|
|
|
Hankekoodi: A78647
Hankkeen nimi: Kiertotalousyrittäjyys kilpailu
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0809814-5
Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 11 C 42-45
Puhelinnumero: 0407451505
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.kierratyskeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Hinkkanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407451505
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiertotalouden pienyrityksiä on syntynyt kasvava määrä, ja kiertotalouden yritysten liikevaihdon on arvioitu kasvavan tulevina vuosina merkittävästi. TEM:in julkaisuissa Kiertotalouden ekosysteemit (2020:13) todetaan, että kiertotalouden työntekijää kohden tuottama lisäarvo on kiertotalouden pkyrityksissä selvästi kasvava. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia kiertotalouden tuotteista, mutta valikoima on huonosti saatavilla. Haluammekin tällä hankkeella tiivistää yrittäjien yhteistyötä, näkyvyyttä ja järjestää kilpailun, missä kiertotalousyrittäjien osaamista tuodaan esiin.
Kiertotalousyrittäjyys kilpailu -hanke tuo kipinää kiertotalousyrittäjyyteen järjestämällä kilpailun innovatiivisista tavoista uudelleenkäyttää materiaaleja kiertotaloudessa. Tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia kiertotalaouden ratkaisuja, joita pk-yrittäjät ja mikroyrittäjät ovat kehittäneet. Hanke on lyhyt, ja toteutetaan vuoden 2022 aikana.
Hanke pohjautuu Shobs2hubs -hankkeessa tehtyyn yrittäjäverkostoon ja laajentaa sen toimintaa entisestään kutsumalla mukaan lisää yrityksiä yhteiseen toimintaan. Shobs2hubsin kokemuksella voimme hahmoitella paremmin sekä tuotannon alkupään että yritysyhteistyön loppupään haasteet. Hanke liittyy Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta rahoituksen saaneeseen SPARKS -hankkeeseen,jossa kehitetään materiaalivirtojan yritysten välillä. Sparks -hanke keskittyy tuotannon alkupäähän, ja tämä hanke yritysyhteistyön asiakaspintaan. Hankkeet täydentävät toisiaan vaikka kohderyhmänä voi olla osittain samoja yrityksiä.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan alueen kiertotalousosaamista ja tutkimus- ja kehitystoimintaa nostamalla esiin innovaatioita ja tutkimusyhteistyötä kiertotalouden parissa. Kilpailu järjestetään laaja-alaisena
yhteistyönä ja siihen on mahdollista osallistua eri osaamisaloilta sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden start-up maailmasta. Yhteistyö tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden startup hubien kanssa huomioidaan kilpailun asiantuntijaraadissa sekä osallistumisen kriteereissä.
Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kahteen osioon Lump Sum maksatusten mukaisesti.
1. Kilpailun täsmällinen suunnittelu ja käynnistys
Kilpailu toteutetaan yhdessä kumppaniyrityksen kanssa ja tämä vaihe sisältää yhteistyön tarkemman määrittelyn kumppanin valintaa varten ja kumppanin haun. Menetelmänä käytetään vuoropuhelua alan kanssa.
2. Kilpailun toteutus
2.1. Kumppaniyrityksen valinta ja kilpailukriteerit.
2.2. Kilpailun lanseeraus, vastausten keräys ja voittajien valinta.
Kilpailun tuloksena kiertotalousyritysten innovatiivisten ratkaisujen näkyvyys on kasvanut ja siten yhteistyömahdollisuudet lisääntyneet TKI -toimijoiden ja yrittäjien välillä. Liiketoimintamahdollisuuksien kasvaminen edesauttaa yritysten Korona -pandemiasta selviytymistä. Kilpailun materiaaleja voidaan käyttää vastaavan kilpailun järjestämiseen uudestaan Kierrätyskeskuksen toimesta.
Hankkeen vaikutukset horisontaalisiin periaatteisiin näkyy erityisesti taloudellisissa ja kestävän kehityksen vaikutuksissa. Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnonvarojen käytön kestävyyteen, sillä se säästää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Suurimpaan osaan horisontaalisista periaatteista hankkeen tulokset tulevat vaikuttamaan välillisesti, kun hankkeeseen osallistuvat yritykset käyttävät kiertotalousmateriaaleja. Tasa-arvokysymykset on arvioitu hanketta kirjoittaessa ja vaikka hanke ei suoraan tähtää tasa-arvon lisäämiseen, se tulee vaikuttamaan positiivisesti alaan, jossa sukupuoliroolit ovat vielä vahvasti läsnä.
Hankkeen pääkohderyhmänä on kiertotalouden tuotteiden jalostamiseen osallistuvat yritykset ja toimijat, start-upit ja pk-yritykset ja kiertotalouden liiketoimintaa innovatiivisella tavalla toteuttavat tiimit. Kohderyhmä on kasvava Suomessa seuraavien vuosien aikana ja toivomme tämän hankkeen lisäävään yritysten määrää pitkällä aikavälillä entisestään, kun tieto innovatiivisista ratkaisuista leviää.
