|
|
|
Hankekoodi: A77777
Hankkeen nimi: React EAKR: Keraaminen purkujäte kiertotaloudessa - KERPUR
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2322323-1
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3-5 A
Puhelinnumero: 040 0832 488
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: https://turkubusinessregion.com/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huhtinen Reeta Inkeri
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 0832 488
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KERPUR-hanke tukee systeemistä muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta yrityksissä, teollisuudessa ja yhteiskunnassa. KERPUR-hanke edistää hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista. Rakennusteollisuuden, rakentamisen sekä purku- ja jätehuoltohuoltoalojen vihreän kasvun varmistamiseksi Covid-19 pandemian jälkeen tarvitaan toimintaympäristön vahvistamista. Hankkeessa vahvistetaan Varsinais-Suomen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevaa toimintaympäristöä, missä korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä yritysten kanssa edistäen kiertotalousinnovaatioiden syntymistä. Hanke tukee yritysten ja teollisuuden kestävää kasvua kansallisen kilpailukyvyn vahvistamisen, uuden osaamisen hyödyntämisen, digitalisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintamallien edistämisen kautta. Ratkaisut pohjautuvat uusiin oivalluksiin, ja uutta tietoa levitetään ja juurrutetaan edelleen yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten avulla.
Hankkeen erityistavoite on kierrätyksen laatukriteerien määrittely ja uusien käyttökohteiden tunnistaminen keraamiselle jätteelle. Keraamisten jätteiden kierrättämistä pilotoidaan yhdessä yritysten kanssa. Järjestäytynyt keramiikkajätteen keräys puuttuu Suomesta ja sen hyötykäyttö on vähäistä. Keraamisia materiaaleja menee purkukohteissa usein sekalaiseen purkujätteeseen, jonka hinta on purku-urakoitsijoille kalliimpi kuin erilliskerätyn jätteen. KERPUR-hankkeessa kehitetään purkukohteista saatavan keramiikkajätteen keräystä, esikäsittelyä ja uudelleen käyttöä. Tavoitteena on myös osoittaa korkeamman jalostusasteen ja –arvon uudelleenkäyttöä keramiikkajätteelle ja tukea yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa hyödyntämistä.
Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja tunnistamaan keraamisten jätteiden resurssitehokkuus ja materiaalikierto.
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kuudessa työpaketissa, jotka keskittyvät keramiikkajätteiden muodostumiseen, hyödyntämiskohteisiin, mahdollisuuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Lisäksi tehdään katsaus jätelainsäädännöstä. Yritysten kanssa valitaan 3–5 pilottikohdetta, jotka kattavat koko ketjun keramiikkajätteen muodostumisesta hyötykäyttöön asti. Pilotointi on jaettu kahteen osaan: 1) keramiikkajätteen keräys, erotus ja esikäsittelytapa (esim. murskaus/jauhatus); 2) keramiikkajätteen hyötykäyttö tuotteissa. Tämän lisäksi tarkastellaan pilottikohteiden hiilijalanjälki ja ympäristökädenjälki.
Hankkeessa tuotetaan uudenlaista tietoa ja osaamista keramiikkajätteen kierrättämiseen ja hyödyntämiseen yrityksille, julkiselle sektorille ja korkeakouluille. Saavutetun tiedon avulla yritykset kehittävät sellaista uutta vihreän kasvun mukaista liiketoiminta, jossa materiaali- ja jätevirtoja uudelleen käytetään neitseellisten luonnonvarojen rinnalla ja sijaan. Tietotaito uudelleenkäyttöratkaisujen hiilijalanjäljestä ohjaa yritysten ja yhteiskunnan päätöksentekoa ja kehitystä kohti hiilineutraalimaa toimintatapaa. Hanke edistää uusien kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien käyttöönottoa, joiden avulla yritykset voivat siirtyä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen. Hanke edistää myös digitaalisten työkalujen hyödyntämistä yrityksissä ja yhteiskunnassa ratkaistaessa kiertotalouden haasteita.
Hankkeessa saavutettava tietotaito edistää keraamisen jätteen hyödyntämistä uusien vihreän kasvun mukaisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa.
Pilotoidut keramiikkajätteen sovellukset osoittavat uusia tuote- ja palveluideoita yrityksille ja siten tukevat yritysten ja teollisuuden kasvua covid-19 pandemian jälkeen. Pilotit tukevat myös laajamittaisempaa systemaattista muutosta kohti keraamisten rakennusjätteiden kiertotaloutta.
EU:n horisontaaliset periaatteet ovat kestävä kehitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville yhdenvertaiset tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Kestävän kehityksen mukainen taloudellinen kasvu on tärkein hyvinvoinnin ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaja. KERPUR-hankkeella edistetään kestävää keraamisten materiaalien uudelleenkäyttöä ja rakennusteollisuuden kiertotaloutta mikä kestää myös tuleville sukupolville. Hankkeessa pilotoidaan keraamisten materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä, jolloin säästetään arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja.
Hankkeessa ollaan tietoisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä ja hankkeen kohderyhmiä – kaupunkiorganisaatioita ja yrityksiä sekä hankepartnereita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Hankkeen keskeiset toimialat – kemianteollisuus ja rakennusteollisuus ovat melko sukupuolittuneita toimialoja, mutta hankkeen
tuodessa toimialat yhteisen asian ympärille edistetään myös näiden välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Suunnitelluissa toimenpiteissä ja hankkeen tarjoamissa liiketoimintamahdollisuuksissa otetaan huomioon laajasti eri yritykset ja toimijat sekä mahdollistetaan kaikkien tasavertainen osallistuminen.
Hankkeen koordinaattori on Turku Science Park Oy. Hankepartnerit ovat Åbo Akademi, Turun AMK ja Suomen ja ympäristökeskus (SYKE). Hankkeen kesto on 24 kuukautta ja budjetti noin 690 000 €. Hankkeeseen liittyy myös erillinen Turun AMK:n KERPUR-laiteinvestointihanke (noin 30 000 €), jota hallinnoi Turku Science Park.
KERPUR-hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat kiertotalous- ja cleantech alojen yritykset, jotka kehittävät ja tuottavat vähähiilisiä kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita. Teollisuusyritykset, jotka voivat hyödyntää erilliskerättyä ja käsiteltyä purkujätettä kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Kohderyhmään kuuluvat myös purkuyritykset, jotka purkavat rakennuksia sekä lajittelevat purkujätettä, sekä logistiikka-alan yritykset. Korjausrakentamista tekevät yritykset kuuluvat hankkeen kohderyhmään sekä erityisesti jätteen murskausta ja jalostusta tekevät yritykset.
Konsulttiyritykset, jotka konsultoivat rakennusten purkuja ja suunnittelevat materiaalien uudelleenkäyttöä.
Hankkeen aikana tullaan vielä tarkemmin kartoittamaan kohderyhmään sopivia yrityksiä. Hankevalmistevaiheessa on tunnistettu ainakin seuraavat kohderyhmään kuuluvat yritykset ja teollisuusyritykset:
Purkuyritykset: VS Purku, Recikla, Delete ja Purkupiha
Jätehuoltoyritykset: Lounais-Suomen Jätehuolto, Ekoparnerit, Remoe, Lassila & Tikanoja ja Fortum Waste Solutions Oy
Jätettä hyödyntävät yritykset: Eko-Expert, Renotech, Ecolan ja Tarpaper
Rakennusteollisuus: Paroc, Nordkalk, Saint Gobain Finland ja Finnsementti
Rakennusmateriaaliyritykset: Betonilaatta, Keramia ja Seppälän Tiili
Rakennusyritykset: J Martti & CO Oy, Lunden ja Mangrove, YIT, Skanska Infra
Konsulttiyritykset: Ytekki, Ramboll ja Vahanen
Keramiikan valmistajat: Geberit, Fiskars, Pukkila ym. (omat tuotteet, uudelleenkäyttö)
Kiertotalous haastaa yrityksiä tekemään yhteistyötä uudella tavalla ja yhdessä hakemaan ratkaisuja jätevirtojen uudelleen hyödyntämiseen materiaalina polton tai jätteen loppusijoituksen siasta. KERPUR-hankkeessa kehitetään yhdessä kohdeyritysten kanssa uusia tapoja hyödyntää purkujätettä.
Yllä esitettyjen kohderyhmien tietoisuus keramiikkajätteen hyödyntämisestä kasvaa.
Julkinen sektori/ Kehittämisorganisaatiot
Viranomaiset ja julkinen hallinto, mikä vastaa käynnissä olevista teemaan liittyvistä lakiuudistuksista (mm. MRL uudistus).
Hankkeen rooli julkisten toimijoiden, kaupunkien ja yritysten välillä on tärkeä erityisesti tarpeiden ja haasteiden välittämisessä.
Hankkeen koordinaattori, alueellinen kehittämisorganisaatio, luo sujuvan kommunikoinnin toimijoiden välille.
Hankkeessa kehitettyä uutta osaamista voidaan hyödyntää yrityksissä ja teollisuudessa
Kaupungit ja kunnat
Kaupungit ja kunnat ovat yksi keskeinen purku-urakoiden tilaaja. Hankkeessa tuotetaan lisää tietoa purkujätteen hyödyntämisestä.
Korkeakoulut
Korkeakoulut pääsevät mukaan kiinteästi biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden toimijaverkostoon. Korkeakoulut verkostoituvat uudenlaisiin yrityksiin.
Mielenkiintoiset kestävän kehityksen haasteet motivoivat sekä opettajia että opiskelijoita.
Korkeakoulut voivat kehittää omaa osaamistaan tiiviisti yhdessä kaupunkitoimijoiden ja yritysten kanssa, jolloin myös kiertotalouden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuu.
Tutkimuslaitokset
Tutkimuslaitoksilla on selkeä rooli korkeakoulujen ja yritysten välillä tutkimustiedon soveltamisessa käytäntöön.
Tutkimuslaitokset pääsevät mukaan biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden toimijaekosysteemiin. Tutkimuslaitokset verkostoituvat uudenlaisiin yrityksiin.
Tutkimuslaitokset tukevat yrityksiä hyödyntämään kiertotalouden materiaaleja turvallisesti. Tiivis yhteistyö auttaa tutkimuslaitoksia kehittämään tutkimusmenetelmiä yritysten tarpeiden mukaisesti.
Tutkimuslaitokset voivat kehittää omaa osaamistaan yhdessä kaupunkitoimijoiden sekä yritysten kanssa, jolloin kiertotalouden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuu.
Tutkimuslaitokset saavat tietoa ja kokemusta lainsäädännön, menettelytapojen ja ohjeistusten käyttöönotosta ja soveltuvuudesta käytännön tapauksiin.
Koko Suomi
Saadaan tietoa purkukohteissa syntyvistä materiaaleista ja niiden hyödyntämisestä
Saadaan lisää tietoa materiaalien ilmastovaikutuksista
Suomen biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden kehitystä viedään eteenpäin.
Regulaatiota voidaan uudistaa kestävän kehityksen tarpeiden suuntaan.
Tiedostavuus kestävän kehityksen uusista ratkaisuista kasvaa kansalaisten keskuudessa.
Hankkeessa saatuja parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja voidaan levittää ja toteuttaa koko maassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 549 448
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 472 492
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 686 810
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 590 615
Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Helsingin, Turun
Kunnat: Mynämäki, Nousiainen, Espoo, Sauvo, Turku, Paimio, Rusko, Naantali, Vantaa, Masku, Lieto, Helsinki, Raisio, Kaarina
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 9 |
| Hanke edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatteita kaikilla toimillaan ja edistää jätteiden kierrätystä ja siten voidaan myös vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Tässä kehitettävillä toimintamalleilla ja ratkaisuilla saadaan rakennusten purkukohteiden sivuvirtojen hyödyntämisen kierrätysastetta nostettua ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä vähennettyä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Edistämällä jätteiden kierrätystä tyypillisesti vähennetään myös ilmastokuormitusta. Hankeessa tarkastellaan tätä myös hiilidioksidilaskennan näkökulmasta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Hanke edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatteita kaikilla toimillaan ja edistää jätteiden kierrätystä ja siten voidaan myös vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Tämä edesauttaa myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 7 |
| Hanke edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatteita kaikilla toimillaan ja edistää jätteiden kierrätystä ja siten voidaan myös vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Luonnonvarojen kaivaminen voi aiheutua haittaa myös vesistöille ja ilman laadulle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 5 |
| Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja neitseellisten luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat välillisesti Natura 2000 -ohjelmaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä sekä jätteiden minimoimista ja niiden kierrätystä. Hankkeen tavoitteena ovat kestävät ratkaisut ja pitkäikäiset tuotteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Jätteiden kierrättämiseen kuluu tyypillisesti vähemmän energiaa kuin vastavan materiaalimäärän valmistamiseen neitseellisistä raaka-aineista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen pääpaino on toimintaympäristön kehittämisessä. Toimintaympäristö tulee yrityksiä niiden vihreässä kasvussa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään digitaalisia ratkaisuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Sivuvirtojen hyödyntämisessä tulee ottaa aina huomioon niiden siirtämisestä aiheutuvat logistiikka päästöt ja hiilijalanjälki. Hankkeessa pyritään löytämään myös logistiikan kannalta optimaalisia kiertotalousratkaisuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää hyvinvointia. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin. Tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen yritysten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa ollaan tietoisia tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolijakauma on lähtökohtaisesti tasapuolinen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Asiantuntijoiden osaamista arvioidaan tasapuolisesti osaamisen ja tavoitteiden mukaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke on avoin ja tarjoaa samat mahdollisuudet kaikille toimijoille yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeessa kunnioitetaan eri alueiden kulttuuriympäristöä. Hankkeessa tuetaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria, joka on yhteiskunnallisesti tärkeää. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää eri toimijoiden ympäristöosaamista. Vahvalla viestinnällä tätä levitetään myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille. | ||
KERPUR-hanke tukee systeemistä muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta yrityksissä, teollisuudessa ja yhteiskunnassa. KERPUR-hanke edistää hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista. Rakennusteollisuuden, rakentamisen sekä purku- ja jätehuoltohuoltoalojen vihreän kasvun varmistamiseksi Covid-19 pandemian jälkeen tarvitaan toimintaympäristön vahvistamista. Hankkeessa vahvistetaan Varsinais-Suomen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevaa toimintaympäristöä, missä korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä yritysten kanssa edistäen kiertotalousinnovaatioiden syntymistä. Hanke tukee yritysten ja teollisuuden kestävää kasvua kansallisen kilpailukyvyn vahvistamisen, uuden osaamisen hyödyntämisen, digitalisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintamallien edistämisen kautta. Ratkaisut pohjautuvat uusiin oivalluksiin, ja uutta tietoa levitetään ja juurrutetaan edelleen yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten avulla.
Hankkeen erityistavoite oli kierrätyksen laatukriteerien määrittely ja uusien käyttökohteiden tunnistaminen keraamiselle jätteelle. Keraamijätteen murskauskokeita tehtiin ison mittakaavan murskaimella erilliskerätylle saniteettiposliinille ja tuotekokeiluita tehtiin myös puhtailla, niin sanotuilla ylijäämälaatoilla, joita kertyy niin kauppoihin kuin urakoitsijoille, sekä korjauskohteista piikatuille seinä- ja lattialaatoille. Keraamit analysoitiin ja laboratorioissa tehtiin kokeita potentiaalisissa loppukäyttökohteissa, kuten betonissa, palosuojalevyissä, hulevesisuodattimissa, tulenkestävissä materiaaleissa, maarakenteissa ja geopolymeereissa. Keraamisten jätteiden kierrättämistä pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa. Järjestäytynyt keramiikkajätteen keräys puuttuu Suomesta ja sen hyötykäyttö on vähäistä. Keraamisia materiaaleja menee purkukohteissa usein sekalaiseen purkujätteeseen, jonka hinta on purku-urakoitsijoille kalliimpi kuin erilliskerätyn jätteen. KERPUR-hankkeessa selvitettiin purkukohteista saatavan keramiikkajätteen keräystä, esikäsittelyä ja uudelleen käyttöä. Kierrättämisen ympäristövaikutuksia arvioitiin ilmastovaikutus-, energiankäyttö- ja maankäyttöindikaattoreilla, jotka antavat olettaa, että kierrättämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Tavoitteena oli myös osoittaa korkeamman jalostusasteen ja –arvon uudelleenkäyttöä keramiikkajätteelle ja tukea yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa hyödyntämistä. Hankkeessa selvitettiin miten digitaalisia ratkaisuja voisi edistää keraamisten jätteiden resurssitehokkuutta ja materiaalikiertoa. Hankeen työpajoihin ja tilaisuuksiin osallistui 60 yritystä ja organisaatiota.