koostui tekoälyn koulutuspajakokonaisuuksista pk-yrityksille ja joka pohjautui AI-TIE -hankkeessa kehitettyyn verkkokurssiin ja tämän hankkeen toimialakohtaisiin tekoälykiihdyttämöihin. Kokonaisuus sisälsi seuraavat julkiset tietopaketit ja työkalut: (a) tekoälyratkaisujen pk-yrityksille tarjoamat mahdollisuudet ja niiden kartoittaminen, (b) ratkaisujen soveltuvuuden arviointi omaan liiketoimintaan ja (c) käytännön kehitys- ja innovointitoiminnan käynnistäminen ja toteuttaminen.
2. Webinaarisarja ”Tekoäly töissä” pk-yritysten innoittamiseksi tekoälyn parempaan ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Yritysten käyttöön tarjottiin webinaarisarjassa käytännönläheistä, monipuolista ja ajankohtaista sisältöä tekoälyn käyttöönottoon mm. mahdollistamalla eri TKI-hankkeiden ja eri asiantuntijoiden välinen yhteistyö tekoäly pk-yrityksissä -teeman ympärillä.
3. ”Tekoäly Suomessa” -haastattelusarja, joka toi valokeilaan 11 suomalaista julkista yhteiskunnallista vaikuttajaa, jotka voivat innostaa pk-yrityksiä tekoälyn pariin ja omien sovellustensa kehittämiseen. Haastattelusarja koostuu julkisesti saatavilla olevista videosisällöistä, jotka on suunnattu pk-yrityksille. Samalla sarja tukee eteläsuomalaista tekoälyekosysteemityötä ja levittää tietoa siitä, mitä Suomessa ja erityisesti Etelä-Suomen alueella kehitetään tekoälysektorilla ja yritysrajapinnassa, ja minkälaisia kokemuksia tekoälystä on olemassa.
4. Pk-yrityksiä tukeva tekoälyekosysteemi, joka koostui hankkeeseen osallistuneista ja hankkeeseen liittyvistä Etelä-Suomen alueella toimivista yrityksistä, asiantuntijoista ja TKI-organisaatioista, ja joka edesauttoi tekoälyratkaisujen tehokasta suunnittelua ja toteuttamista.
5. Julkaisuja hankkeen tuloksista, jotka jäävät vapaaseen käyttöön myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen tulokset (a) tukivat yhteistyöhön perustuvaa, tekoälyyn liittyvää innovaatiotoimintaa yrityksissä, (b) vahvistivat pk-yritysten kykyä soveltaa tekoälyratkaisuja ja rakentaa siihen liittyvää TKI- ja yritysyhteistyötä sekä (c) lisäsivät yrityksille tärkeää ekosysteemitukea ja rohkaisua tekoälykynnyksen ylittämiseksi. Nämä auttavat integroimaan tekoälyratkaisuja osaksi yritysten tuotteiden, palvelujen ja sisäisten liiketoimintaprosessien kehittämistyötä ja vahvistamaan pk-yritysten kilpailukykyä, liikevaihdon lisäämistä ja kykyä työllistää.

Hankkeen toteuttajat olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanke toteutui yhteistyössä AI-TIE – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille -hankkeen kanssa. AI-TIE Etelä-Suomi -hanke toteutui vuorovaikutus-, viestintä- ja verkostoyhteistyössä Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin kanssa. Lisäksi AI-TIE-hankkeen kumppaniverkosto tuki AI-TIE Etelä-Suomi -hankkeen toteutusta ja sen tuotosten levittämistä.

Hanke kesti 1 vuotta ja 6 kuukautta, 1.3.2022-31.8.2023.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat