RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77570, Kestävää nostetta matkailuyrityksiin: Etelä-Suomi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tausta

Matkailu on yksi Suomen suurimmista teollisuuden aloista. TEM:in mukaan Suomen matkailutulo oli vuonna 2018 noin 16 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus 140 000 ihmistä. Matkailu on nyt kriisissä. Vuonna 2020 matkailun yöpymiset laskivat Uudellamaalla 60 ja Varsinais-Suomessa 32 prosenttia. Erityisesti kaupungit ovat kärsineet kriisistä paljon. Suuri osa työvoimasta on lomautettuna tai työttömänä. Yritysten kassat ovat tyhjiä ja tulevaan, erittäin kovaan kilpailuun täytyy löytyä tukea.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kaksi toisiaan tukevaa ydintavoitetta. Tuetaan pandemiasta kärsivien matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen pk-yritysten toipumista ja kilpailukykyä kehittämällä uusia, kansainvälisiä kohderyhmiä kiinnostavia matkailutuotteita ja tuetaan niiden vientiä markkinoille hyödyntäen digitaalisia työkaluja ja samalla kehitetään yritysten kestävyyttä ja hiilijalanjäljen pienentämistä ja luodaan niistä kilpailuetua.
Hanke on ylimaakunnallinen, jotta matkailun kehittämiseen ohjatut resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti laajassa yhteistyössä. Hanke on osa laajempaa hankeperhettä jossa toinen sisarhanke tulee Pohjois-Suomesta. Lisäksi hankkeella on ESR –sisarhanke.

Hankkeen toimenpiteet

Hanke muodostuu neljästä osahankkeesta jotka tukevat toisiaan. Kaikki toimenpiteet kohdistuvat koko hankealueelle.
Helsingin osahankkeessa kehitetään tiedolla johtamisen digitaalisia toimintamalleja sekä kehitetään kestävää ja hiilineutraalia matkailua.
Espoon osahankkeessa edistetään matkailun inklusiivisuutta sekä kyberturvallisuutta ja yritysten tiedolla johtamista.
Turun osahankkeessa keskitytään uusien tuotteiden kehittämiseen Suomen luontaisten vahvuuksien päälle, joita ovat mm. puhtaus, turvallisuus ja väljyys. Lisäksi kehitetään matkailun turvallisuutta.
Forum Viriumin tiedolla johtamiseen liittyvässä osahankkeessa kokeillaan uusia datan käyttömuotoja ja tuodaan niitä matkailuyritysten käyttöön.
Hankkeessa painotetaan yritysten kanssa yhdessä tehtävää kehittämistä ja tuotteistamista sekä uusien tuotteiden kansainvälisille markkinoille vientiä hyödyntäen dataa ja uusia digitaalisia myyntikanavia.

Hanke alueellisten ja kansallisten strategioiden mukainen

Hanke vastaa hyvin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueellisiin selviytymissuunnitelmien tavoitteisiin mm. tukemalla yritysten kestävää uudistumista.
Hanke on myös linjassa alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden sekä Itämeri-strategian kanssa. Hanke tukee myös mukana olevien kaupunkien kaupunkistrategioita.
Lisäksi hanke on TEM:in matkailun tiekartan sekä Visit Finlandin strategian mukainen. Hanke on myös linjassa Valtiovarainministeriön “Suomen kestävän kasvun ohjelma” -kokonaisuuden kanssa.

Horisontaaliset periaatteet

Matkailu on naisvaltainen ala. Vaikka hanke ei ole varsinaisesti tasa-arvo hanke, pyritään naisnäkökulmat huomioimaan. Matkailu on itsessään eri ihmisryhmiä yhdistävä ala ja edistää osaltaan yhdenvertaisuutta. Kestävä kehitys on hankkeen keskiössä ja sitä edistetään monipuolisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeen toiminta-alueella sijaitsevat matkailu-, ravintola ja tapahtuma-alojen pk-yritykset. Matkailuyritykset ovat kärsineet COVID19 -pandemian vuoksi ja yritysten tulot ovat tippuneet suuresti. Hankkeen toimilla autetaan matkailuyrityksiä kehittämään toimintaansa ja olemaan kilpailukykyisempiä. Hankkeen toimet on kohdennettu Helsingin, Espoon ja Turun alueen matkailuyrityksille. Useimmat hankkeen webinaarit järjestetään avoimina tilaisuuksina, joten hankkeen toimista hyötyvät matkailuyritykset kuvattua aluetta huomattavasti laajemmin. Hankkeen osa-toteuttajien vahvojen kansallisten verkostojen avulla saadaan välitettyä tietoa kaikille avoimista toimenpiteistä.

De minimis -toimien kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Helsingin, Enter Espoon alueen (Espoo, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen) ja Turun alueen matkailuyritykset. Jokaisella alueella ja osa-toteuttajalla on jo valmiiksi vahvat verkostot, joiden kautta hankkeen toimintaa lähdetään toteuttamaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muiden alueiden matkailuyritykset jotka hyötyvät mm. tiedolla johtamisen oppaasta, tiedolla johtamisen kansallisesta toimintamallista sekä muista hankkeen aikana syntyvästä osaamisesta. Myös hankkeen aikana järjestettäviin webinaareihin voi osallistua kuka tahansa.

Matkailun alueorganisaatiot hankealueella sekä sen ulkopuolella hyötyvät myös hankkeen toimenpiteistä. Lisäksi myös kaupunkiorganisaatiot laajemmin hyötyvät mm. tiedolla johtamisen eri toimintamalleista ja esim. hiilijalanjäljen laskennasta.

Matkailijat ovat hyötyjiä parantuneiden, kestävämpien, turvallisempien ja kiinnostavampien tuotteiden johdosta. Erityisesti hyötyjinä ovat esteettömiä matkailupalveluja tarvitsevat. Hankkeessa kehitetään erilaisten kohderyhmien huomioimista palveluiden tuotteistamisessa. Lisäksi yritykset kiinnittävät huomiota viestinnässään erilaisten kohderyhmien tarpeisiin.

Myös erilaiset teknologiatoimittajat ja tutkimusorganisaatiot hyötyvät hankkeen toiminnoista välillisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 175 958

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 129 390

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 469 948

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 411 738

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Espoo, Turku, Vihti, Kirkkonummi, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Matkailuala on työntekijöiden kokonaismäärää tarkasteltaessa Suomessa naisvaltaista. Esimerkiksi EK:n vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan matkailu- ja ravitsemisalalla naisten osuus oli 70 %. Vuonna 2017 naisten osuus oli ko. alalla Tilastokeskuksen mukaan 68,2%. Tilastokeskuksen mukaan (Sukupuolten tasaarvo Suomessa 2018) naisyrittäjien kaikkien alojen prosentuaalinen kokonaismäärä Suomessa puolestaan oli keskiarvona vain 32,3 % ja palkansaajina johtotehtävissä 37 %. Nämä tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon naisista on juuri matkailualan yrityksissä erityisesti liiketoiminnasta tai vaikkapa energiaratkaisuista päättävässä asemassa. Eivätkä ne kerro naisten kiinnostuksesta ottaa uusia digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja käyttöön hiilijalanjälkeä pienentävien päätösten tueksi. Samaan aikaan kuitenkin tiedetään, että Tilastokeskuksen mukaan (2018) naisten osuus esimerkiksi ammattikorkeakouluasteen ICTkoulutuksessa on vain 17 %. Tämä kertonee yleistasolla jotain erityisesti nuorten naisten kiinnostuksesta teknologiaan ja tietotekniikkaan. Ympäristönäkökulmien yleisestä kiinnostuksesta sukupuolien välillä on selvitetty esimerkiksi v. 2018 Turun amk:ssa tehdyssä opinnäytetyössä (Laukkanen, Sukupuoli ja ympäristöasenteet), jossa todettiin naisten olevan enemmän kiinnostuneita yleisellä tasolla ympäristöasioista. Kun kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa kohisten, on yritysten kyettävä vastaamaan tähän. Vaikka naisten kiinnostuksen ympäristönäkökulmiin onkin todettu olevan miehiä suurempaa, ainakin kuluttajanäkökulmasta, on tärkeää vahvistaa myös matkailualalla päättävissä asemissa olevien naisten kiinnostusta uusiin, hiilineutraaliutta tukeviin älykkäisiin ratkaisuihin ja niiden hyödyntämiseen matkailualan yrityksissä. Tämä voisi vahvistaa sekä naisten osuutta uusina ajanmukaista näkemystä omaavina matkailuyritysten päättäjinä, että merkittävänä tulevaisuudenkin toimijaryhmänä hiilineutralimman matkailuliiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaation hyödyntäminen energiatehokkaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi ja hiilineutraaliuden kehittäminen on alalla kaikkien, niin mies- kuin naispäättäjien asia. Kuten eduskunnan puhemies Tuula Haatainen totesi naisjärjestöjen kevätseminaarissa 05/2018 “digikehityksen tasaarvoulottuvuus on osattava tunnistaa”. Vaikka tämä hanke ei ole varsinainen tasaarvohanke, sen toiminnassa pyritään kuitenkin edistämään naisten kiinnostusta matkailualan uusien, vähähiilisyyttä ja energiansäästöjä tukevien digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen päätöksenteossa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke ja matkailuala on tilastollisesti naisvaltaista, kuten toimintaympäristöanalyysissa kuvattiin. Hankkeessa kuitenkin pyritään huomioimaan naisnäkökulmat ja naisille tärkeät ympäristöasiat

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	7
Hankkeessa panostetaan merkittävästi matkalun kestävyyden kehittämiseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	6	8
Hankkeessa panostetaan hiilijalanjäljen laskentaan ja pienetämiseen. Lisääntyneet markkinoinnin kautta myös Suomeen suuntautuvan matkailijan tietotaso ympäristöasioista kehittyy.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	7	7
Yritysten kestävän matkailun osaamistason noustessa myös ympäristön suojelu tehostuu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	6	8
Yritysten kestävän matkailun osaamistason noustessa myös ympäristön suojelu tehostuu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	5
Matkailun tiedolla johtamisen ja toisaalta kestävän matkailun osaamisen kasvaminen johtaa myös välillisesti Natura 2000 - kohteiden parempaan huomiointiin matkailualalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	7
Yritysten kestävän matkailun osaamistason noustessa myös ympäristön suojelu tehostuu. Lisääntyneet markkinoinnin kautta myös Suomeen suuntautuvan matkailijan tietotaso ympäristöasioista kehittyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	7	7
Mm. erilaiset sertifioinnit ja STF -ohjelma ottavat uusiutuvat energialähteet huomioon. Myös yrityssparrauksissa ja verkostoitumisessa käsitellään uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	5
Hanke panostaa merkittävästi nimenomaan pk-yritysten kestävään kehittämiseen. Välillisesti myös hankkeen ulkopuolisten yritysten osaaminen kasvaa kun veturiyritykset näyttävät mallia ja toisaalta hankealueelle matkustavien matkailijoiden profiili muuttuu yhä ympäristön suojelua arvostavammaksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Matkailu on lähtökohtaisesti aineetonta. Toki matkailu vaatii ympärilleen infraa.
Liikkuminen ja logistiikka	7	7
Matkailu on liikkumista ja monet matkailuyritykset tuottavat liikkumispalveluita. Matkailu tukee omalla kysynnällään myös paikallisten käyttämiä liikkumispalveluita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	3	7
Matkailuun, ja erityisesti kaupunkimatkailuun, liittyy vahvasti myös paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmat. Kun matkailua kehitetään positiivisin ympäristönäkökulmin, mitataan toiminnan vaikutusta oikein, tuotetaan palvelut järkevästi ja tunnistetaan samalla myös paikallisten asukkaiden näkemykset ja kokemukset on mahdollista ohjata kehitystä pitkällä aikavälillä paremmin niin, että paikalliset asukkaat ja muut toimijat tulevat paremmin huomioiduiksi ja niin, että myös he tukevat matkailun kestävää kehitystä.
Tasa-arvon edistäminen	2	6
Tilastojen valossa matkailutoimialan työntekijöistä yli puolet on naisia. Toisaalta taas matkailijoissa on molempia sukupuolia saman verran. Faktaperustaisen datan parempi hyötykäyttö auttaa entistä paremmin kohdentamaan palveluja molemmille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	9
Matkailualan erittäin monipuolisen rakenteen vuoksi matkailu koskettaa tasapuolisesti laajaa, niin kotimaista kuin kansainvälistä asiakasjoukkoa, eikä sen hiilineutraalimman kehittämisen hyödyt jää vain yksittäisen ryhmän hyödyksi. Matkailun on todettu olevan maailman suurin ja merkittävin rauhanliike. Matkailun kautta eri kulttuurit kohtaavat ja toisaalta matkailu jakaa tehokkaasti taloudellista hyötyä ympäri maailmaa. Tämä voi jatkossa tapahtua vain, mikäli se toteutetaan ympäristön kannalta kestävästi.
Kulttuuriympäristö	7	7
Matkailu ylläpitää maailmanlaajuisesti ja myös hankealueella erilaisia kulttuuriympäristöjä, joita ei välttämättä muuten voitaisi ylläpitää. Matkailijoiden tuoma rahavirta ja toisaalta aito kiinnostus Suomen kulttuuriin ylläpitää kulttuuriympäristöjä.
Ympäristöosaaminen	7	3
Hankkeessa panostetaan yritysten osaamistason nostamiseen ympäristöasioissa. Lisäksi hankealueen parempi tuotteistus kestävän matkailun teemoissa edesauttaa myös matkailijoiden ja paikallisten ymmärrystä ja osaamista ympäristöasioissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella oli kaksi toisiaan tukevaa ydintavoitetta: Tarkoituksena oli sekä tukea pandemiasta kärsivien matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen pk-yritysten toipumista ja kilpailukykyä kehittämällä uusia, kansainvälisiä kohderyhmiä kiinnostavia matkailutuotteita, että tukea niiden vientiä markkinoille hyödyntäen digitaalisia työkaluja samalla yritysten kestävyyttä kehittäen ja hiilijalanjälkeä pienentäen saaden niistä kilpailuetua. Näissä ydintavoitteissa onnistuttiin, ja hankealueen matkailuyritykset saivat kattavasti lisää tietoa digitaalisista työkaluista, kestävyydestä, esteettömyydestä, viestinnästä ja tiedolla johtamisesta erilaisten webinaarien, tapahtumien ja koulutusten muodossa. Uusien tuotteiden vientiä markkinoille tuettiin useilla markkinointipiloteilla. Turussa tuotteet koottiin yhteen myyntikatalogiin.

Hanke koostui neljästä toisiaan tukevasta osahankkeesta. Kaikki toimenpiteet kohdistuivat koko hankealueelle. Helsingin osahankkeessa kehitettiin tiedolla johtamisen digitaalisia toimintamalleja sekä kestävää matkailua. Espoon osahankkeessa edistettiin matkailun inklusiivisuutta ja kyberturvallisuutta sekä tiedolla johtamista hankealueen yrityksissä ja matkailun alueorganisaatioissa. Turun osahankkeessa keskityttiin uusien tuotteiden kehittämiseen Suomen luontaisia vahvuuksia hyödyntäen, joita ovat mm. puhtaus, turvallisuus ja väljyys. Lisäksi Turussa kehitettiin matkailun turvallisuutta. Forum Virium Helsingin tiedolla johtamiseen liittyvässä osahankkeessa kokeiltiin uusia datan käyttömuotoja ja tuotiin niitä matkailuyritysten käyttöön.

Yritysten kestävyyttä kehitettiin esimerkiksi kestävien matkailutuotteiden tuotteistamistyöpajoissa, ympäristösertifikaattien hankinnalla, Sustainable Travel Finland -valmennuksilla ja erilaisilla kestävyyteen liittyvien webinaarien ja koulutusten avulla. Uusia matkailutuotteita luotiin kestävien tuotteiden lisäksi Suomen vahvuuksiin nojaten, ja näitä molempia vietiin markkinoille markkinointipiloteilla.

Matkailun monimuotoisuutta kehitettiin laajasti perehtyen eri kohderyhmien tarpeisiin ja potentiaaliin. Erillinen kattava valmennuspolku toteutettiin esteettömien tuotteiden kehittämiseksi ja tuotteista viestimiseksi. Uusien esteettömien tuotteiden saamiseksi markkinoille toteutettiin markkinointipilotti kotimaassa. Kansainvälisiltä markkinoilta hankittiin lisätietoa toteuttamalla matkanjärjestäjäkartoitus monimuotoisen matkailun outbound -matkanjärjestäjistä ja matkatoimistoista Euroopassa. Matkailuyrityksille toteutettiin opas “Näin viestit liikuntaesteettömistä palveluista toimintarajoitteisille asiakkaille”.

Yrityksille myönnettiin myös de minimis -tukea matkailusertifiointien hankintaan, pilottimarkkinoinnin toteuttamiseen, myynnin ja markkinoinnin analysoinnin yrityskohtaiseen sparraukseen, kestävän matkailun kehittämisen yrityskohtaiseen sparraukseen ja tuotteiden testaukseen valituilla markkinoilla. Tukea myönnettiin 81 yritykselle ja sitä jaettiin noin 96 000 €. Tuen avulla moni matkailuyritys sai kaipaamaansa avustusta kestävyytensä ja esteettömyyden kehittämiseen ja siitä viestimiseen, markkinointiin ja uusien tuotteiden testaukseen. Yrityskohtainen valmennus sai paljon kiitosta yrityksiltä ja sille oli selvästi tarvetta.

Yritysten tiedolla johtamisen kehittämistä tuettiin myös monin eri tavoin, mm. järjestettiin koulutuksia, valmennuksia, yrityskohtaista neuvontaa, innovaatiokilpailu, webinaareja ja luotiin datan hyödyntämisen opas. Yritykset pääsivät mukaan kokeiluihin ja pilotteihin, missä ne saivat matalalla kynnyksellä kokeilla uusia ratkaisuja datan hyödyntämiseen ja sitä kautta tiedolla johtamiseen. Hankkeen tuloksena Suomi on vahvasti matkalla maailman johtavaksi kestävän, turvallisen ja inklusiivisen matkailun kohteeksi, jossa tiedolla johtaminen on keskiössä.

Hankkeessa järjestettiin lähes 60 erilaista tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin 1300 osallistujaa. Yrityskohtaista valmennusta sai 83 yritystä, ja uusia matkailutuotteita luotiin hankkeen työpajoissa 71 kappaletta. Sustainable Travel Finland -merkkejä yritykset suorittivat hankkeen avulla 20 kpl, minkä lisäksi uusia ympäristösertifikaatteja saatiin yrityksiin 39 kappaletta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat