![]() |
![]() |
Hankekoodi: A78654
Hankkeen nimi: Logopedian ja puheentutkimuksen infrastruktuurin kehittäminen vaihe II (LogoLab II)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 111
Puhelinnumero: 0294451111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Turunen Risto Sakari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504329521
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Itä-Suomen yliopistossa on vuoden 2021 aikana käynnistetty kahden rakennerahastohankkeen (LogoTyö, ESR ja LogoLab, EAKR) tuella logopedian kandidatti- ja maisteriohjelma, joiden tavoitteena on tuottaa lähivuosina laillistettuja puheterapeutteja koko Suomen mutta erityisesti Itä-Suomen vaikeaan terapeutti vajeeseen. Syksyllä 2021 logopedian koulutusohjelmassa aloitti 23 koulutettavaa. Hankevuoden 2021 aikana Itä-Suomen yliopiston humanistiseen osastoon on koulutuksen käynnistymisen välttämättöminä toimenpiteinä kalustettu LogoLab -hankkeessa terapiaharjoittelua, -seurantaa ja etäopetuskäyttöä varten tarkoitettu simulaatiotila, terapiaharjoittelua varten terapiatiloja (4) sekä monitieteistä tutkimus- ja terapiatoimintaa varten puheentutkimuksen laboratorio. LogoTyö -hankkeessa puolestaan on rakennettu laaja-alaista toimija- ja harjoitteluverkostoa ja laadittu sopimuksia harjoittelun toteuttamista varten. Lisäksi hankkeessa on hahmoteltu jo työelämässä olevien puheterapeuttien täydennyskoulutuksen sisältöjä ja muotoja jatkuvan oppimisen hengessä. Rakennerahastohankkeet ovat tukeneet logopedian ja muiden tieteenalojen välistä monitieteistä ja -paikkaista tutkimustoimintaa.
LogoLab II -hanke on ensisijaisesti infrastruktuuri- ja investointihanke, jonka vaikutukset ulottuvat yliopiston ulkopuolelle terapiatyön sekä yhteistoiminnallisen tutkimus-, klinikka- ja innovaatiotoiminnan kautta. Logopedian simulaatiotilan ja puheentutkimuksen laboratorion II:n vaiheen tavoitteena on edelleen kehittää logopedian simulaatiotilaa ja puheentutkimuksen laboratoriota yhdessä yliopiston muiden aiheeseen liittyvien tieteenalojen (psykologia, tietojenkäsittelytiede, kielitieteellinen puheentutkimus, lääketiede) kanssa kohti monitieteistä ja yhteiskäyttöistä tutkimus- ja innovaatiokeskusta. Hanke kiinnittyy infrastruktuurihankkeena laajemman moniammatillisen ja -tieteisen kliniikan ja tutkimuskeskittymän tavoitteisiin.
Projektissa tulla hankkimaan erilaisia tutkimus- ja opetusvälineitä seuraavista laiteryhmistä: Tutkimuslaitteisto. jolla ennen kaikkea havainnoidaan ja kerätään aineistoa tutkittavien henkilöiden psykofyysisistä reaktioista. Ohjelmistot, joilla analysoidaan tutkimusaineistoja. Korkeatasoiset äänilähteet ja mikrofonit,jotka ovat välttämättömiä niin logopedisessa kuin kielitieteellisessä puheentutkimuksessa. Etäseuranta-, VR- ja suurnopeuskuvausjärjestelmät, joita sovelletan niin tutkimus-, opetus- kuin terapiakäyttöön. Hiljaiset tilat eli äänieriöt etäterapiakäyttöön. Käytännön toimenpiteinä tämä tarkoittaa jo rakennettujen ja varusteltujen tilojen edelleen muuntamista, laajentamista ja varustamista moniammatillisen klinikkatoiminnan ja monitieteisen tutkimuksen tarpeisiin.
Tilamuutosten tavoite ei ole vain koulutuksellinen, vaan tavoitteena on myös helpottaa Siunsoten tilavajetta ja kehittää yliopiston tilojen kustannustehokasta käyttöä mm. niin, että esimerkiksi osa Siunsoten puheterapiasta on mahdollista toteutetaan Itä-Suomen yliopiston tiloissa. Näin kliininen terapiatyö, koulutus ja tutkimus kohtaavat samassa ympäristössä toisiaan tukien.
