|
|
|
Hankekoodi: A78255
Hankkeen nimi: Ilmastokestävät elintarvikeprosessit IKE
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kampusranta 11, PL 412
Puhelinnumero: 020 124 3000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Mäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 4105
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun painoalat korostavat kestäviä ruokaratkaisuja sekä älykkäitä ja energiatehokkaita järjestelmiä. Näiden sisältä elintarvikeprosessien tehokkuuden kannalta nousevat esiin kestävät ruoantuotantomenetelmät ja -palvelut sekä ruokaturvallisuus. Koronapandemia on korostanut omavaraisen ruoantuotannon tärkeyttä. Hiilipäästöt Etelä-Pohjanmaan ruokaketjussa ovat korkeat ja hankkeen tavoitteena on kehittää paikallisille pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille työkalut vihreään siirtymään.
Pandemiatilanne on muuttanut elintarvikeyritysten toimintaympäristöä tuotteiden jakeluteiden ja –tapojen osalta. Isot elintarvikeyritykset ovat sopeutuneet tähän pk-yrityksiä paremmin, koska niillä on ollut enemmän resurssejä käytettävissä muutostilanteeseen sopeutumiseksi. Lisäksi kuluttajien lisääntyneet vaatimukset tietää tuotteen ympäristövaikutus tuo aivan uudenlaisen haasteen elintarviketuotteiden valmistamiselle. Mukaan pääseminen kehityksessä edellyttää välineiden luomista pk-yrityksille. Hankkeen tavoitteena on kehittää sellainen laskentamalli elintarviketuotteiden ympäristöjalanjäljen (Product Enviromental Footprint PEF) laskemiseksi, jota myös pk-yritykset voivat hyödyntää. Laskentamallin avulla saadaan vaatimusmäärittely esimerkiksi ravintoarvolaskennassa käytettävälle Finelin tyyppiselle avoimelle järjestelmälle.
Elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminta on hyvin käsityövaltaista, jonka takia prosessien kehittäminen on jäänyt vähälle huomiolle. Muilla teollisuudenaloilla prosessitehokkuutta on kehitetty pitkäjänteisesti ja hankkeessa on tavoitteena löytää niitä työkaluja, jotka sopisivat parhaiten elintarvikeprosessien käyttöön. Prosessien ympäristövaikutuksia ei ole juurikaan tarkasteltu Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä. Elintarvikeprosessien kokonaistehokkuutta Etelä-Pohjanmaan alueella ei ole myöskään tutkittu tai kehitetty tutkimus- ja kehittämistoimijoiden taholta.
Suunniteltuja menetelmiä pystytään kehittämään ja kokeilemaan käytännössä Frami Food Labissa, minkä lisäksi kokeiluja tehdään yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Laskelmien tuloksia voidaan hyödyntää ja kohdistaa toimet niihin prosesseihin, joista pk-yrityksen voivat saada suurimman hyödyn. Yritykset voivat hyödyntää oman ympäristöjalanjäljen pienentämisessä kokemuksia ja halutessaan jakaa omia hyviä käytänteitä eteenpäin.
Hankkeen työsuunnitelma voidaan jakaa viiteen työpakettiin.
1. Tilannekuvan muodostaminen
2. Laskentamallin kehittäminen
3. Menetelmäkokeilut, jatkokehitys ja tulosten vertailu
4. Viestintä ja vaikuttaminen
5. Hankkeen hallinnointi.
Hankkeen tuotoksena on hyvin dokumentoitu prosessi PEF-laskennan tekemiseen Frami Food Labissa ja siellä käytettävissä prosesseissa. Hankkeen avoimuus ja läpinäkyvyys tuottavat hyödyllistä tietoa muille toimijoille ja mahdollistavat pk-yrityksissä oman toiminnan PEF-laskelman teon. Hankkeen tuotoksena pyritään muuttamaan ongelma mahdollisuudeksi.
Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaalla toimivat elintarvikesektorin pk-yritykset ja TKI-toimijat. Kohderyhmänä ovat myös alueen korkeakoulut, koulutustoimijat, tutkimuslaitokset ja kunnat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Etelä-Pohjanmaan kunnat, 1. asteen jalostus ja maatalous sekä valtakunnalliset yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 752
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 752
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 243 440
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 440
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kauhava, Karijoki, Lappajärvi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Soini, Vimpeli, Isokyrö, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite: Kampusranta 9A
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 4 |
| Hanke todentaa ja kehittää erilaisten jälanjälkilaskelmien käyttöä ruokasektorilla ja keskittyy luonnonvarojen kestävään käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 6 |
| Elinkaari- ja ympäristöjalanjälkianalyysit auttavat vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien toteutumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on tässä neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Hankkeen menetelmiä voidaan käyttää ympäristöjalanjäljen todentamiseen ja sen pienentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on tässä neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 5 |
| Hanke mittaa ja mallintaa materiaalien käyttöä ja hävikkiä. Tietoja voidaan käyttää hävikin pienentämiseen ja resurssiviisaaseen toimintaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 4 |
| Hanke tuottaa teitoa energian käytöstä ja osaltaan mahdollistaa eneergiankulutuksen pienentämisen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 7 |
| Hanke edistää PEF-laskennan erityisesti pk-ruokasektorilla ja TKI-toiminnassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 3 |
| Menetelmien vertailu antaa tietoa hiilijalanjäljestä, PEF-laskennasta ja vertailutuloksia laskennan ja mittauksien välillä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Hanke todentaa ja mallintaa osaltaan logistiikan vaikutusta ruokasektorin PEF-laskentaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 4 |
| Hanke edistää suoraan alueen ruokaketjun toimijoita (opetus, tki, liiketoiminta), ja niitä vahvistamalla edelleen koko aluetaloutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tässä neutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on tässä neutraali | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on tässä neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 5 |
| Hnake keskittyy ympäristöjalanjäljen todentamiseen ja näin antaa työkaluja ympäristöosaamisen kehittämiseen. | ||
Etelä-Pohjanmaa Suomen ruokamaakuntana toimii merkittävänä elintarviketuotteiden valmistajana. Elintarvikesektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat laskentatavasta riippuen noin 30 % Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Euroopan Unionin vihreän siirtymän ja Suomen hiilineutraaliustavoitteiden johdosta ympäristövaikutuksia seurataan entistä tarkemmin myös pk-yrityksissä, jolloin osaamista ja ymmärrystä ympäristövaikutusten hallintaan on löydyttävä yrityksistä. Tämä ei ole ongelma suuryrityksissä, mutta pk-yrityksissä osaaminen ja resursointi tuottaa ongelmia.
Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeen tavoitteena oli lisätä Etelä-Pohjanmaan alueen elintarvikealan pk-yritysten tietoisuutta ympäristövaikutustensa hallintakeinoista. Tätä varten järjestettiin viiden työpajan mittainen työpajasarja, jossa avattiin ympäristöjalanjäljen sekä hiilijalanjäljen arviointimenetelmiä. Vertailevaa ympäristövaikutusten laskentaa tehtiin niin maksullisilla, kuin ilmaisillakin laskentasovelluksilla. Tämän lisäksi hankkeessa kehitettiin pk-yritysten tarpeisiin oma maksuton IKE-hiilijalanjälkilaskuri, koska erityisesti elintarvikealalle ja elintarviketuotteille suunniteltua hiilijalanjälkilaskuria ei ollut saatavilla. Hankkeen toimintaan osallistuneet pk-yritykset pääsivät mukaan näillä sovelluksilla tehtävään vertailevaan laskentaan omien tuotteidensa hiilijalanjäljelle.
IKE-hiilijalanjälkilaskurin ja laskentaa varten laaditun laskentaohjeistuksen avulla kuka tahansa elintarvikealan toimija pystyy arvioimaan oman tuotteensa hiilijalanjäljen. Arvioinnista saatavia tuloksia voidaan edelleen avata hankkeessa laaditun Elintarvikealan pk-yritysten ympäristövaikutusten hallintaoppaan avulla. Lisäksi laskurin käyttöoppaasta laadittiin ohjeistusvideo Youtubeen. IKE-hiilijalanjälkilaskuri toimii MS Excel-pohjaisesti ja sitä on automatisoitu runsaasti kaikkien ominaisuuksien käyttöön saamiseksi. Laskurin toiminnan pohjana käytetään EU:n PEF-ohjeistusta (Product Environmental Footprint) sekä ISO-standardeja 14040, 14044 ja 14067. Laskurin käyttö on jaettu viidelle laskentavälilehdelle, joissa huomioidaan raaka-aineet, pakkausmateriaalit, jätteet ja sivuvirrat, energia sekä logistiikka. Laskentatulokset laaditaan omalle sivulleen, josta ne on myös mahdollista tulostaa raporttina PEF-ohjeistusta mukaillen. Lisäksi tuotteen hiilijalanjälkeä on mahdollista tarkastella tasetarkastelusivulta yksikkökohtaisesti. Laskennassa on käytettävissä laskuria varten koottu yli 1300 erilaista päästökerrointa sisältävä tietokanta, jota on mahdollista päivittää yrityksen omien tarpeiden mukaan. Laskurin jatkokehitystä ajatellen julkaistiin myös IKE-hiilijalanjälkilaskurin kehittäjän opas. Hankkeen aikana julkaistiin erilaisia verkkolehtiartikkeleita, videoita ja oppaita, joista kaksi jaettiin painettuina versioina Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksiin.
Hankkeessa kehitetty IKE-hiilijalanjälkilaskuria on mahdollista käyttää suunnannäyttäjänä elintarvikealan ilmastovaikutusten arvioinnissa. Jatkuvasti tiukentuva lainsäädäntö ohjaa yrityksiä entistä enemmän huomioimaan omia ympäristövaikutuksiaan ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointi on hyvä keino aloittaa tässä työssä. Laskentamenetelmää voidaan hyödyntää jatkossa myös alan opetuksessa ja koulutuksissa, jolloin tietoa voidaan viedä eteenpäin yrityksiin.
Hankkeen verkkosivut materiaaleineen ovat osoitteessa: https://projektit.seamk.fi/ike