Kohderyhmä ei rajoitus tiettyyn yritysmalliin tai tuoreryhmään vaan käsittää laajasti kaikki kiertotalouden parissa innovatiivisia tuotteita kehittäviin tahoihin. Näiden tahojen määrä on TEMin arvion mukaan jo merkittävä, ja todennäköisesti kasvava tulevaisuudessa entisestään.
Hanke kohdistuu välillisesti myös kiertotalouden palveluja käyttäviin kuluttajiin, jotka ovat halukkaita ostamaan kiertotalouden pk-yritysten ja start-upien jalostamia tuotteita. Tämän hankkeen myötä syntyy hyödyllistä yhteistyötä toistensa toimintaa täydentävien yritysten ja yrittäjien välille. Yritysten ja ihmisten vuorovaikutuksen lisääntyminen tukee kohdealueilla ihmisten yhdenvertaisuutta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 39 002
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 002
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 55 717
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 55 717
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnonvarojen käytön kestävyyteen, sillä se säästää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Hankkeen tulokset tulevat vaikuttamaan välillisesti, kun hankkeeseen osallistuvat yritykset käyttävät kiertotalousmateriaaleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen vähentämällä uusien tavaroiden kulutusta. Hanke lisää tietoisuutta kiertotalouden innovatiivisista tuotteista lisäten resilienssiä muutoksia vastaan. Erityisesti nämä vaikutukset tulevat näkymään välillisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen, sillä luonnonvarojen käyttö on suurin uhka monimuotoisuudelle. Siten hanke tulee välillisesti vaikuttamaan merkittävästi monimuotoisuuteen, ja erityisesti yleisesti sekä kasvillisuuden että eliöiden monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi vesistöjen, maaperän ja ilman puhtauteen vähentämällä raaka-aineiden käyttöä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 10 |
| Hankkeella on erityisen suuri vaikutus taloudelliseen kestävyyteen ja materiaalitehokkuuteen. Hanke tulee välillisesti vaikuttamaan materiaalien käyttöön kertomalla innovatiivisista kiertotalouden ratkaisuista vähentämään jätteeksi päätyvää tavaraa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole negatiivista tai positiivista vaikutusta suoraan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 10 |
| Hankkeessa järjestettävä kilpailu tulee innostamaan yrittäjiä kiertotalouden pariin kertomalla onnistumisista ja siten muuttamaan elinkeinorakennetta kestävän kehityksen suuntaan monipuolistamalla elinkeinorakennetta ja luomalla lopulta työpaikkoja. Tämä on koko hankkeen keskeinen tavoite. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Hanke keskittyy kiertotalouden tuotteiden innovatiivisuuden arviointiin mutta palvelujen kehittämisellä saattaa olla oma roolinsa tuotteiden ympärillä. Useita tuotteita myydään kiertotaloudessa palveluna, ja innovatiivinen ratkaisu voi liittyä myös palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Hankkeen vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan ovat hyvin välillisiä. Kiertotaloudessa logistiikan hallinta on oleellinen osa taloudellisesti menestyvää toimintaa, ja siksi se tullaan huomioimaan keskeisenä osa-alueena hankkeen toiminnassa ja se saattaa olla yksi osa innovatiivista ratkaisua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 2 |
| Hanke nostaa positiivisessa valossa kiertotalouden yrittäjyyttä ja innovaatioita esiin ja on siten edistämässä hyvinvointia yhteiskunnassa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Tasa-arvon edistäminen tulee näkymään pitkälti tulevaisuudessa. Hanke huomioi tasa-arvokysymyksiä, sillä kiertotaloudessa eri palvelut ja alat ovat hyvin sukupuolittuneita. Hankkeessa tullaan välttämään näitä sukupuolirakenteita ja purkamaan sukupuolikäsityksiä kiertotalouden toimijoista ja yrityksistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Kiertotalouden uudet yritykset ovat usein maahanmuuttajien perustamia ja saattavat ilmentää kulttuuri-identiteettiä varsinkin käsityöaloilla. Myös asiakaskunta on erittäin monikulttuurista ja yksi kilpailun rooleista on huolehtia kulttuurisesta yhdenvertaisuudesta. Hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä monipuolisesti erilaisten yritysten kanssa, ja yhdenvertaisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa. Hanke ei kohdistu yksittäiseen maahanmuuttajaryhmään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Kiertotalous voi muokata myös kulttuuriympäristöä, jos toiminta sijaitsee kulttuurisesti arvokkaassa ympäristössä. Näin monesti on varsinkin käsityövaltaisilla aloilla (esim. Fiskars), mutta se ei ole tämän hankkeen päätarkoitus. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Kiertotalous on pitkälti ympäristöosaamista ja tämä hanke edistää ymmärrystä kiertotalouden liiketoiminnasta laajasti asukkaiden sekä yrittäjien parissa. Kiertotalous vaatii ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden lisääntymistä, ja hanke vaikuttaa välillisesti tähän osa-alueeseen. | ||
Kiertotalouden pienyrityksiä on syntynyt kasvava määrä, ja kiertotalouden yritysten liikevaihdon on arvioitu kasvavan tulevina vuosina merkittävästi. TEM:in julkaisuissa Kiertotalouden ekosysteemit (2020:13) todetaan, että kiertotalouden työntekijää kohden tuottama lisäarvo on kiertotalouden pkyrityksissä selvästi kasvava. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia kiertotalouden tuotteista, mutta valikoima on huonosti saatavilla. Haluammekin tällä hankkeella tiivistää yrittäjien yhteistyötä, näkyvyyttä ja järjestää kilpailun, missä kiertotalousyrittäjien osaamista tuodaan esiin.
Kiertotalousyrittäjyys kilpailu -hanke tuo kipinää kiertotalousyrittäjyyteen järjestämällä kilpailun innovatiivisista tavoista uudelleenkäyttää materiaaleja kiertotaloudessa. Tavoitteena on nostaa esiin innovatiivisia kiertotalaouden ratkaisuja, joita pk-yrittäjät ja mikroyrittäjät ovat kehittäneet. Hanke on lyhyt, ja toteutetaan vuoden 2022 aikana.
Hanke pohjautuu Shobs2hubs -hankkeessa tehtyyn yrittäjäverkostoon ja laajentaa sen toimintaa entisestään kutsumalla mukaan lisää yrityksiä yhteiseen toimintaan. Shobs2hubsin kokemuksella voimme hahmoitella paremmin sekä tuotannon alkupään että yritysyhteistyön loppupään haasteet. Hanke liittyy Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta rahoituksen saaneeseen SPARKS -hankkeeseen,jossa kehitetään materiaalivirtojan yritysten välillä. Sparks -hanke keskittyy tuotannon alkupäähän, ja tämä hanke yritysyhteistyön asiakaspintaan. Hankkeet täydentävät toisiaan vaikka kohderyhmänä voi olla osittain samoja yrityksiä.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Uudenmaan alueen kiertotalousosaamista ja tutkimus- ja kehitystoimintaa nostamalla esiin innovaatioita ja tutkimusyhteistyötä kiertotalouden parissa. Kilpailu järjestettiin laaja-alaisena yhteistyönä ja siihen oli mahdollista osallistua eri osaamisaloilta sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden start-up maailmasta. Yhteistyö tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden startup hubien kanssa huomioitiin kilpailun asiantuntijaraadissa sekä osallistumisen kriteereissä.
Hankkeen toimenpiteet jakautuivat kahteen osioon Lump Sum maksatusten mukaisesti.
1. Kilpailun täsmällinen suunnittelu ja käynnistys
Kilpailu toteutettiin yhdessä kumppaniyrityksen kanssa ja tämä vaihe sisälsi yhteistyön tarkemman määrittelyn kumppanin valintaa varten ja kumppanin haun. Menetelmänä käytettiin vuoropuhelua alan kanssa.
2. Kilpailun toteutus
2.1. Kumppaniyrityksen valinta ja kilpailukriteerit.
2.2. Kilpailun lanseeraus, vastausten keräys ja voittajien valinta.
Kilpailun tuloksena kiertotalousyritysten innovatiivisten ratkaisujen näkyvyys on kasvanut ja siten yhteistyömahdollisuudet lisääntyneet TKI -toimijoiden ja yrittäjien välillä. Liiketoimintamahdollisuuksien kasvaminen edesauttaa yritysten Korona -pandemiasta selviytymistä. Kilpailun materiaaleja voidaan käyttää vastaavan kilpailun järjestämiseen uudestaan Kierrätyskeskuksen toimesta. Kilpailun voittajaksi valittiin Bloft Design Lab, joka tekee isoja kiertotalousmuoveja käyttäviä 3D printtereitä.
Hankkeen vaikutukset horisontaalisiin periaatteisiin näkyivät erityisesti taloudellisissa ja kestävän kehityksen vaikutuksissa. Kiertotalouden lisääminen vaikuttaa merkittävästi luonnonvarojen käytön kestävyyteen, sillä se säästää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Suurimpaan osaan horisontaalisista periaatteista hankkeen tulokset vaikuttavat välillisesti, kun hankkeeseen osallistuvat yritykset käyttävät kiertotalousmateriaaleja. Tasa-arvokysymykset on arvioitu hanketta kirjoittaessa ja vaikka hanke ei suoraan tähtää tasa-arvon lisäämiseen, vaikuttaa hanke positiivisesti alaan, jossa sukupuoliroolit ovat vielä vahvasti läsnä.