Projektissa hankittavalla laitteistolla ja simulaatiotilalla tulee olemaan suorat yhteydet työelämään muun muassa siten, että laiteita ja tiloja tullaan hyödyntämään puheterapeuttien ammatillisessa täydennys- ja erikoistumiskoulutuksessa. Tilat ja laitteet tarjoavat myös resursseja moniammatilliseen klinikkatoimintaan, diagnostiikkaan ja terapiaan. Puheentutkimuksen laboratorion ja simulaatiotilan moniammatilliset ja -tieteiset käyttömahdollisuudet nostavat laitteiston ja muun infrastruktuurin käyttöasteen hyvinkn korkealle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle.
Hankkeen tuloksena rakentuu yhdessä LogoLab -hankkeen ensimmäisen vaiheen ja LogoTyö -hankkeen tulosten kanssa nykyaikainen oppimis- ja tutkimusympäristö erityisesti puheterapiaa varten. Tila mahdollistaa muille moniammatilliseen klinikkatoimintaan sekä puheentutkimukseen tähtääville koulutus/tutkimusaloille innovatiivisen ja inspiroivan yhteistyöalustan. Näin taataan ja vahvistetaan alalle laadukas perus-,täydennys- ja erikoistumiskoulutus Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Merkittävä tulos on myös oppimis- ja tutkimusympäristö, joka tukee ammatissa toimivia puheterapeutteja. Tutkimuksen osalta simulaatiotila ja laboratorio muodostavat terapiamenetelmien ja -teknologioiden innovaatio- ja kehitysympäristönä.
Pidemmällä aikavälillä hankkeen tulokset vaikuttaa Pohjois-Karjalassa ja laajemmin Itä-Suomessa elävien puhehäiriöisten ihmisten terveydelliseen tilaan ja hyvinvointiin myönteisellä tavalla. Laadukkaana toimintaympäristönä hankkeen tuloksina syntyvät simulaatiotila, laboratorio ja laitekanta takaavat korkeatasoisia koulutus- ja tutkimustuloksia. Moniammatillisena kliniikka/laboratorio tilana syntyvä toimintaympäristö mahdollistaa uudenlaisten monitieteisten ja -ammatiillisten toimintatapojen kehittämisen, pilotoinnin ja käyttöönoton. Samalla laadukas toimintaympäristö tuo Itä-Suomen yliopiston logopedian koulutuksen ja monitieteisen puheentutkimuksen infrastruktuurin osalta vertailukelpoiseksi suomalaisen mutta myös alan kansainvälisen toiminnan kanssa.
Ammatissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät puheterapeutit ja kuulontutkijat
Puheterapiapalveluja tarjoavat julkisen sektorin organisaatiot ja laitokset (SiunSote, PSSHP/KYS, Essote, Sosteri). Kohderyhmiä on kontaktoitu käynnissä olevan LogoTyö -hankkeen yhteydessä.
Puheterapeuttipalveluja tarjoavat yksityiset yritykset (esim. Sanasatama, Tutoris oy, Sanapolku oy, WellSaid oy,Terapiakeskus Puro). Kohderyhmiä on kontaktoitu käynnissä olevan LogoTyö -hankkeen yhteydessä.
Alaan liittyvät säätiöt ja yhdistykset (esim. ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry, Pohjois-Savon autismi-, ADHD- ja kielihäiriöyhdistys, Kuopion ja Pohjois-Karjalan Parkinson-yhdistykset, Joensuun seudun erilaiset oppijat, Pohjois-Karjalan muisti ry).Kohderyhmiä on kontaktoitu käynnissä olevan LogoTyö -hankkeen yhteydessä.
Logopedian opiskelijat, jotka suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti, voivat hakea laillistetun puheterapeutin pätevyyttä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (VALVIRA).
Tutkijat ja yliopiston opettajat logopedian, lääketieteen, psykologian, kielitieteen ja tietojenkäsittelytieteen ja puheentutkimuksen aloilta.
