RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77988, Teknologiametallien kiertotalouden osaamiskeskittymä

1 Hanke

Hankekoodi: A77988

Hankkeen nimi: Teknologiametallien kiertotalouden osaamiskeskittymä

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 0447103451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Suominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3095

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet linkittyvät suoraan Kasvun mahdollisuus - Satakunnan tavoitteet ja toimenpiteet koronapandemiasta toipumiseen ja uuteen kasvuun -raportissa esitettyihin teknologiametallien kierrätykseen sekä sähköistymiseen keskittyviin kehitysaskeleisin. Hankkeessa luodaan Satakunnalle systemaattinen toimintapa edistää teknologiametallien kierrätyskokeiluja ja liiketoimintaa sekä vahvistetaan alueen metallurgian osaamista käynnistämällä Prizztechin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun vahvuuksiin perustuva yhteinen osaamiskeskittymä, joka tulee osaksi RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskusta.

Hankkeen toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion ja Prizztechin asiantuntijat. Hankkeen toimenpiteet koostuvat yritysten kanssa tehtävistä pilotoinneista ja kokeiluista sekä RoboAI:n TKI-toiminnan kehittämisestä. Kokeilut ja pilotoinnit keskittyvät sähkökoneiden, akkusovellusten, magneettisovellusten, sähköajoneuvojen ja niiden komponenttien sisältämien arvometallien kierrättämisen tehostamiseen ja automatisointiin. Kokeilujen kohdeyrityksiin lukeutuvat metallinjalostajat, metallien kierrättäjät, laitevalmistajat, komponenttivalmistajat sekä automaatioyritykset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metallinjalostusyritykset
Kierrätysalan yritykset
Robocoast-yritysverkosto
Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaupungit ja kunnat (Invest in -toiminta)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 340 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 326 573

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 425 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 408 217

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty Satakunnan ammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus). Teknologia-ala on perinteisesti miesten ala. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on edelleen selkeästi vähäisempää kuin miesten. Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä vuonna 2019 lähes 300 000 ja välillisesti 700 000. Kaikista henkilöstöryhmistä teknologiateollisuudessa naisten osuus on 22%. Metallien jalostuksessa naisten osuus on 8%. Kaiken kaikkiaan Satakunnassa työskentelee teknologiateollisuuden yrityksissä noin 13 000 henkeä (Teknologiateollisuus ry, 2013). Teknologiaa on pidetty insinöörien alana. Käytännössä kuitenkin teknologiayritysten monipuolisissa työtehtävissä tarvitaan hyvin erilaista ja eritasoista osaamista teknologian, tuotannon, tuotesuunnittelun, talouden, hallinnon, viestinnän, myynnin, markkinoinnin ja esim. ympäristövastuullisuuden saralla. (Teknologiateollisuus 7 totuutta, 2016). Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2016 määräaikaisessa työsuhteessa 18 % ja osa-aikaisessa työsuhteessa 20 %. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13 % ja osa-aikaisia 9 %. (Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Teknologia-ala on perinteinen miesten ala. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Naiset eivät hakeudu opiskelemaan tai töihin teknologiaaloille läheskään yhtä usein kuin miehet. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden. Teknologian edistäminen edistää sukupuolesta riippumattomien toimenpiteiden toteuttamisen sekä tarvittaessa erityiset toimet eri sukupuoli huomioon ottaen. Teknologia-alan uudet innovaatiot, lisääntyvä automaatio, robotiikka ja tekoäly tuottaa laajempia mahdollisuuksia naisille työskennellä aiemmin perinteisesti fyysistä voimaa vaativissa ammateissa. Tyttöjen mielikuvat teknologia-alasta ovat tutkitusti aika negatiivisia. He uskovat, että: - alalla vaaditaan jatkuvaa opiskelua - alan opinnot ovat vaikeita - työ ei ole ihmisläheistä - naiset eivät tuntisi oloaan kotoisaksi alalla - työn ja perheen yhteensovittaminen on hankalaa - nainen joutuu ponnistelemaan todistaakseen osaamisensa. Todellisuudessa kuitenkin teknologia-alalla työskentelevien naisten mielestä: - ala on monipuolinen ja kasvava - työtehtävät ovat kiinnostavia ja vaihtelevia - mahdollistaa jatkuvan uuden oppimisen - työ on itsenäistä, työajat joustavia - alalla on hyvät uralla etenemisen mahdollisuudet, palkkaus ja muut etuudet - alalla on viihtyisä työympäristö ja mukavia työkavereita. (Women in Tech, Teknologiateollisuus) Naisten suuntautumista teollisuuteen ja teknologia-alalle tukee myös tulevaisuuden koulutusmahdollisuudet ja monimuotoiset opintopolut, jotka on mahdollista sisällyttää arkeen ja perhe-elämään.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Hankkeen tavoitteena on edistää metallien kestävää käyttöä kehittämällä niiden kierrätysliiketoimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	9
Kriittisten metallien saatavuuden turvaaminen on avaintekijöitä uusiutuvan energiatuotannon lisäämisessä. Kriittisten metallien kierrätyksen edistäminen edistää samalla uusiutuvan energiatuotannon mahdollisuuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	2
Tehokkaampien kierrätysmenetelmien kehittäminen kriittisille metalleille vähentää tarvetta käynnistää uusia kaivoksia. Tämä osaltaan auttaa kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	6
Tehokkaampien kierrätysjärjestelmien kehittäminen kriittisille metalleille vähentää tarvetta käynnistää uusia kaivoksia. Tämä osaltaan auttaa vesistöjen ja maaperän säilymistä alkuperäisessä kunnossa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	8	10
Hankkeen tavoitteena on edistää koneista ja elektroniikasta saatavien jätelajikkeiden kiertoa uusiksi raaka-aineiksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	8
Edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä turvaamalla teknologiaan tarvittavien raaka-aineiden saantia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	4	8
Tavoitteena on kehittää paikallista metalliteollisuutta kestävämpään raaka-aineiden käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	6
Automaation, robotiikan ja digitaalisuuden hyödyntäminen teollisuudessa aktivoi ja edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka	1	4
Hankkeessa pyritään edistämään jalostavan teollisuuden sijoittumista lähelle raaka-aineiden toimitusketjuja. Näin voidaan vähentää raaka-aineiden kuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	3
Hanke edistää alueen hyvinvointia kehittämällä uudenlaista teollisuutta ja uudenlaisia palveluita sekä innovatiivisia, uutta tulevaisuuden osaamista omaavaa asiantuntijuutta.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa on mukana tasapuolisesti sekä naisia että miehiä perustuen heidän erikoisosaamiseensa hankkeen aihepiirissä. Teknologian edistäminen edistää myös sukupuolinäkökulmaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen	4	4
Ympäristöosaaminen lisääntyy tietoisuutena luonnonvarojen kestävästä käytöstä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli luoda Satakunnan teknologiametalliklusteria tukeva osaamiskeskittymä älykkään mekaanisen erottelun ja kierrätyksen alueella. Toimenpiteiden tuli tukea alueen yritysten vihreää kasvua ja lisätä alueen vetovoimaa. Selvitimme miten teknologiametalleja sisältäviä laitteita ja komponentteja voidaan kerätä, tunnistaa ja erotella tehokkaasti ja älykkäästi huomioiden samalla että toiminnan tulee olla turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. Suoritimme useita teollisuuden tarpeisiin soveltuvia tutkimuksia, selvityksiä, julkaisuja ja mallinnuksia. Hankkeen toimenpiteissä mukana olivat kaikki suurimmat Satakunnassa toimivat metallien jalostajat ja kierrättäjät. Teimme yhteistyötä myös monien yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeen tuloksena Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI tutkimus- ja tuotekehityskeskukseen perustettiin uusi osakokonaisuus RoboAI Green, jossa tutkimustoiminta jatkuu ja monia uusia hankkeita on jo käynnissä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus