|
|
|
Hankekoodi: A78120
Hankkeen nimi: Rakennustyömaan ja käytössä olevien rakennuksien sisäilman monitorointi
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 28.6.2021 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: INSINÖÖRITOIMISTO 2K OY
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2517223-9
Jakeluosoite: Penttilänkatu 1 A
Puhelinnumero: +358505952798
Postinumero: 80220
Postitoimipaikka: JOENSUU
WWW-osoite: www.insinooritoimisto2k.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Korhonen Miikka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505952798
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteena on selvittää pystytäänkö rakennustyömaiden valvonnassa käyttämään hyödyksi jatkuva aikaista mittausta. Lisäksi olemassa olevien kohteiden mittarointia tarkastellaan ja arvioidaan niiden mahdollisuutta ennakoivassa sisäilmanseurannassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 31 270
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 26 305
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 31 270
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 26 305
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite: Penttilänkatu 1 A
Postinumero: 80220
Postitoimipaikka: JOENSUU
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Mittaripalvelujen käyttö vähentää turhia työmaa- ja kohdekäyntejä, joita tarvittaisiin manuaalisesti luettavissa mittausjärjestelyissä, mikä auttaa vähentämään autoilun aiheuttamia päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Autoilun väheneminen vähentää myös renkaiden aiheuttamaa mikromuovien päätymistä maaperään, mikä vähentää niiden aiheuttamaa mahdollista haittaa pieneliöille. Autoilun väheneminen vähentää myös eläinten liikennekuolemia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Mittaripalvelujen käyttö vähentää turhia työmaa- ja kohdekäyntejä, joita tarvittaisiin manuaalisesti luettavissa mittausjärjestelyissä, mikä auttaa vähentämään autoilun aiheuttamia päästöjä. Autoilun väheneminen vähentää myös renkaiden aiheuttamaa mikromuovien päätymistä maaperään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole havaittavia vaikutuksia Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 3 |
| Mittalaitteistot ovat kestäviä ja niiden sisältämät komponentit ovat suurimmalta osin kierrätettävissä. Mittalaitteistojen ehjät kuoret voidaan käyttää uudelleen uusissa mittalaitteissa. Mittauspalvelu on täysin sähköinen palvelu, joka edistää paperittoman toimiston periaatetta oman yrityksen sekä muiden toimijoiden osalta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 3 |
| Hankkeen toteutuksessa on tavoitteena käyttää yhteistyökumppaneina pääasiassa paikallisia toimijoita, mikä parantaa työllisyyttä myös näissä yrityksissä. Hanke tuottaa myös lisää paikallisia työpaikkoja omaan yritykseemme. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa syntyvät tuotteet ovat nimenomaan aineettomia palvelutuotteita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Mittaripalvelujen käyttö vähentää turhia työmaa- ja kohdekäyntejä (oman yrityksen ja muiden toimijoiden), joita tarvittaisiin manuaalisesti luettavissa mittausjärjestelyissä, mikä auttaa vähentämään autoilun aiheuttamia päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Hankkeen tarkoituksena on tuottaa rakennusten hyvään ja terveelliseen sisäilmaan tähtääviä seurantatyökaluja, mikä johtaa rakennusten sisäilman laadun paranemiseen ja niissä asuvien/työskentelevien hyvinvoinnin paranemiseen. Hanke lisää avoimuutta tilaajan ja asiantuntijoiden välillä, sillä tilaajan osallistuminen lisääntyy, kun myös heillä on vapaa pääsy mittalaitteiden käyttöliittymään tarkastelemaan halutessaan mittausparametrejä. Tiedon saatavuus on helpompaa. Hanke parantaa työllisyyttä omassa yrityksessämme sekä mahdollisten yhteystyökumppaneiden yrityksissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 0 |