Sosiaali- ja terveysalan muut ammattilaiset
Logopedisiin häiriöihin terapiaa tai arviointia tarvitsevat terveydenhuollon asiakkaat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 704
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 385 175
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 566 720
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 550 250
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Kitee, Heinävesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä periaate huomioidaan laitehankinnoissa. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Mutta Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös hankkeessa toimitaan tämän organisatorisen sitoumuksen mukaisesti. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
Hankkeessa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston ohjeistuksia. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
Hankkeen tavoitteena ei ole merkittävät vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Itä-Suomen Yliopisto on sitoutunut Ilmasto-ohjelmansa mukaisesti toteuttamaan toimenpiteitä ilmastomuutoksen vaikutusten vähentämiseksi tavoitteenaan hiilineutraali yliopisto vuoden 2025 loppuun mennessä. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös uusiutuvien energialähteiden käytön osalta ja Myös hankkeessa toimitaan tämän organisatorisen sitoumuksen mukaisesti. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 8 |
Hanke tulee vaikuttamaan sekä välittömästi mutta etenkin välillisesti Itä-Suomen alueen elinkeinorakenteeseen, koska alueella vallitsee merkittävä pula ammattitaitoisista laillistetuista puheterapeuteista. Vajetta on sekä julkisella,että yksityisellä sektorilla. Laadukkaan, yhteiskäyttöisen oppimis- ja tutkimusympäristön rakentaminen tukee puheterapeuttien täydennys- ja atkokoulutusta, siinä missäperuskoulutustakin. Koulutus yhdistettynä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulee todennäköisesti vilkastuttamaan alan yritystoimintaa Pohjois-Karjalan alueella. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 7 |
LogoLab II -hankkeen seurauksena rakentuva toimintaympäristö tulee toimimaan alan ammateissa toimivien puheterapeuttien ja eri tieteenalojen akateemisten toimijoiden yhteiskäyttöisenä kohtauspaikkana, joka mahdollistaa puheterapiamenetelmien ja -teknologioiden kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Sekä yhteistoiminnallisen moniammatillisen klinikkatoiminan. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
Uusi toimintaympäristö ja sen teknologiset ratkaisut mahdollistavat monipaikkaisen tutkimus- ja koulutustoiminnan, joka ei edellytä välttämätöntä samassa tilassa oloa. Näin hanke vähentää ympäristöä rasittavaa liikkumista ja logistiikkaa. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 7 |
Hankkeen lopputulokset toteutuessaan edistävät terveydellistä ja sosiaalista hyvinvointia etenkin puhehäiriöisten ihmisten keskuudessa. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 2 | 7 |
Terveydellinen vajavaisuus, esim. puhehäiriö, voi aiheuttaa sosiaalista syrjäytyneisyyttä ja yksilöllistä epätasa-arvoa. Hankeen välillisinä vaikutuksina tämä ongelma vähenee ja tasaarvo edistyy, kun alueelle koulutetaan ammattitaitoisia puheterapeutteja ja lisätään puheterapiapalveluja. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Terveydellinen vajavaisuus, esim. puhehäiriö, voi aiheuttaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden vajetta. Hankeen välillisinä vaikutuksina tämä ongelma vähenee, kun alueelle koulutetaan ammattitaitoisia puheterapeutteja sekä lisätään ja ajankohtaistetaan puheterapiapalveluja | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia |
LogoLab II -hanke on ollut infrastruktuuri- ja investointihanke, jonka tavoitteena on ollut kehittää logopedian simulaatiotilaa ja puheentutkimuksen laboratoriota huomioiden myös muiden tieteenalojen tarpeet. Hankkeeseen on ollut palkattuna yksi laboratoriomestari ja siinä on hankittu tutkimus- ja opetusvälineitä, kuten tutkimuslaitteistoja, ohjelmistoja, äänilähteitä, mikrofoneja, ja suurnopeuskuvausjärjestelmät sekä äänieristetyt tilat etäterapiakäyttöön.
Tavoitteena on myös ollut kehittää yliopiston tilojen kustannustehokasta käyttöä. Hankkeen tuloksena rakentui nykyaikainen oppimis- ja tutkimusympäristö erityisesti puheterapian opetusta ja koulutusta varten. Laboratorio- ja simulaatiotila tukee kliinistä terapiatyötä, koulutusta ja tutkimusta. Laboratorion laitteistoa ja simulaatiotilaa hyödynnetään myös puheterapeuttien ammatillisessa täydennys- ja erikoistumiskoulutuksessa sekä innovaatiotoiminnassa.
Hanke toteutui hyvin, kun kaikki suunnitellut hankinnat ja toimenpiteet saatiin päättymiseen mennessä ja suunnitellun budjetin mukaisesti tehdyksi. Ainoasta yksi laitehankinta jäi toteutumatta, koska laitetta ei voitu hankkia Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Yhdysvaltalaisen toimittajan laitetta käytettäessä EU-kansalaisten tieoja olisi päätynyt Yhdysvaltoihin.