RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78632, TEHOTEKO - Teollisuus Hyödyntämään Ohjelmistoissa Tekoälyä-investointihanke

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Kalliovaara

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503403381

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tehokkaassa digitalisaation hyödyntämisessä keskiössä on tekoälyn laajamittainen käyttöönotto. Tässä on pk-sektorilla merkittäviä haasteita. Käyttöönottoon liittyy suuri osaamiskynnys. Samalla uuden osaavan henkilökunnan palkkaaminen tai konsulttien käyttö on vaikeaa suuren osaajapulan takia. Yritysten on siten usein omin voimin yritettävä ottaa tämä uusi teknologia käyttöön. Algoritmien toiminnan testaaminen aidoissa ympäristöissä on haasteellista, koska pk-yritykset eivät pysty kehittämään ja rakentamaan tarvittavaa infrastruktuuria itse. TEHOTEKO auttaa yrityksiä tarjoamalla tarvittavaa testialustaa sekä osaamista yritysten osaamisvajeen ratkaisemiseen.

TEHOTEKO pohjautuu Turku AMK:n perustamaan meriliikenteen automaatiota, autonomiaa ja etäohjausta tukevaan testiympäristöön ARPAan (Applied Research Platform for Autonomous Systems), joka tukee Varsinais-Suomen yrityksiä erityisesti sinisen kasvun osalta. TEHOTEKO hanke hyödyntää ARPA-testiympäristöä vahvasti. Yrityskorkeakouluyhteistyö on uutta tekoälyn ja koneoppimisen saralla Varsinais-Suomessa. TEHOTEKO vahvistaa sekä yritysten että korkeakoulujen yhteistyötä ja luottamusta omaan osaamiseen.

Hanke on avoin kaikille Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksille ja hanketoimijat pyrkivät saamaan mukaan naispuolisia yrittäjiä mahdollisuuksien mukaan. Alaa vaivaavaa työvoimapulaa ei pystytä ratkaisemaan, ellei alalle saada lisää
naisia. Hankkeen toimenpiteet auttavat mahdollisesti myös alueen naispuolisten yrittäjien automatisointi- ja tekoälyosaamista. Taloudellisen kestävyyden saralla yritysten tekoälyosaamisen kasvaminen hankkeen kautta edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä, etenkin ohjelmistopuolella. Välillisesti eri yritysten toimintojen tekoälyn ja autonomian kehittäminen voi johtaa uusiin aineettomiin innovaatioihin.

Hankkeen tulokset ovat
- Menetelmä luoda avoimia datasettejä tekoälyalgoritmien kehitystä varten
- Testialus, jolla algoritmien toiminta voidaan verifioida
- Menetelmä hyödyntää valmiita tekoälyohjelmakirjastoja yrityksen omassa tuotekehityksessä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pk-yritykset, jotka kehittävät tekoälyalgoritmeja
Pk-yritykset, jotka pyrkivät hyödyntämään tekoälyä omassa tuotekehityksessään

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansalliset AI hubit
Kansalliset eDIHit (European Digital Innovation Hubs)
Suuryritykset
Tutkimuslaitokset
Korkeakoulujen opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 63 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 63 700

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 91 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 91 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Turun

Kunnat: Somero, Mynämäki, Nousiainen, Salo, Sauvo, Turku, Paimio, Rusko, Naantali, Masku, Lieto, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen valmisteluaikana on tehty alustava toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Teknologiateollisuus on voimakkaasti miesvoittoinen ala. Tätä korostavat Teknologiateollisuus ry:n tilastot vuodelta 2019. Vain 22 % kaikista alan työntekijöistä oli naisia. IT-alan osaajista naisia oli n. 27 %. Naisten osuus ei ole viime vuosina kasvanut teknologiateollisuudessa vaan pysynyt stabiilina. Ohjelmistoalalla jakauma on sama, mutta toimenpiteisiin on ryhdytty esimerkiksi Mimmit koodaa –ohjelman avulla. Alaa vaivaavaa työvoimapulaa ei pystytä ratkaisemaan, ellei alalle saada lisää naisia. Tekoälyalgoritmeihin voi tulla sukupuolivinouma (bias), kun niin vähän naisia kehittämässä algoritmeja. Kaikki tekoäly on ihmisen opettamaa, joten tasa-arvoinen tekoäly vaatii diversiteettiä kehittäjäjoukossa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke on avoin kaikille Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksille ja hanketoimijat pyrkivät saamaan mukaan naispuolisia yrittäjiä mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen toimenpiteet auttavat mahdollisesti myös alueen naispuolisten yrittäjien automatisointi- ja tekoälyosaamista. Hanketoimijat ovat korkeakouluja, joissa tasa-arvotyö on osa kaikkea toimintaa ja joilla on tasa-arvosuunnitelma. Hankkeen valmisteluvaiheessa on tutustuttu mm. sukupuolineutraalin terminologian käyttöön, joka huomioidaan hankkeen aikana.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanketoimijat ovat korkeakouluja, joissa tasa-arvotyö on osa kaikkea toimintaa. Täten välillisesti hanke tavoittaa kummankin sukupuolisia opiskelijoita ja vaikuttaa täten myös naisten tekoälytietotaidon paranemiseen tulevaisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	4	6
Digitaalisuuden lisääntyminen, kun tuotteista ja palveluista tulee mahdollisimman pitkälle autonomisia tekoälyn avulla, voi pitkällä aikavälillä vähentää tarvetta fyysisille tuotteille, vähentää matkustamista ja kuljetusta sekä pienentää jätemääriä. Kaikki nämä vaikutukset vähentävät painetta käyttää luonnonvaroja
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	6
Tekoälyn hyödyntäminen edistää yritysten toiminnan digitalisoitumista ja sähköistymistä sekä vähentää materiaali- ja energiahukkaa. Näin liiketoimintaa voidaan kehittää yhä pehmeämpään ja kestävämpään suuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	5
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta vesiin, maaperään tai ilmaan. Välillisesti digitaalisuuden lisääntyminen logistiikassa voi keskipitkällä aikavälillä vähentää etenkin tarvetta liikkumiselle ja kuljetuksille ja täten parantaa ilman laatua ja vähentää kasvihuonekaasumääriä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole havaittavaa suoraa eikä välillistä vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	7
Siirtyminen digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin vähentää materiaalien kulutusta ja jätteitä. Tekoäly mahdollistaa myös materiaalien käytön optimoinnin vähentäen hukkaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	7
Hanke edistää digitaalisten palveluiden käyttöä ja se johtaa samalla liiketoiminnan “sähköistymiseen”. Tämä mahdollistaa keskipitkällä aikavälillä fossiilisista energialähteistä luopumisen ja nopeamman siirtymisen uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko –ja tuulienergian, käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	9
Hanke edistää vahvasti paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä. Tekoälysovellukset mahdollistavat uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia Varsinais-Suomen ICT-yrityksille sekä valmistavalle teollisuudelle erityisesti meriteollisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	9
Yritysten tekoälyosaamisen kasvaminen hankkeen kautta edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä, etenkin ohjelmistopuolella. Välillisesti eri yritysten toimintojen tekoälyn ja autonomian kehittäminen voi johtaa uusiin aineettomiin innovaatioihin.
Liikkuminen ja logistiikka	4	6
Hanke edistää vähintään välillisesti meriteollisuuden ja satamatoimintojen digitalisoitumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	6
Hankkeella on alueellista taloudellista hyvinvointia keskipitkällä aikavälillä oleva vaikutus.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	5
Digitalisaatio parantaa oikein toteutettuna yhteiskunnallista saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	5	6
Ympäristöteknologiset toiminnot ja järjestelmät sekä suoraan ympäristöön vaikuttavat muut teollisuuden tekniset toiminnot pystyvät hyödyntämään tekoälyä toimintojen optimoinnissa. Erityisesti autonominen liikenne tulee kasvattamaan ympäristöosaamista.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke