|
|
|
Hankekoodi: A78257
Hankkeen nimi: Polttoon perustumaton kaukolämpö
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.10.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Peruuntunut
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: PL 487
Puhelinnumero: 03 565 611
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Inha Laura Marjatta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408016035
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lämmitys on yksi merkittävimpiä ratkaistavia kysymyksiä pyrittäessä kohti hiilineutraalia Pirkanmaata. Esimerkiksi Tampereen kaukolämpöjärjestelmässä tuotetaan kaukolämpöä noin 2200 GWh/a. Perustuotanto on noin 200 MW ja hetkittäinen huipputuotanto nousee noin 800 MW tasolle. Huipputuotanto tehdään fossiilisilla polttoaineilla, pääasiassa maakaasulla. Kaukolämmön tarve vaihtelee merkittävästi vuodenajan mukaan, talven huipputehon tarpeet ovat pääosin lyhyitä. Fossiilisen polttoaineen (maakaasu) käytön korvaaminen huipputuotannossa on hankalaa, koska huipputuotannolta vaaditaan suurta tehoa, mutta sen käyttöaika on pieni. Uusiutuvia polttoaineita näiden huippupolttoaineiden korvaamiseen ei ole hyvin saatavilla. Tilanne on vastaava myös muissa kaukolämpöjärjestelmissä Pirkanmaalla – huipputuotanto tehdään fossiilisilla polttoaineilla ja niiden korvaaminen on hankalaa.
Erittäin varteenotettava vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen tai jopa poistamiseen kokonaan on lämmön pitkäaikaisvarastointi. Lämmön pitkäaikaisvarastointi voi perustua esimerkiksi kuumana vetenä kallioluoliin, maakuoppiin tai lämpönä kallioperään.
Teknologia polttoon perustumattomaan lämmön tuotantoon ovat lämpöpumput erilaisilla lämmönlähteillä. Lämpöpumpulla jäähdytetään lämmönlähdettä ja sähkön avulla nostetaan talteen otettava lämpö vastaamaan tarvittavaa lämpötilatasoa. Lämpöpumpun lämmönlähteenä voi olla jätevesien hukkalämpö, teollisuuden hukkalämpö, vesistön lämpö, ilmasta otettava lämpö tai kallioperään sitoutunut lämpö (geolämpö). Yhdistettynä lämpövarastoon voidaan hyödyntää halvimmat sähkön hinnat ja ottaa lämpö varastosta korkeiden sähkön hinnan aikoina. Sähkön hinta tulee vaihtelemaan paljon tuulivoiman ja aurinkosähkön lisääntyessä. Tämän johtaa sähkön hinnan suureen vaihteluun ja osan ajasta sähkö on hyvin edullista, mutta osan ajasta myös erittäin kallista.
Hanke:
- Käynnistää kaukolämmön vihreää siirtymää palveleva ekosysteemi
- Tuottaa tiekartta polttoon perustumattomaan kaukolämpöön
- Valmistella investointiehdotuksen lämpövaraston toteuttamiseksi Pirkanmaalla, mahdollisuus hakea tukea EU:n elpymispaketista (koronaelvytys), erityisesti vihreän siirtymän pilarista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan kunnat ja kuntien alueilla toimivat kaukolämpöä tuottavat energiayhtiöt sekä polttoon perustumattoman kaukolämmön teknologiatoimittajat.
Pirkanmaan oppilaitokset pääsevät mukaan kehitykseen. Myös Pirkanmaan ulkopuoliset kunnat/kaupungit ja Suomessa olevat 166 kaukolämpöverkkoa ovat välillisiä hyötyjiä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 146 720
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 183 400
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere, Nokia, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 10 |
| edesauttaa hiilineutraalisuuden saavuttamista | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 10 |
| edesauttaa hiilineutraalisuuden saavuttamista | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 10 |
| edesauttaa hiilineutraalisuuden saavuttamista | ||
-