| Hankkeen myötä seuraavissa rekrytoinneissa tuetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Hankkeen tarkoituksena on tuottaa rakennusten hyvään ja terveelliseen sisäilmaan tähtääviä seurantatyökaluja, mikä johtaa rakennusten parempaan huoltoon ja ylläpitoon. Näin rakennuskanta pysyy paremmassa kunnossa ja mahdollistaa myös kaupunkikuvallisen kaupunkirakenteen säilymisen, kun vanhoistakin rakennuksista huolehditaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli rakennustyömaiden ja olemassa olevien rakennusten sisäilmaolosuhtei-den jatkuva-aikaisen monitorointipalvelun kehittäminen. Palvelukokonaisuuden luominen oli hankkeen päätavoite. Yhtenä osana hanketta selvitettiin pystytäänkö rakennustyömaiden valvon-nassa käyttämään hyödyksi jatkuva aikaista mittausta seuraamalla mittausten tulosten luotettavuut-ta ja mittareiden toimintavarmuutta. Hankkeessa päädyttiin erityisesti tarkastelemaan pienhiukkas-mittausten hyödyntämistä työmaan puhtaudenhallinnan ja lainsäädännön asettamien vaatimusten näkökulmasta. Hiukkasmittaukseen liittyvässä tutkimuksessa selvitettiin korreloiko pölyn kokonaismäärä ja kvartsi-pölyn määrä tutkimuksen kohteena olevien SensorMonitor-mittareiden mittausten kanssa, jotta voitiin selvittää mittareiden mittaustarkkuutta. Vertailevat mittaukset suoritettiin ilmanäytteillä alveo-lijakeisen pölyn keräyslaitteistolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös laskeumapölyn kertymistä ja verrattiin tuloksia mittausdataan. Myös muiden mittaussuureiden (lämpötila, paine-ero tms) tulok-sia seurattiin, mutta varsinaisia vertailevia mittauksia ei näiden osalta suoritettu. Pölyn kokonaismäärän ja kvartsipölyn laboratorioanalyyseissä havaittiin, että suodattimelle kerätty pölyn kokonaismäärä ei ylittänyt useimmissa näytteissä näytteenottomenetelmän määritysrajaa, minkä vuoksi näytetuloksia ei voitu verrata SensorMonitor-mittareiden tuloksiin luotettavasti. Las-keumapölyn tarkastelu otettiin mukaan hankkeen aikana. Laskeumapölyn osalta ei havaittu selke-ää korrelaatiota mittausdatan ja kertyvän pölyn välillä. Tähän vaikuttavia syitä ovat todennäköisesti laskeumapölyn pölyisyystasojen liian karkea luokittelu ja mittausdatan vähyys. Johtopäätöksenä todettiin, että pienhiukkaspitoisuuksien osalta mittauslaitteiston mittaustarkkuutta ei voitu määrittää. Karkealla tasolla SensorMonitor-mittareiden toimivuutta voitiin arvioida sillä pe-rusteella, onko pölyä ollut ilmassa mittausten mukaan enemmän silloin, kun tiedetään pölyäviä työvaiheita olleen käynnissä. Karkealla tasolla mittarit voitiin havaita toimiviksi, ilmassa oleva pölyn määrä oli suurempi työpäivien aikana kuin iltaisin ja viikonloppuisin ja alipaineistettujen osastojen välillä erot olivat havaittavissa. Myös muiden mittaussuureiden kuin pienhiukkasten tulokset havait-tiin loogisiksi ja mittareiden toimintavarmuudessa ei havaittu merkittäviä häiriöitä. Hankkeen myötä todettiin, että mahdollisuudet uuden mittauslaitteiston hyödyntämiselle ovat olemassa. Hankkeen aikana palvelukokonaisuuden muotoa ja toimintatapaa kehitettiin ja lopputu-loksena saatiin luotua pohja palvelutuotteelle ja sen markkinoinnille, sekä kokemusta ja tietoa sen hyödyntämisestä käytännössä. Palvelutuotteen kehitystä jatketaan, mutta hankkeella saatiin luotua pohja, jonka avulla mittauspalvelun vienti markkinoille päästään aloittamaan. Tutkimusta mittarei-den hyödyntämisestä laskeumapölyn osalta jatketaan ja dataa kerätään lisää sen hyödyntämispo-tentiaalin määrittelemiseksi.