|
|
|
Hankekoodi: A77618
Hankkeen nimi: RING - Teollisuuden työpaikkojen ja viennin palauttaminen vihreällä digitalisaatiolla
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20, Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 029 446 2111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Donoghue Ilkka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, tutkijatohtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505204539
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen aluetaloudellinen ongelma on keskivertoa vaikeampi työllisyystilanne ja heikompi vientikehitys, huolimatta vahvasta paikallisesti osaamisesta ja teollista yrityskannasta sekä perinteestä. Pandemian vaikutuksesta ongelma on kärjistynyt työllisyyskehityksen sekä tavaraviennin menetyksenä.
Digitaalisen kaksosen kehitys mahdollistaa uuden teollisen, korkean lisäarvon palveluliiketoiminnan synnyttämisen. Näin syntyvät älykkäät palvelut, jotka laajentavat maakunnallisen teollisuuteen kytkeytyvän ohjelmistoteollisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ja luovat mahdollisuuksia uudelle innovatiiviselle mittaukseen ja analytiikkaan perustuvalle teknologiayrittäjyydelle.
Digitaalisella kaksosella tarkoitetaan tietokoneperustaista virtuaalista kuvausta. Virtuaalimallin tiedon perusteella voidaan esimerkiksi testata koneen ja tuotteen toimintaa vaarallisessa ympäristössä tai varmistaa että rakenneratkaisut ovat riittävät kestäviä. Jotta digitaalisen kaksosen avulla voitaisiin luoda uusia palveluita tai tehostaa olemassa olevien koneiden ja muiden tuotteiden toimintaa tulee datan ja tiedon liikkua todellisesta koneesta virtuaalimalliin. Tämän haasteen ratkaisee ehdotetussa projektissa kehittävä ”älykäs digitaalinen kaksonen”
Hankkeella on kolme päätavoitetta. Hankkeen teknologisena ja tutkimuksellisena tavoitteena on älykkään digitaalisen kaksosen kehittäminen paikallisten yritysten tarpeisiin. Hankkeen vaikuttavuustavoitteena on kasvattaa palveluvientiä digitaalisten työkalujen avulla ja täten korvata menetettyjä vientituloja ja työpaikkoja. Palveluviennillä saadaan aikaan uusia työpaikkoja yrityksissä, joka parantaa alueen elinvoimaa. Lisäksi, hankkeessa kytketään Etelä-Karjalaiset yritykset poikkimaakunnalliseen kehitykseen ja kansainvälisiin verkostoihin. Hanke kytkee Etelä-Karjalan Eurooppalaisiin digitaalisiin innovaatiokeskittymiin (EDIH) ja tiivistää Kaakkois-Suomalaista korkeakouluyhteistyötä mahdollistaen yrityksille pääsyn ylimaakunnallisiin kokeilu- ja pilotointilinjoihin.
Projektin tärkeänä tekijänä on mahdollistaa yhtäaikaisesti korkean teknologian soveltavaa kehitystä ja tutkimusta sekä toisaalta yritysten teknologisten ja osaamisedellytysten aktiivista tukemista ja kehittämistä koulutuksen tietoisuuden sekä korkeakoulutoimijoiden yhteistyössä tuottavien palveluiden kautta. Tietoisuudella parannetaan yliopistoyritysyhteistyötä, sekä tutkimustiedon ja siihen perustuvien teollisuuden digitalisaatiopalveluiden saavutettavuutta. Koulutuksella nostetaan alueellisen teollisuuden digitaalisia kyvykkyyksiä ja edellytyksiä luoda kilpailuetua korkeateknologisilla ja kestävillä digitaalisen teollisuuden ratkaisuilla, kuten älykkään digitaalisen kaksosen sovelluksilla. Korkeakoulujen yhteistyössä tuottamat digitalisaatiopalvelut tarjoavat välitöntä kohdennettua apua teollisten yritysten teollisten pullonkaulojen avaamiseen ja teknologisten haasteiden ratkaisemiseen.
Hankkeessa luotava teknologia on hyödynnettävissä Suomen merkittävimpien vientiyritysten tuotteiden parantamiseen ja niissä ohjelmistopainotteiseen toimimiseen. LUT-yliopiston MORE SIM-alustalla on jo käynnissä aktiivinen tutkimusyhteistyö kahdeksan Suomen kymmenen suurimman yrityksen kanssa. Kehitettävä teknologia tuo merkittävää kilpailukykyä verrattuna esim. muiden Pohjoismaiden maiden toimijoihin ja mahdollistaa yksilöllisten tuotteiden paremman hyödyntämisen johtaen kestävämpään teollisuuteen. Valmistavalla teollisuudella on merkittävä panos Suomen vientiteollisuuteen ja valmistavan teollisuuden yritykset ovatkin hankkeen keskeisin kohderyhmä.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä on Etelä-Karjalaiset ja Kaakkois-Suomen teollisuusyritykset. Lisäksi koulutustarjonta tullaan toteuttamaan poikkimaakunnallisesti korkeakoulujen kautta erityisesti LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Työllisyyskehitykseen tähtäävien koulutustoimien osalta erityisesti pyritään vastaamaan myös sukupuolten tasa-arvo huomioiden. Työpaikkojen ja vientiliiketoiminnan menetykset korvataan palveluviennillä ja korkeamman jalostusasteen tuotteille. Nämä hyödyntävät Etelä-Karjalan vahvuuksia yliopiston tuoman T&K osaamisen hyödyntämisessä ja samalla auttavat sitomaan työpaikkoja sekä työllistyviä osaajia tälle seudulle.
Hankkeessa kehitettävä teknologia tuottaa ratkaisun yksilöllisten (pienet tuotantomäärät) laitteiden elinkaaren käyttäytymisen optimointiin sekä kehittämään ohjelmistoratkaisuja niin, että laitteita voidaan parantaa kustannustehokkaasti. Hankkeen tuloksista voivat hyötyä kaikki ne yritykset, jotka tarvitsevat tuotantoprosessejaan tukemaan älykästä digitaalista kaksosta.
Lisäksi LUTin MORE SIM-alusta on osallisena ja mukana useissa ekosysteemeissä. Alustan keskeinen ajatus ja arvonluonti perustuu kykyyn yhdistää tuloksekkaasti eri tieteenalojen osaamista, teollisuuden aktiivista panosta sekä kansainvälisten verkostojen huippuosaamista poikkitieteellistä kokonaisuuksiksi, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. MORE SIM alusta jakaa tietoa hankkeistaan teollisuuden yrityksille.
Lisäksi, hanke kytkee Etelä-Karjalan yrityksiä SIX Manufacturing Finland, FIMA, ja SIE-verkostoon, joissa kaikki saavat tarjota jäsenilleen ja yhteistyöpiireilleen meidän tarjoamista palveluista, joka edelleen linkittää Etelä-Karjalan ja korkeakoulualan kehitykseen. Digitaaliset kaksoset ovat teollistenekosysteemien rakentumisen kannalta kriittisiä kulmakiviä, joiden myötä yritysten välinen yhteistyö pystytään käytännöntasolla toteuttamaan sekä esimerkiksi innovaatioyhteistyö, toimittajaverkoston dynaaminen hallinnointi ja kolmansien osapuolien toteuttamat analyysit pystytään liittämään osana ekosysteemin yhteistä tarjoamaa. Käytännössä tällä tavoin digitaalisten kaksosen kehittäminen ja digitaalisuusvalmiuksien nostaminen yrityksissä edistää pk-yritysten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 854
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 854
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 241 220
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 241 220
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Lappeenrannan
Kunnat: Lappeenranta
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
| Kehittämällä teollisuuteen uudenlaista teknologiaa, voidaan valmistaa uudenlaisia kestävämpiä, autonomisempia ja ympäristöystävällisempiä koneita. Vaikutuksia tulee erityisesti energiakulutuksen ja tuotantoprosessien optimoinnilla laitteiden ylläpidon kautta, sekä siirtämällä kotimaisten yritysten liikevaihdon enemmän palveluliiketoiminnan varaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 4 |
| Kehittämällä energiatehokkaampia teknologioita, teollisuuden päästöjä saadaan vähenemään. Teollisuuden digitalisaatioasteen nostaminen mahdollistaa kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia uusia liiketoimintamalleja ja samalla tuotteiden etäkäyttö sekä autonomiakehitys edistyy, jolla on pidemmällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Teollisuuden digitalisaation ja laitteiden energiatehokkuuden lisääminen edistävät välillisesti ympäristöystävällisempää sekä vähemmän saastuttavaa teollisuuden toimintaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Teollisuuden laajamittaisempi digitalisaatio ja digitaalisen kaksosen hyödyntäminen halki tuotteiden elinkaaren mahdollistaa materiaalin käytön sekä hylkyyn menevän jätteen vähentämisen esimerkiksi virtuaalisen suunnittelun ja prototypoinnin tarkemman prosessihallinnan, tuotteen ja tuotantolaitteiden elinkaaren ennakoivan kunnossapidon ja pidentyvien elinkaarten sekä paremmin hallitun käytöstäpoiston kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävät menetelmät ja hankkeessa saadut kokemukset tulevat olemaan julkisia. Näin ollen ne ovat hankkeen valmistuttua vapaasti yritysten ja muiden toimijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä. Hanke hyödyttää monipuolisesti eri alojen toimijoita. MORE SIM tutkimusalusta ovat sitoutuneet kehittämäään Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen teollisten yritysten kestävyyden ja digitaallisuuden suuntaan aktiivisesti tietoa, kouluttamalla osaajia sekä palvelemalla yrityksiä tarjoamalla heille kohdennetusti tarpeiden mukaan räätälöityjä digitalisaation palveluita. Tästä osoituksena on LUT yliopisto toiminta osana Eurooppalaisten digitaalisten keskittymien valmistelutyötä (EDIH) sekä Suomen Akatemian rahoittamana SIE verkoston yrityslähtöistä toimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Lut-yliopistolla on usean vuoden kokemus digitaalisten kaksosten palveluliiketoiminnan kehittämisestä. Luomalla uudenlaista älykkään digitaalisen kaksosen teknologiaa, joka on sovelletavissa useisiin teollisuuden koneisiin ja laitteisiin, voidaan luoda uutta palveluliiketoimintaa, joka on liitettävissä useisiin eri sovelluksiin. Uudella palveluliiketoiminnalla yritysten liikevaihto ja vienti kasvaa, joka välillisesti tuottaa uusia työpaikkoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Koulutusratkaisut suunnitellaan tasa-arvotietoisesti ja korostetaan monipuolisuutta ja tasa-arvoa osana kestävää digitalisaatiota. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
RING projekti oli n. 2 vuotta kestävät projekti missä tutkitiinn Digitaalisen Kaksosen kehitysmahdollisuuksia luoda uutta teollisen, korkean
lisäarvon palveluliiketoimintaa. Älykäät palvelut luovat mahdollisuuksia uudelle innovatiiviselle mittaukseen ja analytiikkaan perustuvalle teknologiayrittäjyydelle.
Hankkeen teknologisena ja tutkimuksellisena tavoitteena oli älykkään digitaalisen kaksosen
kehittäminen paikallisten yritysten tarpeisiin. Hankkeen vaikuttavuustavoitteena on kasvattaa palveluvientiä digitaalisten työkalujen avulla ja täten korvata menetettyjä vientituloja ja työpaikkoja.
Henkkeessa rakennettiin yritysten tarpeisiin digitaalisia kaksosia ja lisäksi kartoitettiin yritysten saamia mahdollisia liiketoimintahyötyjä. Henkkeessa rakennettiin myös malli miten yritykset voivat tunnistaa oman maturiteetti ja mihin alueisiin heidän tulisi keskittyä näiden palveluiden käyttöön otossa.
Projekti toteuttiiin työpajojen kautta missä yritysten tavoitteet ja vaatimukset kerättiin, Näiden pohjalta tutkijat kehittivät yritysten käyttöön digitaaliset kaksoset. Näiden tukemiseen käytiin haastatteluja, jossa kartoitetiin ja tunnistetiin mahdolliset liiketoimintahyödyt. Lisäksi tutkittiin mikä on kunkin yrityksen sisäisen osaamisen lähtökohta ja tarve, ja miten kukin yritys näki miten osaamista voidaan parantaa. Lisäksi projektissa julkaistiin tai julkaistaan 2-4 tutkimuspapaperia