RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78067, Merilogistiikan tutkimuskeskuksen kohdennetuilla toimilla meri-, logistiikka- ja huoltovarmuusosaamista ja yrityksille kasvua Satakunnassa (MeriLoki)

1 Hanke

Hankekoodi: A78067

Hankkeen nimi: Merilogistiikan tutkimuskeskuksen kohdennetuilla toimilla meri-, logistiikka- ja huoltovarmuusosaamista ja yrityksille kasvua Satakunnassa (MeriLoki)

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Satakunnankatu 23

Puhelinnumero: 02 6203000

Postinumero: 28130

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Keinänen-Toivola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3063

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisuuden rakenteellinen muutos digitalisaation ja kasvavien ympäristövaateiden myötä haastaa vientivetoisen Satakunnan maakunnan kehityksen. Muutos myös tarjoaa lukuisia kasvun mahdollisuuksia merenkulun osaamisen, logistiikan ja huoltovarmuuden teemoissa. Satakunnassa toimii satoja yrityksiä, jotka ovat joko logistiikkaketjujen käyttäjiä tai palveluiden tarjoajia.

Hankkeen tavoitteina ja tuloksina ovat

1) Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnan vahvistaminen meriosaamisen, logistiikan ja huoltovarmuuden teemoissa ja kehittyminen kansallisesti johtavaksi keskittymäksi.
2) Maakunnallisen (sekä kansallista) yhteistyön vahvistaminen logistiikkaketjun eri tahojen kesken digitalisaation ja vihreän kasvun teemoissa. Maakunnan osaajakokonaisuudesta viestintä kansallisesti ja kansainvälisesti ja tunnettavuus lisääntyy.
3) Maakunnallisten logistiikkaketjujen kuljetusketjujen optimointia innovoidaan käynnistämällä kolmen tuotantokäyttöön johtavaa vihreää kasvua tukevaa digitalisaatiokokonaisuutta. Kokonaisuudet ovat a) etäluotsaus ja älyväylät, b) uusien meriteknologisten ratkaisujen digitaalisen testausympäristö ja c) merilogistiikan prosessien optimointi.
4) Simulaatioiden käyttöä lisätään ja parannetaan logistiikkaketjujen prosessien optimoinnissa ja validoinnissa.

Hankkeen tuloksena Merilogistiikan tutkimuskeskus palvelee yrityskentän konkreettisia tarpeita. Tutkimuskeskus tekee alan johtavaa tutkimusta ja tuote- sekä palvelukehitystä kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä ainutlaatuisella konseptilla. Hanke nopeuttaa ja tehostaa Satakunnan koronakriisistä toipumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satakuntalaiset yritykset meriosaaminen, logistiikka- ja huoltovarmuusteemoissa; yritykset automaatioalalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat, julkinen sektori, kolmas sektori, kansainväliset toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 662

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 312 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 577

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty Satakunnan ammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon. SAMKin organisaatioissa on merenkulunkoulutusohjelmien opiskelijoiden ja henkilökunnan sukupuolijakauma perinteisesti erittäin miesvaltainen. Samoin on tilannekohderyhmiin kuuluvissa meriteollisuudenyrityksissä. Myös kunta- ja valtakunnallisissa organisaatioissa em. toimintaorganisaatioidenhenkilökunta on pääsääntöisesti miesvaltaista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen tasa-arvon parantaminen toteutuu mukaan tulevien yritysten henkilöstöjakauman mukaan. Hankkeen aikana pidetään huolta sukupuolten tasa-arvoisesta tai yhtäläisestä osallistumisesta hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma teemana on hankkeessa läpileikkaavana. Se konkretisoituu toteutusten sisällöissä. Naisten ja miesten elämän tilanteet ja näkökulmat perheen ja työn yhdistämisestä eroavat tutkimusten mukaan toisistaan, reflektoivan työotteen ansiosta erojen käsittelyyn päästään. Hankeen toimintaan tuodaan myös tätä sukupuolitietoisuutta. Hanke lisää toiminnallaan tietoisuutta, ymmärrystä ja osaamista tasa-arvosta ja sukupuolista ja niiden merkityksestä työssäjaksamiselle. Asiasisällöt muotoillaan niin, että sanoma tavoittaa mahdollisimman laajasti hankkeen kohderyhmää. Hankkeessa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon parantaminen sisällytetään kaikkeen toimintaan. Stay Onboard -selvityksen (Kotka 2014 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 59) mukaan Merenkulunammateissa voi työskennellä sekä mies että nainen, vaikka ala on perinteisesti ollut miesvaltainen. Naisten osuus suomalaisen merenkulun henkilötyövuosissa 2000-luvulla on ollut hienoisessa laskussa. Vuosituhannen vaiheessa naisten osuus oli noin 40 % laskien 35 %:iin vuoteen 2013. Naisten osuus merimiesammateissa työskentelevistä on myös laskenut 2000-luvulla hieman, mutta pysytellyt kuitenkin noin 30 %:ssa. Vuonna 2013 sekä ulkomaan että kotimaan liikenteessä kansiosastolla työskentelevästä päällystöstä oli naisia 4 % ja miehistöstä noin 7 %. Koneosastonpäällystöstä 0,6 % ja miehistöstä 3 % oli naisia. Merimiesammateista talousosaston työtehtävät olivat naisille tavallisempia. Ravintolahenkilökunnasta 53 %, hotellihenkilökunnasta 75 %, myymälähenkilökunnasta 48 % ja muusta palveluhenkilökunnasta 30 % oli naisia. (Trafi2013 a.) Nämä luvut kertovat siitä, että vaikka merenkulkua pidetään miesvaltaisena alana, se pitää sisällään perinteisesti naisille suuntautuvia ammatteja, kuten ravintola-, hotelli- ja majoitus sekä kaupallisia työtehtäviä, joihin naiset suurelta osin näyttävät laivoilla työllistyvän. Em. tutkimuksen mukaan työn sisältö merityöhön hakeutumiseen myönteisesti vaikuttavana seikkana on yleisempää miehillä (vajaat 80 %melko tai erittäin myönteinen vaikutus). Työn sisällöllä ei ollut vaikutusta vajaa kolmannekselle naisista ja vajaa viidenneksellä miehistä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikkakin hankkeella on nähtävissä varsinkin yleistä ihmisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parantavia vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	8
Hankkeen päätavoitteena Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vihreän kasvun ja digitalisaation teemoissa. Luonnonvaroja kuluu vähemmän, kun toiminnat optimoidaan ja järjestelmät toimivat yhteen. Energian käyttö optimoidaan prosesseissa ja valmistettavissa tuotteissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	8
Hanke vastaa konkreettisilla piloteilla meri- ja logistiikka-alan kohdistuvaan kiristyvään merenkulun ympäristösääntelyn vaatimuksiin, jolla pyritään vähentämään maailmanlaajuisesti merenkulun ja logistiikan negatiivisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	3	4
Vihreän kasvun ehdoton edellytys on vähentää pienentää logistiikkaketjuista tulevia päästöjä veteen ja ilmaan ja siten haitallisia vaikutuksia kasvillisuudelle, eliöstölle ja luonnon monimuotoisuudelle. Hankkeen pääteemat ovat vihreä kasvu ja digitalisaatio.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	4	5
Logistiikkaketjujen hallinta pienentää kuljetusvälineistä tulevia päästöjä meriveteen ja ilmaan. Meriklusterin ympäristösääntely ja ympäristösuojelu yhdistettynä kestävään liiketoimintaan vaikuttaa erityisesti positiivisesti ilman laatuun, kun MeriLokissa tehdään vihreän kasvun digitalisaatioprojekteja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta luontoarvoihin muuten kuin edellisissä kohdissa mainitulla tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	4
Laajasti sovellettavissa oleva kehittynyt meri- ja maalogistiikan kuljetusketju, joka mahdollistaa resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen tavaraliikenteen. Teknologiaa hyödyntävä tiedonsiirto ja kuljetusprosessin ennustettavuus minimoivat ympäristön kuormittumisen ja optimoivat ajankäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	6	7
Uusiutuvat energialähteet mahdollistavat vihreän kasvun ja niiden ohjaamiseen ja mittauksiin tarvitaan digitaalisia sovelluksia. Uusiutuvat energialähteet ovat potentiaalinen teema simulaatioihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Hanke vahvistaa maakuntaohjelman mukaisesti uudistuvaa teollisuutta, erityisesti uusien innovaatioiden kautta. Teollisuudelle löydetään uusia digitaalisuuden ja vähähiilisyyden ratkaisuja ja niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia meriliikenteenpäästöjen vähentämiseksi ja liikennepalvelujen digitalisoimiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	8
Meriklusterin "raskaan teollisuuden" ympärille kehittyy uusia tuotteita ja palveluita erityisesti digitalisaation myötä, esimerkiksi simulaatioinfrastruktuurin kehityksen myötä.
Liikkuminen ja logistiikka	8	9
Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen edellyttää digitalisaation hyödyntämistä kuljetusmuodoissa. Vientiteollisuuden tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin turvallinen, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen logistiikkaketju.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	7
Hanke vahvistaa maakuntaohjelman mukaisesti uudistuvaa teollisuutta, erityisesti uusien innovaatioiden kautta. Erityisesti koronaviruspandemia on osoittanut ja muutoskyky olevan keskeisiä tekijöitä maakunnalle kriittisellä alalla teollisuuden ja sen viennin, elintarvikekuljetusten ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Maakunnan hyvinvointi lisääntyy meriosaamisen, logistiikan ja huoltovarmuuden älykkään erikoistuminen myötä: alueella on menestyvää liiketoimintaa mikä luo työpaikkoja ja tuo verotuloja.
Tasa-arvon edistäminen	4	5
Hanke pyrkii tunnistamaan eri sukupuolten väliset näkökulmat, henkilöiden vahvuudet ja toimintatavat yhdessä tekemiseen, niin eri-ikäisten kuin naisten ja miesten välillä sekä teknologiakehityksestä kertomisessa. Toimivien logistiikkaketjujen yksi pilari on tasa-arvoinen kohtelu ja kokemus työyhteisössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	6
Satakuntalainen teollisuus on osa kansainvälistä liiketoimintaa, jonka yhteiskunnallinen merkitys on maakunnan asukaslukuun nähden Suomen merkittävin. Meriklusteri ja logistiset ketjut ovat portti maailmalle, joten hanke vahvistaa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta maakunnan suhteessa kansainvälisiin kumppaneihin.
Kulttuuriympäristö	6	8
Satakunnassa on ollut merenkulkua ja satamatoimintoja vuosisatojen ajan (Rauma ja Pori) ja laivoja on Raumalla rakennettu laajassa mittakaavassa 1940-luvulta lähtien. Digitaalisuus ja vihreä kasvu haastavat ja toisaalta tuovat uusia mahdollisuuksia kulttuuriympäristön kehitystä osana globaalia kokonaisuutta.
Ympäristöosaaminen	7	8
Ympäristölainsäädännön kiristyvät vaatimukset edellyttävät logistiikkaketjun kokonaisvaltaista ymmärrystä, joka saavutetaan tarkastelemalla laajempaa tiedonkulun ja toimintojen kokonaisuutta. Hankkeen tuloksena saadulla kehittyneellä merilogistiikan kuljetusketjulla mahdollistetaan resurssitehokas ja ympäristöystävällinen tavaraliikenne. Hanke yhdistää satakuntalaisia keihäänkärkiosaamisteemoja meriosaamisessa, logistiikassa ja huoltovarmuudessa keskeisissä teemoissa: digitaalisuus, turvallisuus, ympäristöystävällisyys ja luo niistä uutta kansainvälistä osaamista sekä niihin liittyvää ympäristöliiketoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MeriLoki – Merilogistiikan tutkimuskeskuksen kohdennetuilla toimilla meri-, logistiikka- ja huoltovarmuusosaamista ja yrityksille kasvua Satakunnassa oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) rahoittama hanke. Hanke rahoitettiin REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Hankkeen tavoitteina ja tuloksina olivat:
1) Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnan vahvistaminen meriosaamisen, logistiikan ja huoltovarmuuden teemoissa ja kehittyminen kansallisesti johtavaksi keskittymäksi.
2) Maakunnallisen (sekä kansallista) yhteistyön vahvistaminen logistiikkaketjun eri tahojen kesken digitalisaation ja vihreän kasvun teemoissa. Maakunnan osaajakokonaisuudesta viestintä kansallisesti ja kansainvälisesti ja tunnettavuus lisääntyminen.
3) Maakunnallisten logistiikkaketjujen kuljetusketjujen optimointia innovointi käynnistämällä kolmen tuotantokäyttöön johtavaa vihreää kasvua tukevaa digitalisaatiokokonaisuutta. Kokonaisuudet olivat a) etäluotsaus ja älyväylät, b) uusien meriteknologisten ratkaisujen digitaalisen testausympäristö ja c) merilogistiikan prosessien optimointi.
4) Simulaatioiden käyttöä lisättiin ja parannettiin logistiikkaketjujen prosessien optimoinnissa ja validoinnissa.

Hankkeen tuloksena Merilogistiikan tutkimuskeskus palvelee yrityskentän konkreettisia tarpeita. Tutkimuskeskus tekee alan johtavaa tutkimusta ja tuote- sekä palvelukehitystä kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä ainutlaatuisella konseptilla. Hanke nopeutti ja tehosti Satakunnan koronakriisistä toipumista.

Hankkeen tulokset on koottu julkiseen loppuraporttiin, joka löytyy: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231120147696

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus