|
|
|
Hankekoodi: A77490
Hankkeen nimi: Big-Flash - Kestävästi kohti kilpailukykyä
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vuorijärvi Tiina Sofia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7511322
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronakriisistä toipuminen edellyttää erityisen nopeita, laajamittaisia ja konkreettisia toimenpiteitä. Hankkeessa tavoitellaan mahdollisimman laajaa vaikuttavuutta, hankkeen projektien ja koulutusten piirissa tulee olemaan 100 yritystä sekä projektien aktiiviset toimijat huomioiden 900-1000 muutosagenttia. Hankkeen lopputulosten piirissä seminaarien ja muun viestinnän muodossa tulee olemaan noin 2000 henkilöä. ARI (Automation, Robotics ja Industry 4.0) -verkostolle saadaan yhtenäinen verkkokurssialusta sekä sisällöksi 5 eri koulutuskokonaisuutta. Hankkeessa rakennetaan konsepti kohtaamotoiminnalle, jossa yritykset ja korkeakoulut toimivat yhdessä erilaisissa kehitysprojekteissa kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi.
Olemme keskellä neljättä teollista vallankumousta. Suurimmat haasteet liittyvät digitaalisten työkalujen kuten robotiikan, kobotiikan, autonomisten järjestelmien sekä tekoälysovellusten ekspotentiaaliseen kasvuun. Yritysten täytyy pystyä soveltamaan ja kehittämään uutta teknologiaa pysyäkseen kilpailukykyisenä sekä pystyäkseen vastaamaan vihreisiin haasteisiin. Yritykset, alue ja Eurooppa tarvitsevat osaamista ja uusia osaajia ratkaisemaan tulevaisuuden haasteet jo tänään.
Big-Flash -hankkeen peruspilareina ovat viisi tunnistettua tarvetta. Ensimmäisenä tavoitteena on nostaa teknologista osaamistasoa Vantaan ja Uudenmaan alueella. Toisena tavoitteena on tarjota palveluita ja osaamista, joilla autetaan yrityksiä kynnyksen yli sekä mahdollistetaan uusien teknologioiden kokeilu ja laajamittainen hyödyntäminen. Hankkeen kolmantena tavoitteena on kasvattaa kohdeyritysten sekä alueen kilpailukykyä ja resilienssiä. Hankkeen neljäs tavoite on luoda malli, jossa yritykset ja korkeakoulut toimivat yhdessä erilaisissa kehitysprojekteissa. Hankkeen viides tavoite on vakiinnuttaa Digi-Salama -hankkeessa syntynyt ARI-verkosto. Tällä hetkellä verkostossa on noin 50 yritystä, tavoitteena on, että hankkeen jälkeen verkostoon kuuluu 150 yritystä.
Teollisuus 4.0 osaamistason nostolla ja eritasoisilla projekteilla voidaan tukea yritysten ja alueen kriisistä toipumista ja resilienssiä. Tämä johtaa uusiin investointeihin ja rohkaisee tuotekehitykseen. Luomalla ja kokoamalla alueelle toimijoiden verkosto kehitetään ja vakiinnutetaan ARI-verkostoa, tuloksena alueellinen innovaatioekosysteemi, teknologia-hub, joka on valmis ja halukas verkottumaan muiden vastaavien kanssa alueella sekä kansainvälisesti.
Horisontaalisten periaatteiden osalta hankkeen välittömät vaikutukset näkyvät vahvimmin taloudellisen sekä ekologisen kestävyyden alueilla. Yhdistämällä uudet teknologiat ja hankkeen toimialat voidaan yrityksiä auttaa kestävään kasvuun. Käyttämällä uusia teknologioita materiaali-, resurssi- ja energiatehokkuuden maksimointiin voidaan kilpailukyvyn lisäksi suoraan vaikuttaa hiilineutraaliuteen vähentämällä käytettyjen materiaalien ja energian määrää.
Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki yhteistyössä Automaatioseuran , Robotiikkayhdistyksen, Suomen tekoälykeskuksen, Aallon, Haaga-Helian, Laurean ja Varian kanssa. Kohdeyritykset valitaan Vantaan kärkiklusteri toimialoilta; Kiinteistöklusteri, Ruokaklusteri, Lentorahti, Korkean osaamisen tuotanto ja Kiertotalousklusteri sekä myös muualta Uudeltamaalta.
Digitaalisuus mullistaa yritysmaailman sekä talouden vaikutukset niin yksilöiden, yhteisöjen kuin valtioidenkin tasolla. Käynnissä olevassa teollisessa vallankumouksessa keskitetystä tuotantoprosessista siirrytään hajautettuun, älykkääseen tuotantoon. Hankkeen Big-Flash avulla alueen yritykset ja muut toimijat pääsevät mukaan tähän muutokseen suoraan sen aallonharjalle.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ja hyödynsaajat ovat Vantaan ja Uudenmaan alueella toimivat Teollisuus 4.0 teknologioita hyödyntävät tai tuottavat yritykset, jotka toimivat pääosin Kiinteistö, Ruoka, Lentorahti ja logistiikka, Korkean osaamisen tuotanto sekä Kiertotalous toimialoilla.
Osa toimista suunnataan Aviapoliksen alueelle auttamaan koronakriisistä toipumista. Osana yrityskontaktointia pyritään löytämään myös yrityksiä, jotka eivät tiedä uuden teknologian tuomista hyödyistä omalle liiketoiminnalleen. Tuotettuja ratkaisuja ja osaamista pyritään soveltamaan sekä levittämään myös muille toimialoille. Näin niistä saada irti maksimaalinen hyöty (knowledge-brokering).
Välillisenä kohderyhmänä ovat Uudenmaan alueen korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset (yhteistyöverkoston kehittäminen yritysten ja oppilaitosten välillä) sekä muut projektin ulkopuoliset toimijat. Välillisesti hankkeen toimenpiteistä hyötyvät seuraavat yhteistyökumppanit ja tahot:
-Uudenmaan alue
-Hankkeen toimialojen yritys-sektori laajalti (esim. Vantaan Ruokaklusteri ja Aviapoliksen alue)
-Uudenmaan alueen korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset
-Uudenmaan alueella sijaitsevat projektin ulkopuoliset toimijat, kuten julkiset instituutiot, yhdistykset, säätiöt ja yritykset
Hankkeen avulla Vantaan alueella olevat yritykset pysyvät kasvussa mukana ja näin pitävät alueen elinvoimaisena. Elinvoimaisena Vantaan alue houkuttaa ihmisiä asumaan ja työskentelemään alueella. Elinvoimaisuus lisää myös alueen työpaikkoja. Elinvoimaisuuden vaikutus heijastuu Uudenmaan alueelle.
Yhteistyökumppaneina hyötyvät välillisesti myös Laurea, Haaga-Helia, Aalto ja Varia sekä Robotiikkayhdistys, Automaatioseura ja Suomen tekoälykeskus. Myös Uudenmaan alueella sijaitsevat projektin ulkopuoliset toimijat, kuten julkiset instituutiot, yhdistykset, säätiöt ja yritykset hyötyvät hankkeen teknologioista ja projektien tuloksista. Vastaavasti hankkeen tulosten jalkauttamisesta hyötyy suoraan elinkeinoelämä kasvavan Teollisuus 4.0 osaamisen sekä kilpailukyvyn, resilienssin sekä resurssitehokkuuden myötä. Hyteairo-verkoston kanssa on keskusteltu ja hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia levittää syntyneitä esimerkkisovelluksia myös terveysteknologia-toimialalle.
Välillisenä hyötynä korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyöverkosto kehittyy ja verkoston osaamistaso nousee. Myös opiskelijoiden osaamistaso nousee ja näin voidaan vastata yritysten osaamistarpeeseen. Tätä kautta myös yritysten kilpailukyky paranee ja voidaan vaikutta kohtaanto-ongelmaan. Hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden ohjaus katetaan Metropolian perusrahoituksesta, ei hankebudjetista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 111 526
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 052 584
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 389 408
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 315 730
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Hanko, Lohja, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9.00, joihin työllistyvät naiset 4.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 8 |
| Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja tehostaa merkittävästi materiaali, resurssi ja energiatehokkuudella. Käyttämää teknologiaa kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen voidaan tuotanto pitää lähellä jolloin kuljetukset vähenevät. Tekoäly ja robotiikka yhdistettynä simulointiin voidaan hukkaa vähentää raaka-aineiden osalta. Osa hankeen aktiviteeteista suuntautuu kiertotalous toimialalle, tämä edesauttaa kierrätysasteen nostoa sekä kytkemistä kiertotaloutta lähituotantoon, lähellä tuotamme ja käytämme kierrätettyjä raaka-aineita, tällä suuntauksella on merkittävä vaikutus. Tekoälystä ja koneoppimisesta on saatu lupaavia näyttöjä energiankäytön minimoinnista mm. kiinteistöalalla, laskettua säästöpotentiaali on 15%. Yhdistämällä tekoälyä logistiikkaan minimoidaan kuljetukset optimoimalla reitit. Hankkeessa luodaan uusi laskentamalli / mittaristo, jonka avulla voidaan tuoda uutta osaamista miten kehitettäessä tuottavuutta voidaan kestävät arvot huomioida (ACC-malli). Yhtenä hyvänä esimerkkinä robotiikan saralta toimii muuntajien pakkojen ladonta, suorittamalla tämä robotilla voidaan käyttää ohuempia lamelleja, jolloin energiatiheys on parempi ja päästään energiasäästöihin käytön aikana. Samalla muuntajat pystytään tekemään Suomessa ja muuntajia ei tarvitse kuljettaa / ostaa esim. Kiinasta. Tällaisiin esimerkkeihin ja ratkaisuihin Big-Flash -hanke pyrkii. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| 72% ilmastopäästöistä tulee lämmön ja sähkön tuotannosta (https://www.c2es.org/content/international-emissions). Nämä jakaantuvat lämmön ja sähkön tuotanto 31%, tuotanto ja rakentaminen 12%, kuljettaminen / logistiikka 15% ja muut 14% lähteisiin. Digitalisaatiolla saadaan optimoitua tuotantoa ja koneiden toimintaa jolloin vaikuttaa näihin asioihin. Projekteissa pyritään toteuttamaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Resurssiviisaalla toiminnalla ja ratkaisuilla on suora vaikutus Ilmastonmuutokseen, kun vähennemme sähkön ja lämmön käyttöä vähenevät päästöt samassa suhteessa. Kasvihuonekaasut vähenevät merkittävästi, kun tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa mm. simuloimalla. Robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. Korkea automaatioaste edesauttaa energiankulutuksen, raaka-aineiden ja materiaalien optimoinnissa. Hankkeessa syntyvä osaaminen autonomisessa robotiikassa edesauttaa mm. sähköisten robottibussien tuloa laajamittaiseen käyttöön. Hankkeen 5 eri toimialaa mahdollistaa yhdellä toimiallalla toimivan ratkaisun siirtämisen toiselle. Tällä saadaan kerrannaisvaikutuksia, kun myös teknologia valjastetaan palvelukseen vihreän siirtymisen mahdollistajana. Robotiikka ja tekoälyä tullaan hankkeessa soveltamaan myös sähkön ja lämmön tuotannossa, tällä on vaikutusta myös, tuottamalla sähkö ja lämpö silloin, kun sitä tarvitaan ja ohjaamalla rakennuksia esim. tekoälyllä saadaan ne toimimaan energiavarastoina ja voidaan talviaikaan käyttää niitä kulutushuippujen tasaamiseen hiilivoimaloiden asemasta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Ei pystytä osoittamaan merkittäviä vaikutuksia. Toisaalta tekoäly- ja IoT-ratkaisuilla voidaan kerätä dataa tuotantolaitosten päästöistä ja pyrkiä vähentämään niitä esim. koneoppimismenetelmin sekä algoritmein. Yhtenä Itämeren ongelmana ovat vieraslajit, jotka tulevat laivojen painovesitankeista. Kun minimoidaan logistiikka / kuljetukset lähellä tapahtuvalla tuotannolla kulutushyödykkeiden ja energian osalta voidaan myös luontoarvoihin vaikuttaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 6 |
| Hankkeen projekteista rakennetaan 3D-simulaatio alkuvaiheesssa, mikä mahdollistaa AR/VR/Holodeck-pohjaisen suunnittelukatselmuksen ja silloin ei tarvitse matkustaa fyysisesti. Kun yrityksillä ja Metropolialla on käytössä holokansi, jossa voidaan yhdessä suorittaa katselmus, fyysisesti eri paikassa, virtuaalisesti samassa. Matkustamatta. Hankeen virtuaalinen seminaari- ja tapahtumamaailma vähentää matkustamista, kun tapaamispaikaksi voidaan valita virtuaalimaailma. 72% ilmastopäästöistä tulee lämmön ja sähkön tuotannosta (https://www.c2es.org/content/international-emissions). Nämä jakaantuvat lämmön ja sähkön tuotanto 31%, tuotanto ja rakentaminen 12%, kuljettaminen / logistiikka 15% ja muut 14% lähteisiin. Digitalisaatiolla saadaan optimoitua tuotantoa ja koneiden toimintaa jolloin vaikuttaa näihin asioihin. Projekteissa pyritään toteuttamaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Resurssiviisaalla toiminnalla ja ratkaisuilla on suora vaikutus Ilmastonmuutokseen, kun vähennemme sähkön ja lämmön käyttöä vähenevät päästöt samassa suhteessa. Kasvihuonekaasut vähenevät merkittävästi, kun tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa mm. simuloimalla. Robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. Korkea automaatioaste edesauttaa energiankulutuksen, raaka-aineiden ja materiaalien optimoinnissa. Hankkeessa syntyvä osaaminen autonomisessa robotiikassa edesauttaa mm. sähköisten robottibussien tuloa laajamittaiseen käyttöön. Hankkeen 5 eri toimialaa mahdollistaa yhdellä toimiallalla toimivan ratkaisun siirtämisen toiselle. Tällä saadaan kerrannaisvaikutuksia, kun myös teknologia valjastetaan palvelukseen vihreän siirtymisen mahdollistajana. Robotiikka ja tekoälyä tullaan hankkeessa soveltamaan myös sähkön ja lämmön tuotannossa, tällä on vaikutusta myös, tuottamalla sähkö ja lämpö silloin, kun sitä tarvitaan ja ohjaamalla rakennuksia esim. tekoälyllä saadaan ne toimimaan energiavarastoina ja voidaan talviaikaan käyttää niitä kulutushuippujen tasaamiseen hiilivoimaloiden asemasta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei pystytä osoittamaan merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 7 |
| Neljäs vallankumous uusine teknologioineen ja fyysiset, biologiset ja digitaaliset rajat ylittävine sovelluksineen tuo suuria kysymyksiä. Kiihdyttääkö se vain jätteiden määrää vai käytämmekö samoja voimia luodaksemme paremman tasapainon ihmisen ja luonnon välillä? Jätehuolto on avainasemassa siinä kumpaan suuntaan tilanne kallistuu. ISWAn maailmankongressin mukaan vuonna 2030 jätteiden lajittelu tapahtuu täysin robotisoituna, ja kierrätyslaitokset toimivat tuolloin kokonaan robottien voimin. Hanke nostaa robotiikkaosaamisen tasoa, joka mahdollistaa sen paremman soveltamisen materiaalien ja jätteiden kierrätyksestä. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Zen Robotics yritys. Hankeen työpaketeissa ja projekteissa on osia, jotka parantavat tietoisuutta kierrätyksestä ja materiaalitehokkuudesta. Digitalisaation ydin on toimia materiaalittomassa/paperittomassa bitti-maailmassa. Osa projekteista kohdistetaaan kiertotalousklusteriin. Tällä on huomattavia ympäristävaikutuksia, miten teknologialla voidaan vaikuttaa mm. kierrätyksen tehostumiseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen. Simulaatiot antavat mahdollisuuden optimoida erilaisia vaihtoehtoja erilaisia vaihtoehtoja simulaatioympäristössä, jolloin voidaan tuottaa uusia tehokkaampia ratkaisuja materiaalien ja jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen. Lähituotanto yhdistettynä kiertotalouteen tarkoittaa materiaalien käytön optimointia ja kierrätettävien materiaalien maksimaalista käyttöä sekä pientä tarvetta liikutella tavaroita tai materiaaleja logistisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
| Jatkossa kiinteistöjä käytetään sähkön ja lämmön tuotannon jakelun optimoinnissa ja tasapainotuksessa. Kun enemmän energiaa tuotetaan uusituvilla energialähteillä kuten tuuli ja aurinko sekä hiilivoima poistuu ei ole mahdollista käyttää nopeita varavoimaloita vaan tämä pitää toteuttaa muutoin. Yksi ratkaisu on yhdistää tekoälyllä kiinteistöt sääennustedataan ja sähköntuottajien järjestelmiin. Tämä mahdollistaa kiinteistöjen käyttämisen tässä tarkoituksessa. Osa hankkeen projekteista suuntautuu Kiinteistöklusteriin ja käsittelee tätä aihepiiriä. Ekologinen hyöty tulee uusista automaatioratkaisuista. Korkea-automaatioaste edesauttaa ja mahdollistaa energian tuottamisen lähellä. Kun lähituotantolaitoksia on paljon täytyy niiden ympärillä oleva raaka-aineen logistinen kuljetus järjestellä toisin kuin nykyisin. Tässä hankeen teknologiat ovat avainasemassa. Robotiikalla voidaan auttaa kierrätysraaka-aineiden jalostamista sekä lajittelua lähituotannon polttoaineeksi. Autonomisella robotiikalla saadaan osa logistiikasta automatisoitua. Yhdistämällä tekoälyä tähän voidaan kuljetukset opitmoida. Näin mahdollistetaan esim. kotitalouksen biojätteen hyödyntäminen lähienergialaitoksilla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke tukee alueen elinkeinorakennetta uusien tuotteiden ja parannettujen tuotteiden kehittämisen muodossa. Hankkeen projektit ja saavutettava osaamistason nosto vaikuttavat alueen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Hankkeessa vahvistetaan Vantaalla ja Uudellamaalla toimivien yritysten, erityisesti pk-yritysten, mahdollisuuksia hyödyntää nykyteknologiaa liiketoimintansa kehittämisessä, mikä puolestaan tukee yritysten kasvupyrkimyksiä, myös kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen ja projektien myötä alueelle syntyy teknologista osaamista ja kokemusta omaava yritysverkosto. Tämä synnyttää uutta osaamista ja kykyä soveltaa uusia teknologioita ja valmiita konsepteja myös kansainvälisesti toteutettavissa hankkeissa. Hankkeen ytimessä on kestävä kasvu. Uudella teknologialla voidaan kilpailukyvyn ja osaamisen lisäksi ottaa huomioon ja vaikuttaa resurssitehokkuuteen ja välillisesti sitä kautta hiilineutraaliuteen, tämä tukee vihreää siirtymää ja kestävää kasvua / mahdollistaa ne. Hankkeen työpaketti 5 antaa konkreettista osaamista vihreän siirtymän huomioimiseksi ja mittaamiseksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa sovellettavat Teollisuus 4.0 teknologiat kasvattavat yritysten osaamista ja kykyä soveltaa sekä kehittää uutta teknologiaa ja uusia ratkaisuja aineettomien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Hankkeen yksi tavoite on nostaa teknologista osaamistasoa alueella, tavoitteena nousta sijalta 40. sijoille 1.-5. Uudet ideat ovat talouskasvun tärkein tekijä. Tärkeää ei ole vain uusien ideoiden tuottaminen, vaan niiden omaksuminen ja soveltaminen käytännössä. Uusia ideoita tarvitaan myös siksi, että Suomen on muun maailman tavoin kyettävä vastaamaan kestävän kasvun tuomiin haasteisiin. Hankkeen luoma uusi tietotaito yhdistettynä konkreettisiin projektiesimerkkeihin on tärkeää aineetonta arvonluontia, joka on yksi alueen menestystekijöistä. Yritysten arvonluonti on jatkuvassa muutoksessa ja pärjätäkseen tämän päivän markkinoilla yrityksen tulee osallistua aiempaa monimutkaisempiin arvonluonnin prosesseihin. Paine yhteiskunnallisten asioiden huomioimisesta liiketoiminnassa on lisääntynyt ja jaetun arvon luomisen ajattelumalli on noussut yhdeksi keinoksi aikaansaada samanaikaisesti sekä taloudellista tulosta että yhteiskunnallista hyvää. Tähän päästään verkostomaisella toimintatavalla, yritykset, korkeakoulut, kunnalliset ja muut toimijat yhdessä. Ongelmana, tarpeena ja mahdollisuutena on yrityksille, korkeakouluille, kunnallisille toimijoille ja yhdistyksille kuulua ekosysteemiin, jossa uusimman tiedon ja teknologioiden kehittäminen tapahtuu. Yrityksille kuuluminen teknologiaverkostoon mahdollistaa uusimmista kehityssuunnista kartalla pysymisen sekä uuden oppimisen. Ekosysteemi madaltaa kynnystä osallistua ja pysyä ajan tasalla teknologisessa kehityksessä. Kyytiin voidaan ottaa uusia matkustajia, jotka eivät yksin pärjäisi. Toimiminen ekosysteemissä on yksi tavoista kehittää uutta liiketoimintaa, omaa kehittymistä ja kannattavuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeessa osa projekteista kohdistuu Lentorahti / logistiikka-klusteriin. AR/VR teknologioiden ja virtuaaliratkaisujen avulla voidaan vähentää materiaalien kuljetus- ja liikkumistarvetta sekä henkilöstön matkustamisen tarvetta. Prosessien automatisoinnit, robotiikka ja Holodeck pohjaisten ratkaisujen avulla voidaan välttää turhaa liikkumista. Esimerkiksi robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. Autonomisen robotiikan osaamistason nostaminen edesauttaa automaattisten liikkumis- ja kuljetusratkaisujen kehittämisen hankkeen aikana ja sen jälkeen. Tekoäly ja koneoppiminen sovellettuna logistiikka toimialan yrityksiin mahdollistaa siirtymisen kohti älylogistiikkaa. Optimoimalla kuljetusreitit pystymme kehittämään myös tätä alaa kilpailukykyiseksi kestävästi. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää saada Suomi ja alue äly-logistiikka ratkaisujen soveltajan lisäksi kehittäjäksi. Kehittämällä autonomisen liikkumisen ja logistiikan ratkaisuja merelle, maalle ja ilmaan saadaan Suomen hajanaiseen infrastruktuuriin tehokkuutta ja samalla ekologisuutta. Kun soveltamisen lisäksi on myös omaa teknologiaa, mitä myydä kasvatetaan ekoysteemiä näiltä osin. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää uudenlaista arvonluontia monenlaisten kumppanien kanssa, ja on selvää, että toimiakseen alustataloudessa suomalaisten yritysten ”pitää lähteä pois pelto-ojista ja laskea koskea maailman porskeisiin mukaan”. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 6 |
| Hankkeassa ja projekteissa hyödynnetyn teknologian entistä parempi hyödyntäminen vahvistaa mukana olevien yritysten kilpailukykyä ja kasvua, mikä puolestaan tukee työllisyyttä. Projektit synnyttävät uutta osaamista ja vahvistavat työntekijöiden kykyä soveltaa uutta teknologiaa myös oman työhyvinvoinnin lisäämisessä (osallisuus, tiedon saatavuus, terveellisyys ja esteettömyys). Uuden teknologian avulla työstä voidaan tehdä mielekkäämpää. Osaamisen vahvistaminen, uusien teknologioiden hyödyntäminen lisää työntekijöiden kompetenssia ja mahdollisuuksia osallistua oman työn kehittämiseen, mikä parantaa työhyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Matalan kynnyksen projektit mahdollistavat robotiikan ja nykyteknologian mahdollisuuksien hyödyntämisen myös niille yrityksille, joiden johdolla ei ole teknologia-alan koulutusta, myös naisvaltaisissa yrityksissä ja -aloilla. Lisäksi miehinen ala tasa-arvoistuu, robottien hyödyntäminen helpottaa raskaan työn suorittamista. Hankkeen kasvattaminen uusi osaaminen ja kyky soveltaa uusia teknologioita madaltaa naisten kynnystä hakeutua teknologiaaloille. Osa hankeen viestinnästä suunnataan eri sidosryhmille, tällä pyritään vaikuttamaan tulevaisuuden opiskelijarekrytointiin tekemällä teknologia-alasta houkutteleva ja näyttämään, että myös perinteisillä aloilla voidaan edistää merkittävästi vihreää siirtymään. Näiden toimenpiteiden avulla puretaan suomalaisten työmarkkinoiden jakautuneisuutta nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja tehtäviin. Tämä on tärkeää sekä tasa-arvon että työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Projektien toteutuksessa kiinnitetään huomiota molempien sukupuolten osallistumiseen ja erityisesti naisten osaamisen lisäämisen ja heidän kannustamiseen hankkeessa olevien teemojen pariin. Projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota eri eri sukupuolten tarpeisiin ja niihin vastaamiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Hankkeen teemat ja projektit yrityksissä mahdollistavat yritysten uudella tavalla kaikkien työntekijöiden osallistumisen työyhteisöön ja sen kehittämiseen. Digitaaliset teknologiat mahdollistavat työtehtäviin perehdyttämisen yhdenvertaisesti (monikulttuurisuus, matala koulutustaso, vanhempi henkilöstö ja lukihäiriö). Uusien teknologioiden käyttöönoton myötä nousee tarve uudenlaiseen osaamiseen ja oppimiseen. Hankkeessa rohkaistaan yrityksiä hyödyntämään eri työntekijäryhmien osaamista uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä. Osaan hankeen projekteista pyritään löytämään tekijät koko laajasta verkostosta. Tämä tukee muuntokoulutettavien ja maahanmuuttajien työllistymistä. Pääsemällä kiinni yrityksiin projeteissa mukana oleville annetaan mahdollisuus työllistyä hankkeen yrityksiin. Hankkeen lopputuloksia, projekteja ja syntynyttä osaamista varten rakennetaan virtuaalinen tila / alusta. Tämä mahdollistaa yhdenvertaisesti kaikille syntyneeseen tietoon, esimerkkeihin ja osaamiseen pääsyn. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| osa projekteista kohdistuu Kiinteistöklusteriin. Tällä on vaikutuksia kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan. Myös rakennettava virtuaalinen Myyrmäki, joka toimii hankeen virtuaalisena tilana mahdollistaa eri sidosryhmien osallistumisen. Tämä myös synnyttää uutta kaupunkikulttuuria, virtuaalisen rinnaikkaiskaupungin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Osa projekteista kohdistetaaan kiertotalousklusteriin. Tällä on huomattavia ympäristävaikutuksia, miten teknologialla voidaan vaikuttaa mm. kierrätyksen tehostumiseen sekä ympäristöteknologian käyttöönottoon. Työpaketissa 5 toteutetaan arviointimenetelmä (laskentamalli, sovellus ja näitä tukeva materiaali) hiilineutraaliuden laajamittaiseen tarkasteluun. Menetelmää sovelletaan hankkeen projekteissa ennen projektin aloittamista ja projektien jälkeen. Arviointimallina käytetään Applied Sustainability Scorecard (ASS) -menetelmää. ASS-metodiikka sovelluksineen jää hankkeen yritysten, ARI-verkoston ja Robo Garage sekä Robo AIoT pajojen käyttöön. Pitkällä tähtäimellä metodiikka ja uusi tietämys ohjaa toimintaa/tuotantoa kestävämpään suuntaan. Hankkeen ytimessä on kestävä kasvu. Uudella teknologialla voidaan kilpailukyvyn ja osaamisen lisäksi ottaa huomioon ja vaikuttaa resurssitehokkuuteen ja välillisesti sitä kautta hiilineutraaliuteen, tämä tukee vihreää siirtymää ja kestävää kasvua / mahdollistaa ne. Hankkeen työpaketti 5 antaa konkreettista osaamista vihreän siirtymän huomioimiseksi ja mittaamiseksi. | ||
Olemme keskellä neljättä teollista vallankumousta, jonka suurimmat haasteet liittyvät erilaisten digitaalisten työkalujen kuten robotiikan, kobotiikan, autonomisten järjestelmien sekä tekoälysovellusten eksponentiaaliseen kasvuun. Yritysten täytyisi pystyä soveltamaan ja kehittämään uutta teknologiaa pysyäkseen kilpailukykyisinä sekä pystyäkseen vastaamaan vihreisiin haasteisiin. Big-Flash -hanke pyrki vastaamaan tähän haasteeseen ja tarjoamaan palveluita, joiden avulla yritykset voisivat vastata teknologiseen murrokseen.
Big-Flash -hankkeen lähtökohtana olivat viisi tunnistettua tarvetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli nostaa teknologista osaamistasoa Vantaan ja Uudenmaan alueella. Toisena tavoitteena oli tarjota palveluita ja osaamista, joilla autetaan yrityksiä kynnyksen yli sekä mahdollistetaan uusien teknologioiden kokeilu ja laajamittainen hyödyntäminen. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli kasvattaa kohdeyritysten sekä alueen kilpailukykyä ja resilienssiä. Hankkeen neljäs tavoite oli kasvattaa malli yritysten ja korkeakoulujen yhteistoimintaan sekä viidentenä vakiinnuttaa ARI verkosto.
Hankkeeseen valikoitui neljä teknologiateemaa, joiden kypsyysaste on ”early adopters” vaiheessa ja niiden markkinapotentiaali on mahdollisimman suuri. Teknologioiksi oli valittu; Kobotiikka, Autonominen robotiikka, IoT + 5G sekä Tekoäly ja koneoppiminen. Näitä teknologioita sovellettiin kolmen tasoisilla projekteilla; Suvituuli, Salama ja Iso Myrsky, jotka olivat palvelumallinimiä kolmen tasoisille projektimalleille. Näiden projektimallin tarkoituksena oli viedä idea tuotteeksi saakka.
Yhteenvetona voidaan sanoa hankkeen onnistuneet melko hyvin tavoitteissaan ja hankkeeseen osallistui 84 yritystä, joille tehtiin 106 projektia. TKI toiminnan käynnisti kaikki osallistuneet yritykset. Projekteissa kehitettiin yrityksille tai markkinoille uusia tuotteita. Syntyneen osaamisen ja onnistuneiden projektien kautta ovat yritykset ottaneet merkittäviä askelia teknologisessa osaamisessaan ja teknologian hyödyntämisessä. Projektien tarkoitus oli rohkaista yrityksiä investointeihin ja siten nostaa yritysten kilpailukykyä, ja tämä toteutui myös hyvin käytännössä. Hankkeen MOOC kurssialustalle saatiin 1000 käyttäjää hankkeen aikana ja yhdeksän kurssia.
Yhteenvetona tuloksista voidaan listata seuraavasti
-4 palvelumallin suunnittelu ja toteutus
-2 kohtaamo-työpajaa varusteltu ja hyödynnetty
-106 projektia ja 84 yritystä
-9 MOOC kurssia ja 1000 käyttäjää
-11 tapahtumaa
-684 opiskelijaa projekteissa osallisina
-3126 yritys ja oppilaitos kontaktia
-828 sosiaalisen media seuraajat ja 10 000 näkyvyys
-Kehitysmenetelmät levinneet uudelleenkäyttöön
-4 teknologiateeman osaamista kasvatettu
-20 blogikirjoitusta
-Verkkosivuilla esitelty koko hankkeen elinkaari sekä e-kirjassa.
Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi