|
|
|
Hankekoodi: A78390
Hankkeen nimi: YDIRE - Yritystenvälisen yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti resilienssiä lyhyissä elintarvikeketjuissa
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0209599-8
Jakeluosoite: PL 700 (Wolffintie 34)
Puhelinnumero: 029 449 8000
Postinumero: 65101
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: https://www.uwasa.fi/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tidström Annika Margareta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505949421
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Elintarvikeala on yksi Etelä-Pohjanmaan tärkeimmistä taloudellisista pilareista ja klustereista, jonka kehittyminen ja muutoskestävyys on alueen kannalta elintärkeää. Etenkin lyhyet elintarvikeketjut ja lähiruokayritykset ovat alueelle merkityksellisiä ja niiden asema tulee Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan tulevaisuudessa kasvamaan. Vaikka Etelä-Pohjanmaan elintarvikeyritykset ovat pärjänneet koronakriisissä suhteellisen hyvin, niiden myynti, kannattavuus ja kilpailukyky on kuitenkin heikentynyt. -Useissa maakunnassa tehdyissä selvityksissä yritysten välinen yhteistyö, verkostot, digitalisaatio ja kestävyys nostetaan esiin yritysten tärkeimpinä kehittämistarpeina. YDIRE-hankkeessa paneudutaan näihin kehittämistarpeisiin erityisesti lyhyiden elintarvikeketjujen ja lähiruokayritysten näkökulmasta. Lyhyiden elintarvikeketjujen katsotaan hankkeessa sisältävän lähiruokayrityksiä, joiden etäisyys kuluttajiin on lyhyt sekä maantieteellisesti että toimijoissa tuottajilta kuluttajiin mitattuna. Kohderyhmä sisältää pääasiassa tuottajia, elintarvikkeita prosessoivia yrityksiä sekä ravintoloita. Lyhyissä elintarvikeketjuissa toimivat yritykset toimivat usein myös yhteistyössä ja alueen ruokasektorin yhteisessä kehittämisessä, mitä hankkeessa halutaan myös edistää.
Hankkeen tavoitteena on edistää Etelä-Pohjanmaalla lyhyiden elintarvikeketjujen yhteistyötä ja digitalisaatiota, ja sitä kautta lisätä niiden resilienssiä kriisitilanteissa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhteistyömuotojen ja digitaalisten ratkaisujen toimintamalli, jonka avulla voidaan kehittää yritysten resilienssiä, ja samalla edesauttaa yrityksiä kehittämään kestäviä toimintatapoja ja lisätä innovaatiopotentiaalia.
Hankkeen tavoite jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:
1. Kartoittaa Etelä-Pohjanmaan alueen lähiruokayritysten keskeiset kehittämistarpeet resilienssin näkökulmasta (Työpaketti 1)
2. Lähiruokayritysten välisen yhteistyön, digitalisaation ja resilienssin edistäminen (Työpaketti 2)
3. Luoda verkostoihin perustuva toimintamalli/alusta alueen lähiruokayritysten resilienssien vahvistamiseksi (Työpaketti 3)
Hankeen toimenpiteet jakaantuvat neljään työpakettiin:
Työpaketti 1: Lähtötasokartoitus lähiruokayritysten resilienssitasosta
Työpaketti 2: Pilottityöpajat ja valmennukset resilienssin vahvistamiseksi
Työpaketti 3: Lähiruokayrityksille toimintamalli/alusta resilienssin vahvistamiseksi
Työpaketti 4: Tutkimustulosten viestintä alueen lähiruokayrityksille ja elintarviketoimialan organisaatioille
Hankkeen tuloksena syntyy Etelä-Pohjanmaan lyhyille elintarvikeketjuille toimintamalli/alusta,
joka parantaa yritysten resilienssiä yhteistyön ja digitalisaation avulla. Tämän toimintamallin myötä hankkeella on myös myönteinen vaikutus yritysten kestävyyteen ja innovaatiopotentiaaliin.
Hankkeessa tuetaan myös alueellista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) keskittymällä yhteistyöhön ja verkostoihin, ja digityökaluihin näiden mahdollistajana.
Hankkeen tulokset levitetään laajasti eri kanavien kautta: webinaarit/seminaarit, blogit, podcastit, julkaisut ja opas. Hankkeelle luodaan oma kotisivu ja tuloksena oleva toimintamalli/alusta on yrityksille ja muille kiinnostuneille tahoille vapaasti saatavana ja
hyödynnettävänä myös hankkeen jälkeen. Yhteistyöhön perustava toimintamalli vaikuttaa positiivisesti Etelä-Pohjanmaan yritysten kilpailukykyyn ja kasvuun, sekä vahvistaa niiden resilienssiä, eli joustavuutta ja muutoskyvykkyyttä kriisiaikoina ja kriisien jälkeen.
Hankkeen kohderyhmä on Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin pk-yritykset, jotka toimivat tai ovat kiinnostuneita toimimaan lyhyissä elintarvikeketjuissa. Kohderyhmä sisältää pääasiassa tuottajia, elintarvikkeita prosessoivia yrityksiä sekä ravintoloita. Edistämällä näiden toimijoiden digitalisaatiota ja yhteistyötä pystymme erityisen konkreettisella tasolla vaikuttamaan lyhyiden elintarvikeketjujen kestävyyteen ja resilienssiin sekä edistämään lähiruokayritysten toimintakenttää.
Etelä-Pohjanmaan yritykset/organisaatiot, jotka ovat todistetusti osoittautuneet kiinnostuksensa hankkeesta:
Yritykset:
Lakeuden hunaja
Uppalan Kartano
Laidun Hereford
Annin Marjatarha
Kurjen Puutarha Oy
Organisaatiot:
Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari
Etelä-Pohjanmaan yrittäjät
MTK-Etelä-Pohjanmaa
Into Seinäjoki Oy
REKO Seinäjoki
Hanke edistää myös suunnitellun Ruoka-alan kestävän liiketoiminnan (Eng. Sustainable food business) maisteriohjelman kehitystä, joka on alkamassa Seinäjoella ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan ja Helsingin yliopistojen välillä.
Koulutusorganisaatiot, kuten ammattikorkeakoulut ja yliopistot
- Nämä organisaatiot vaikuttavat hankkeen tuloksiin osallistumalla työpajoihin ja jakamalla tietoa. Nämä tahot voivat myös hyödyntää hankkeen tuloksista opetuksessa, tutkimuksessa ja yritysten kehittämisessä.
Organisaatiot, jotka edistävät yrittäjyyttä ja alueellista kehitystä (esim. ProAgria, Into Seinäjoki ja muut elinkeinotoimijat, maakuntakorkeakoulu, kauppakamari jne.)
- Näiden tahojen kanssa tehdään yhteistyötä koko hankkeen aikana. Pyrkimyksenä on soveltaa hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia alueellisten tarpeiden mukaan. Nämä tahot pystyvät myös konkreettisella tavalla hyödyntämään hankkeen tuloksia tarjoamalla omille asiakasryhmille ja kumppaneille tietoja, jotka perustuvat hankkeen tuloksiin.
Myös E-P:n kunnat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia tukiessa oman alueensa yritysten osaamista, yhteistyötä ja digitalisaatiota ja painottaen näitä tekijöitä päätöksissään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 461
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 685
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 234 325
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 605
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Isokyrö, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys ei ole hankkeen keskipisteessä mutta lähiruokayritysten verkostojen, digityökalujen ja resilienssin kautta voidaan vaikuttaa myönteisesti tähän. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Yritysten ilmastotietoisuuden lisääminen vaikuttaa vähitellen ilmastonmuutokseen riskejä vähentäen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Luonnon monimuotoisuus ei ole hankkeen keskiössä, mutta hankkeessa yhteistyön ja verkostojen kautta lähiruokayritykset voivat oppia kasvillisuudesta, eliöistä ja monimuotoisuudesta, ja myös samalla välillisesti vaikuttaa niihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hanke voi pitkällä tähtäimellä vaikuttaa siihen että lyhyiden elintarvikeketjujen kasvihuonekaasut pienenevät. Kun kokonaiskestävyys huomioidaan, hankkeella voi olla positiivisia vaikutuksia myös vesistöihin ja maaperään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Tähän indikaattorin suhteen hanke on neutraali. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Kehittämällä yritysten yhteistyötä ja digitlisaatiota ja vahvistamalla niiden resilienssiä, hankeella voi vaikuttaa tähän myönteisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Kestävän kehityksen periaatteiden parempi osaaminen luo yrityksille kilpailukykyä monella tavalla ja auttaa yrityksiä uudistumaan ja kehittymään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa pyritään kehittämään alueen lähiruokayritysten kasvua ja kilpailuetua, joten siksi aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen voi kasvaa hankkeen aikana. Aineettomat tuotteet ja palvelut voivat kehittyä yritysten yhteistyön ja digityökalujen käytön seurauksena. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeen keskiössä ei ole liikkuminen ja logistiikka, mutta nämä voivat kehittyä positiiviseen suuntaan, kun yritykset lisäävät yhteistyötä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Hanke pyrkii vahvistamaan alueen lähiruoka- yritysten kilpailukykyä. Kilpailukyvyn vahvistaminen lisää alueellista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, hankkeen tulosten kautta voidaan edistää tasa-arvon totutumista | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hankkeessa pyritään (mm webinaareissa/seminaareissa) lisäämään lähiruokayritysten tietoisuutta vihreästä siirtymästä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Tämän indikaattorin suhteen hanke on neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Webinaarien/seminaarien kautta alueen eri tahojen ympäristöosaaminen voi parantua. | ||
YDIRE- Yritystenvälisen yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti resilienssiä lyhyissä elintarvikeketjuissa-hanke on tuottanut seminaareja, webinaareja, valmennuksia ja työpajoja, missä Etelä-Pohjanmaan lähiruokayritykset ovat oppineet ja keskustelleet. Hanke on myös tuottanut erilaisia julkaisuja, mm. blogeja ja asiantuntijakirjoituksia, missä hankkeen tuloksista on viestitty. Erityisenä kohderyhmänä ovat olleet Etelä-Pohjanmaan lähiruokayritykset ja koulutus- ja kehittämisinstituutit.
Teemoina ovat olleet muun muassa resilienssin ymmärtäminen ja integrointi strategiatyöhön, oman yrityksen resilienssitason tunnistaminen ja mahdollisuudet sen vahvistamiseen, muutosjohtaminen, yhteistyömahdollisuudet resilienssin vahvistamiseksi, digitalisaation avulla kohti vahvempaa resilienssiä, vastuullinen liiketoiminta.
Hankkeen toiminnat kiinnostivat useaa Etelä-Pohjanmaan lähiruokayritystä, ja osallistuneet yritykset antoivat hankkeelle kiitettävää palautetta. Saavutimme tavoitteen liittyen osallistujamäärään: 18 yritystä osallistui aktiivisesti hankkeen toimintaan ja moni yritys osallistui useampaan toimintaan. On hyvin todennäköistä, että Etelä-Pohjanmaan lähiruokayritysten yhteistä resilienssitasoa vahvistettiin hankkeen myötä. Hankkeen aikana kuusi pilottiyritystä kehitti toimintaansa kohti vahvempaa resilienssiä erillisessä resilienssivalmennuksessa. Hanke loi sähköisen työkalun resilienssin vahvistamiseksi, sähköisesti ja painettuna julkaistu opas resilienssin vahvistamiseksi toteutti raportin Etelä-Pohjanmaan lähiruokayritysten resilienssitasosta, auttoi pilottiyrityksiä vahvistamaan omaa resilienssitasoa, kehitti lähiruokayritysten osaamista digitalisaatiossa ja sen kautta resilienssin vahvistamisessa, tarjosi tietoa ja työkaluja, miten resilienssi voisi vahvistaa yrityksen strategiassa, kehitti yritysten tietoa liittyen verkosto- ja yhteistyömahdollisuuksista ja loi myös mahdollisuuksia yrityksille verkostoitua. Hankkeen mahdollistaman verkostoitumisen tuloksena hankkeessa kehitettiin myös uusi yhteistyöhön nojautuva tuote, uudistettu epas-menu, paikallisen ravintolan tuotevalikoimaan. Uusi menu hyödyntää yhteensä 14 paikallisen lähiruoantuottajan tuotteita ja toimii viestintä- ja markkinointimateriaalina myös näille paikallisille yrityksille. Uudesta menusta julkaistiin reseptivihko, jota jaettiin sähköisenä ja painettuna ympäri maakuntaa ja joka on saatavilla hankkeen internetsivuilta.
Hanke on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen myönteisesti alueen lähiruokayritysten osaamistasoon ja mahdollisuuksiin kohdata ja selviytyä tulevista kriiseistä. Tähän vaikuttaa hankeen tulokset ja tuotokset, osallistuvien lähiruokayritysten oppiminen ja myös se oppiminen, joka tulee tapahtumaan hankkeen jälkeen tulosten ja tuotosten perusteella.
Kaikki hankkeen julkaisut, työkalu ja opas lähiruokayritysten resilienssin vahvistamiseksi ovat käytettävissä verkkosivulta:
https://sites.uwasa.fi/ydire/
Asiasanat: resilienssi, muutoskyvykkyys, muutosjoustavuus, digitalisaatio, vastuullisuus, Etelä-Pohjanmaa, lähiruokayritykset