|
|
|
Hankekoodi: A77598
Hankkeen nimi: Vihreää elvytystä kiertotalouden keinoin – Virke-hanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 1093409-3
Jakeluosoite: Piisilta 1
Puhelinnumero: 0505969582
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
WWW-osoite: http://micropolis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Pääkkönen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505969582
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vihreää elvytystä kiertotalouden keinoin – (Virke) hanke tuottaa ratkaisuja, joilla parannetaan kestävää luonnonvarataloutta ja materiaalien tehokkaampaa hyödyntämistä Pohjois-Pohjanmaalla. Hanke elvyttää vihreällä taloudella luoden ilmastoviisaista ratkaisuista kasvua: työtä, liiketoimintaa, vetovoimaa ja parempaa ympäristöä.
Ratkaisujen löytämisen ytimenä on edistää niitä toimenpiteitä, jotka luovat materiaalien kiertotalouteen kannattavaa liiketoimintaa joko olemassa oleville cleantech -alan yrityksille tai täysin uusille ja perustamisvaiheessa oleville yrityksille. Tavoitteena on, ettei jätteen ja ylijäämämateriaalien kierrätystoimintaa koeta kunnissa ja yrityksissä vain kustannuseränä, vaan luonnonvarojen kestävänä käyttönä ja taloudellisena hyötynä. Luonnonvarojen kestävä käyttö on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla menestystekijä. Luonnonvarojen kulutuksen suhteen talonrakentaminen on yksi suurimpia toimialoja Suomessa. Rakentamisessa käytetään vuosittain 10 miljoonaa tonnia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita. (Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma Ramate-työryhmän loppuraportti julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/135172/YMra_17_%202014.pdf?sequence=1&isAllowed=y).
Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja siten ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Keinoihin kuuluvat uudet ilmastopoliittiset päätökset, kuten rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen ja kiertotalouden edistäminen (ym.fi/hiilineutraalisuomi2035). Rakentaminen on siirtymässä entistä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Tämän seurauksena jätemäärät tulevat kasvavamaan. Euroopassa syntyvästä jätteestä kolmannes on jo nyt rakennus- ja purkujätettä. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että jäsenmaissa vuoteen 2020 mennessä kierrätetään 70 % rakennus- ja purkujätteistä materiaalina. Suomessa rakennusjätteiden hyödyntämisaste on useisiin Euroopan maihin verrattuna alhainen, joten tässä hankkeessa tavoitteena oleville toimenpiteille on tarvetta. Jätelainsäädännön velvoittavana sääntönä on jätehierarkia, jossa ensisijaisena tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy, jätteen uudelleenkäyttö tai hyödyntäminen materiaalina, sen jälkeen hyödyntäminen energiana ja vasta viimeisenä jätteen sijoittaminen kaatopaikalle tai poltto ilman energiahyödyntämistä. Hankkeen (Virke -hanke) tavoitteena on laatia kunnille käytännön toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat jätteen hyötykäyttöä edistävien uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä ja kaupallistamista.
Yrityksiä hankkeen toimenpiteet palvelevat sekä tuottamalla ohjeita siihen, miten jäte ja ylijäämämateriaalien kierrätys voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa, että ennen kaikkea edistämällä uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä uusiomateriaalien käytöstä. Toimenpiteillä etsitään keinoja, miten rakennusliikkeiden ja urakoitsijoiden purkutöistä ja uudisrakentamisesta syntyvä jäte- ja ylijäämämateriaali sekä teollisuusyritysten sivuvirtojen materiaalit saadaan kierrätettyä niin, että mahdollisimman vähän siitä jäisi hyödyntämättä uudelleen. Merkittävänä mahdollisuutena tähän on vihreän kasvun ja digitalisaation yhdistäminen siten, että se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisää alueen digitaalista toimintakykyä, sekä työpaikkoja.
Tavoitteena on kuvata liiketoimintakonsepteja, joita hyödyntämällä cleantech-alan yritykset voivat saada jäte- ja ylijäämämateriaalien kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa.
Toisena tavoitteena hankkeessa on lisätä kiertotalouden innovaatioiden hyödyntämistä maakunnassa selvittämällä, mitä jätteitä ja ylijäämämateriaaleja hyödyntävää teknologiaa on jo maailmalla käytössä ja mihin suuntaan kehitys on matkalla. Käytännön pilottikokeiluilla selvitetään, ovatko nykyiset tiedotusjärjestelmät sellaisia, jolla jätteen tuottaja voi ilmoittaa kaikki materiaalit yhdellä kertaa, ja ovatko ne toimivia. Jos tiedotusjärjestelmissä havaitaan puutteita, tehdään hankkeen aikana ehdotus tarvittavista parannuksista tai suunnitelma uudesta digitaalisia ratkaisuja hyödyntävästä ilmoitusjärjestelmästä, missä jätteet ja ylijäämämateriaalit voidaan myydä, ostaa tai loppusijoittaa. Tiedotusjärjestelmän käyttäjiä ja tarvitsijoita ovat hankkeessa mukana olevat kunnat, jätemateriaalia toiminnan sivuvirtana tuottavat yritykset sekä yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään jäte- ja kierrätysmateriaaleja omassa liiketoiminnassaan.
Lisäksi rakentamisessa ja erityisesti vanhojen rakennusten purkamisen yhteydessä syntyy sellaista materiaalia, minkä kierrättäminen ja jälkikäsittely on erityisen ongelmallista. Aikaisempina vuosikymmeninä useat rakentamismateriaalit ovat sisältäneet ainesosia, jotka tänä päivänä ovat kiellettyjä aineita. Yhtenä esimerkkinä on asbesti, jota on aikaisemmin käytetty eristysmateriaalina, täyteaineina laasteissa ja sidosaineena mm. kattohuovissa. Asbestikohteiden purkuun edellytetään lupa ja siihen vaaditaan erityinen koulutus sekä tehokkaat suojaukset purkupaikalla. Asbestikohteiden kartoituksessa ja purkutoimien suunnitteluun ja purkujätteen käsittelyyn kaivataan selkeitä ohjeita ja toimintamalleja. Asbestin lisäksi on vielä useita muita aineita, kuten maalattuja seinämateriaaleja, jotka vaativat purkuvaiheessa erityistä käsittelyä sekä loppusijoitusta. Tässä hankkeessa tavoitteena onkin saada kaikki rakennusten purkujen, tilojen saneerausten ja uudisrakentamisen aikana syntyvä jäte ja ylimääräinen materiaali uudelleen käyttöön. Ratkaisuna tähän on luoda edellytyksiä uudelle kierrätysliiketoiminnalle, jonka seurauksena alueella voi syntyä uusia yrityksiä, tai lisätä nykyisten jo alalla toimivien yritysten liiketoimintaa.
Myös vientimahdollisuuksia tulee hankeaikana selvittää sellaisten toimintamallien osalta, jotka ovat siirrettävissä Suomen ulkopuolelle. Materiaalitehokkaat toimintatavat pitää saada osaksi tehokasta, tarkoituksenmukaista ja kannattavaa liiketoimintaa sekä julkisella palvelusektorilla, kaupassa, valmistavassa teollisuudessa ja kiinteistö- ja rakennusalla. Tästä on hyviä esimerkkejä ympäri Eurooppaa. Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden kierrätysmarkkinoista on kehittynyt maailmalla miljardiluokan liiketoimintaa (alykassuomi.fi/2017/07/kiertotalous-on-bisnesmahdollisuus). Käytännön toimenpiteinä se tarkoittaa sitä, että kaikki kierrätettävä ja käyttökelpoinen materiaali pystytään tunnistamaan ja saattamaan uudelleen käyttöön. Jätemateriaali, teollisuuden sivuvirrat ja rakentamisessa syntyvä sekalainen purkujäte saadaan hyötykäyttöön. Sivuvirrat pyritään myymään ja jatkojalostamaan uusiksi tuotteiksi. Polttokelpoinen materiaali, jota ei voida uudelleen käyttää sellaisenaan tai kierrättää, käytetään energian tuotantoon. Kaikkineen, alueelle saadaan uutta liiketoimintaa ja uusia yritysverkostoja kiertotalouden ympärille.
Horisontaalisten periaatteiden mukaisesti hankkeessa edistetään ja aktivoidaan sekä mies- että naisyrittäjyyttä tekemällä yhteistyötä tasavertaisesti molempien sukupuolten kanssa.
Vihreää elvytystä kiertotalouden keinoin –hankeen (Virke-hanke) varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen jätteenkäsittelyn, kiertotalouden ja purku-urakoitsijoiden, sekä uusiutuvan energian aloilla toimivat pk-yritykset. Näille kehitetään uusia liiketoimintamalleja, joissa kokeillaan uusia toimintatapoja kunnissa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä syntyvien ylijäämämateriaalien, jätteiden sekä rakentamisen ja rakennusten purkujätteiden kierrätykselle ja hyödyntämiselle. Näin luodaan uutta palveluliiketoimintaa ja älykkäitä ratkaisuja kiertotalouden ympärille. Hanke tukee alueen pk-yrityksiä uusien ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Kunnissa kiertotalous pitää ottaa huomioon kaavoituksessa ja kaikessa kunnan teknisessä toimessa. Pääpaino jätteiden hyödyntämisessä on kuntien ja yritysten suurivolyymisissa materiaalivirroissa. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämistä tarkastellaan vain siltä osin kuin se tukee hankkeen tavoitteita.
Pohjois-Pohjanmaalla vihreän kasvun ja digitalisaation yhdistäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka parantavat alueen toiminta- ja kilpailukykyä sekä talouskasvua. Toimenpiteillä tuetaan toiminnan ja talouden kestävyyttä, sekä luodaan pk-yrityksille mahdollisuuksia energia- ja materiaaliviisaiden tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja nopeutetaan uuden teknologian käyttöönottoa sekä teollisuuden vähäpäästöisiä investointeja.
Hanketta toteutetaan Vaalassa, Utajärvellä, Muhoksella, Limingassa, Simossa ja Iissä. Näissä kunnissa on resurssien puutteesta johtuvaa, hyödyntämätöntä kiertotalouspotentiaalia, joka saadaan käyttöön kehittämishankkeen vipuvoimalla. Osallistuville kunnille hanke on merkittävä vihreän kasvun tukitoimi, jota ilman vihreä elvytys jää toteuttamatta. Lappiin kuuluva Simo rahoittaa hanketta 15 000 €:lla, joskin Simon toimintoihin kohdistuvan kustannusosuuden voidaan määritellä olevan alle rahoitusosuuden. Kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä tavoitellaan taloudellisesti kannattavien yhteistyömallien syntymistä. Tämä on keskeistä, sillä pienen kunnan alue ja resurssit harvoin riittävät taloudellisesti kannattavan kiertotalousmallin rakentamiseen - kuten on todettu Iin kunnan Tuunataan työtä -ESR-hankkeessa (käynnissä). Näin ollen Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuva hanke hyötyy Simon mukanaolosta ja samoin Simo voi hyötyä kiertotaloudesta syntyvistä virroista.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat esimerkiksi laitevalmistajat, energiayhtiöt, rakennusyhtiöt, purku-urakoitisijat sekä kierrätykseen ja jätteenkäsittelyyn erikoistuneet järjestelmäosaajat, jotka hyötyvät kiertotalouden lisäämisestä tai uusista jätteenkäsittelyratkaisujen tuottamista mahdollisuuksista. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat projektialueen kuntien lisäksi alueen kuntalaiset, joita osallistetaan mukaan kiertotalouteen tiedotuksen työpaketissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 820
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 820
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 820
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 820
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Ii, Muhos, Utajärvi, Vaala, Liminka
Jakeluosoite: Piisilta 1
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Neitseellisten luonnonvarojen käytön väheneminen ja kierrätettävissä olevien materiaalien käytön tehostaminen edistävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa pureudutaan rakennus- ja purkujätteen ilmastovaikutuksiin: Suomessa rakennus- ja purkujäte on arviolta 26 % (ilman hyödyntämistä energiana), kun muualla EU:ssa se on keskimäärin 47 %. Pohjois-Pohjanmaalla tässä on merkittävää potentiaalia | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 7 |
| Neitseellisten materiaalien korvaaminen tukee keskeisesti luonnon monimuotoisuutta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Maaperän säilyttäminen neitseellisenä vähentää haitallisten aineiden liukenemista pohjavesiin ja vesistöihin. Hallittu jätteenkäsittely ja neitseellisten maa-aineiden kaivamisen väheneminen tukevatmaaperän ja ilman puhtautta sekä vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Hanke myös tukee hiilinielujen vahvistamista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 5 |
| Vähähiilisten ja kestävien ratkaisujen käyttö vaikuttaa pidemmällä aikavälillä positiivisesti ympäristöön ja Natura 2000 -kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen yksi päätavoitteista on kestävä materiaalien käyttö ja jätteiden hallittu uudelleen kierrätys materiaaleina. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 6 |
| Biokaasun syntymisen mahdollisuus vähentää uusiutumattoman energian käyttöä, samoin kuin kierrätykseen soveltumattoman puun energiakäyttö. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää alueen kilpailukykyä tukemalla paikallisesti hyödynnettävän kierrätysmateriaalin käyttöä, mikä edistää työllisyyttä. Hanke tukee kuntien ja alueiden välistä yhteistyötä. Lisäksi kilpailukykyä tuetaan vähentäen ulkopuolelta tuotavan materiaalin tarvetta mm. rakentamisesssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa luodaan tarvelähtöisesti ohjaus- ja tilastointijärjestelmä, jolla kierrätysmateriaalit voidaan ilmoittaa ja ottaa käyttöön reaaliaikaisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hanke vähentää neitseellisten materiaalien kuljetustarvetta samalla tehostaen kierrätettävissä olevan materiaalin käyttöä. Kuntien välisellä uudella yhteistyöllä tehostetaan liikkumista ja logistiikkaa kiertotaloudessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Paikallinen kiertotalous luo työpaikkoja ja edistää siten hyvinvointia harvaan asutuillakin alueilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Rakentaminen ja jätteenkäsittely ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia aloja. Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoista osallistumista kiertaotalouteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Luomalla työpaikkoja tuetaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 7 |
| Kaatopaikkojen väheneminen ja ympäristön säilyminen luonnollisessa tilassa tukevat kulttuuriympäristöjen säilymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke jakaa tietoa jätteiden ja materiaalien kierrättämisestä, parantaa ympäristövaikutusta ja lisää kansalaisten ympäristöosaamista. | ||
Vihreää elvytystä kiertotalouden keinoin – (Virke) hankeen tavoitteena oli tuottaa ratkaisuja, joilla parannetaan kestävää luonnonvarataloutta ja materiaalien tehokkaampaa hyödyntämistä Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena oli toteuttaa vihreää taloutta ja luoda ilmastoviisaista ratkaisuista uutta liiketoimintaa, työtä, alueellista vetovoimaa ja parempaa ympäristöä. Toimenpiteinä tämä tarkoittaa sellaisten ratkaisujen löytämistä, jotka luovat materiaalien kiertotalouteen kannattavaa liiketoimintaa joko olemassa oleville cleantech -alan yrityksille tai täysin uusille ja perustamisvaiheessa oleville yrityksille. Tavoitteena oli, ettei jätteen ja ylijäämämateriaalien kierrätystoimintaa koeta kunnissa ja yrityksissä vain kustannuseränä, vaan luonnonvarojen kestävänä käyttönä ja taloudellisena hyötynä. Luonnonvarojen kestävä käyttö on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla menestystekijä. Talonrakentaminen on yksi suurimpia luonnonvaroja kuluttavia toimialoja Suomessa.
Rakentamisessa käytetään vuosittain 10 miljoonaa tonnia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita. (Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma Ramate-työryhmän loppuraportti julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/135172/YMra_17_%202014.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) tavoitteessa pitää Suomen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Keinoihin kuuluivat uudet ilmastopoliittiset päätökset, kuten rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen ja kiertotalouden edistäminen (ym.fi/hiilineutraalisuomi2035). Rakentaminen on siirtymässä uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen, tämän seurauksena jätemäärät tulevat entisestään kasvavamaan. Euroopassa syntyvästä jätteestä kolmannes on jo nyt rakennus- ja purkujätettä. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että jäsenmaissa vuoteen 2020 mennessä kierrätetään 70 % rakennus- ja purkujätteistä materiaalina. Suomessa rakennusjätteiden hyödyntämisaste on useisiin Euroopan maihin verrattuna alhainen, joten hankkeen toimenpiteille oli tarvetta.
Jätelainsäädännön jätehierarkia velvoittaa ensisijaisesti ehkäisemään jätteen tuottamista, toisena sen uudelleenkäyttämistä tai hyödyntäminen materiaalina, sen jälkeen hyödyntäminen energiana ja vasta viimeisenä jätteen sijoittaminen kaatopaikalle tai poltto ilman energiahyödyntämistä.
Hankkeessa on laadittu kunnille toimintamalleja, jotka tukevat jätteen hyötykäyttöä. Käytännön toimenpiteenä hankkeessa laadittiin kunnille uusimman jätelain ja asetuksen mukainen ohjeistus, jota kunta voi käyttää sekä oman, että kuluttajille suunnatun jätteenkäsittelyn ohjeena ja toteutusmallina. Ohjeistus on otettu lähes kaikissa hankkeessa mukana olleista kunnista käyttöön ja lisätty kuntien nettisivuille.
Yrityksille hankkeen toimenpiteinä laadittiin ohjeita jäte ja ylijäämämateriaalien kierrättämisestä ja siihen liittyvistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Käytännön toimenpiteenä tästä on AFRY-Finland Oy:ltä ostopalveluna hankittu selvitys missä kartoitettiin rakennusten purkumateriaalien liiketoimintapotentiaalia Pohjois-Pohjanmaan alueella. Selvityksen pohjalta löydettiin alueelta kaksi jätealan toimijaa jotka olivat käynnistämässä rakennuksista puretun kipsilevyn ja eristevillan uudelleen hyödyntämistä materiaalina. Hankkeen aikana laadittiin purkumateriaalien arviointiin kaksi laskentamallia jotka osoittautuivat varsin toimiviksi työkaluiksi. Toisella rivitalon ja kerrostalon laskentamallin tuottama raportti käy sellaisenaan ARA:n purkuavustushakemuksen liitteeksi. Hankkeen aikana tarkasteltiin muutamassa purkukohteessa erillispurkamisen ja tavanomaisen konepurkamisen kustannuseroja sekä etsittiin purkukohteessa oleville kiinteille ja irtokalusteille sekä komponenteille markkinoita. Tällä hetkellä ei purkumateriaaleille muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole alueella toimiva markkina kanavia. Vihreän siirtymän edistämisessä ja kierrätyksen toteuttamisessa digitalisaatiolla on suuret mahdollisuudet. Hankkeen aikana tutkittiin mahdollisuuksia siitä, miten tätä asiaa voisi alueella pilotoida ja paikallinen jätelaitos oli kiinnostunut olemaan pilotissa vetäjänä. Sähköisen reksiterin johon ylijäämämateriaalit voisi kirjata, ja missä ne olisivat niitä hyödyntävien toimijoiden nähtävissä, todettiin hankeen aikataulun ja resurssien puitteissa liian vaikeaksi toteuttaa. Asiaa edistettiin seuraamalla mitä hankkeita ja toimenpiteitä valtakunnallisesti on tekeillä, ja miten paikalliset kunnat ja yritykset voisivat järjestelmään liittyä. Konsepti ideana oli digitaalinen ilmoitusjärjestelmästä, missä jätteet ja ylijäämämateriaalit voidaan myydä, ostaa tai loppusijoittaa.
Kolmantena käytännön toimenpiteenä kuvattiin liiketoimintakonsepti missä joku alalla toimiva purkuyritys tai konsulttitoimisto voisi toteuttaa purku luvituksen, rakennusten purkamisen, purkumateriaalien markkinoille tuomisen avaimet-käteen periaatteella. Tätä konseptia on ryhdytty kokeilemaan yhdessä pilottikohteessa.