|
|
|
Hankekoodi: A77961
Hankkeen nimi: Biokaasun ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 19.8.2021 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TYÖTEHOSEURA RY, RUOTSIKSI ARBETSEFFEKTIVITETSFÖRENINGEN RF
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0202496-2
Jakeluosoite: PL 5
Puhelinnumero: +358444314876
Postinumero: 05201
Postitoimipaikka: RAJAMÄKI
WWW-osoite: https://www.tts.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piekkala Juhani Mikael
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358444314876
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa selvitetään taloudellisia toimintaedellytyksiä valtakunnan siirtoverkkoon syötetyn, maatalouden sivuvirroista jalostetun biometaanin tuottamiseksi. Taloudellisessa tarkastelussa on mukana mädätysjäännöksen hyödyntäminen kierrätyslannoitteena syötteen lähtöpaikassa tai biohiilen raaka-aineena. Lisäksi viestintä hankkeen kulusta ja tuloksista alan toimijoille on keskeinen osa suunnitelmaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 53 280
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 398
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 53 280
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 46 398
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Nurmijärvi
Jakeluosoite: Kiljavantie 6
Postinumero: 05200
Postitoimipaikka: RAJAMÄKI
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Suunnitellussa kokonaisuudessa biokaasun tuotanto perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen, joilla voidaan korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Biokaasun tuotannossa ravinteiden kierrätyksellä on myös keskeinen rooli. Kierrätyksellä vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja pienennetään ravinnepäästöjä. Luonnon monimuotoisuutta heikentävä vesistöjen rehevöityminen voi vähentyä tätä kautta. Selvitys ja siitä viestiminen voi johtaa toiminnan kasvuun, jolla voi olla suuria positiivisia vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 7 |
| Oikein toteutettuna biokaasun tuotanto ja käyttö edesauttaa ilmastonmuutokseen liittyvien riskien torjumista. Kotimaisella biokaasulla voidaan saavuttaa jopa 85 prosentin päästövähenemä fossiiliseen vaihtoehtoon verrattuna. Metaanipäästöjen vähentäminen on tärkeää, sillä sen ilmastoa lämmittävä vaikutus ilmakehässä on monikymmenkertainen hiilidioksidiin nähden. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 8 |
| Biokaasun tuotannossa hyödynnetään esimerkiksi kesantopeltojen nurmia, jota pidetään yleisesti hyvänä tapana hyödyntää uusiutuvaa biomassaa. Ravinnepäästöjen väheneminen vesistöihin edistää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on laajempia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 9 |
| Ravinteiden kierrätyksellä tai biohiilien valmistamisella ja käytöllä voi olla positiivinen vaikutus vesistöjen ravinnepäästöihin. Samoin pohjavesiin ja maaperään kohdistuvat päästöt minimoidaan nykyaikaisessa biokaasun tuotantolaitoksessa – tai ne voivat jopa vähentyä lähtötilanteeseen nähden. Metaanipäästöjen välttäminen ja fossiilisista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen korvaaminen biokaasulla on ilmaston kannalta edullista. Biometaani palaa hyvin puhtaasti ja sen aiheuttamat pienhiukkas- ja muut lähipäästöt ovat hyvin vähäisiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura 2000 –ohjelman kohteisiin, mutta jotkin edellisissä kohdissa kuvatut epäsuorat ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät vaikutukset koskevat osin Natura 2000 -ohjelman kohteita. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Suunnitellussa kokonaisuudessa biokaasun tuotanto perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen, joilla voidaan korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Biokaasun tuotannossa ravinteiden kierrätyksellä on myös keskeinen rooli. Kierrätyksellä vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja pienennetään ravinnepäästöjä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 8 |
| Selvitettävä toimintamalli edistää kestävästä tuotettujen uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä tarjoamalla mahdollisuuden nopean aikavälin päästövähenemiin hyödyntäen olemassa olevaa teknologiaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 8 |
| Biokaasun tuotannossa hyödynnettäviä jakeita ei ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja, joten tuotantolaitos ja sen raaka-aineen hankinta tukee aluetaloutta koko laitoksen toiminnassa olon ajan. Kaasun syöttäminen valtakunnan verkkoon toisaalta mahdollistaisi tuotteen myynnin laajalle alueelle. Esimerkkinä toimiva kohde voi lisätä toimijoiden kiinnostusta vastaavan toimintamallin toteuttamiseen muilla alueilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Toimintamallin kokonaisvaltainen selvittäminen voi synnyttää sellaista tietotaitoa, jonka avulla alalla toimivat voivat jatkossa alkaa tarjota esimerkiksi neuvonta- tai konsultointipalveluita aiheeseen liittyen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Biokaasun tuottaminen paikallisesti ja syöttäminen suoraan valtakunnan jakeluverkkoon olisi logistisesti tehokas toimintatapa siirtää kaasua ja vähentäisi kaasun kuljettamista konttiratkaisuna tai muulla tavalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 6 |
| Kestävästi hankittuihin ja tuotettuihin uusiutuviin raaka-ainelähteisiin perustuvan taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen kasvattavat hyvinvointia kestävällä tavalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeen myötä mahdollisesti syntyvistä taloudellisista mahdollisuuksista viestiminen esimerkiksi alueellisen, kulttuurisen ja sukupuolisen tasa-arvon näkökulmista tarjoaa mahdollisuuden laajentaa hyödynsaajien joukkoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä mahdollisuuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen maaseudulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöön rajoittunee nurmien hyödyntäminen tukemiseen, joka edistää maaseutumaiseman säilymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 7 |
| Mikäli toimintamalli osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, voidaan oikein kohdennetulla viestinnällä lisätä toimijoiden tietoisuutta tehokkaasta tavasta tuottaa kestävää uusiutuvaa energiaa paikallisesti valtakunnallisille markkinoille, kierrättää ravinteita ja esimerkiksi torjua ilmastonmuutosta. | ||
Biokaasua ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä -hankkeen tavoitteena oli selvittää maataloussyötteillä toimivan PK- biokaasulaitoksen (alle 30 000 tonnia syötteitä) toimintaedellytyksiä Vihdin alueella. Toimintamallina tarkasteltiin keskitettyä laitosta, johon tuotaisiin lanta- ja nurmipohjaisia syötteitä ympäröiviltä maatiloilta. Laitoksella syötteistä jalostettaisiin biokaasua/biometaania ja mädätysjäännöksestä kierrätyslannoitteita. Laitoksen sijainti perustuisi olemassa olevan maakaasuverkon välittömään läheisyyteen ja tuotettu biometaani syötettäisiin suoraan laitokselta verkkoon. Hankkeessa selvitettiin myös biometaanin tuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen jatkohyödyntämistä kierrätyslannoitteena. Hankkeen esivalmistelussa tehtiin karkea esiselvitys alueen raaka-ainepotentiaalista. Työkaluna hyödynnettiin Luonnonvarakeskuksen ylläpitämää biomassa-atlasta, jonka avulla saatiin karttapohjalle tietoja alueellisista syötemääristä. Erilaisia syötemääriä testattiin Luonnonvarakeskuksen ylläpitämässä biokaasulaskurissa, mistä saatiin myös suuntaa antavaa arviota toiminnan kannattavuudesta. Tarkemmat syöteselvitykset tehtiin lähestymällä suoraan maataloustoimijoita. Hankkeessa tiedonvaihdollisena pääkumppanina toimi Vihti energia ja hankkeessa tavoitettiin runsaasti alueen yrityksiä ja toimijoita, jotka ilmaisivat kiinnostusta yhteistyölle, mikäli hanke etenee. Hankkeessa tuotettiin CASE-laskelma yhteistyössä Vihti-energian kanssa, joka olisi yksi potentiaalisista toimijoista alueelle rakentuvan biokaasulaitoksen osalta. CASE-laskelmaa varten hankittiin kattavasti tietoa laitetoimittajilta teknologisista vaihtoehdoista, raaka-aine- ja logistiikkakustannuksista, sekä kaasuverkon liittymisen ja kaasun siirtämisen kustannuksista. Lisäksi selvitettiin kaasun ostamisesta kiinnostuneita toimijoita ja näiden maksuhalukkuutta biometaanista. Näiden tietojen perusteella muodostettiin investointi- ja kannattavuuslaskelma. Laskelman perusteella useimmat laitetoimittajien tarjoamat vaihtoehdot osoittautuivat kannattamattomaksi, mutta myös kannattava kokonaisuus löytyi, mikäli siirtoverkkoon myytävän biometaanin hinta olisi + 100 €/MWh. Kyseisessä laskelmassa valittuun kokoluokkaan nähden suurien investointien lisäksi nurmien hankintakustannukset osoittautuivat haasteeksi ja kannattavuutta voidaan parantaa, mikäli raaka-aineiden syötepohjaa muokataan vähemmän hankintakustannuksia aiheuttavaksi.