RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77488, Smart Countryside Mobility

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Smart Countryside Mobility -hankkeessa kehitetään Uudenmaan seudun haja-asutusalueille sekä periurbaaneille alueille uusia henkilöliikkumisen, materiaalivirtojen sekä pientavaralogistiikan palveluita ja konsepteja. Lisäksi hankkeessa kehitetään verkostomaisen yhteistyön keinoin toimivaa liikkumispalveluiden ekosysteemiä, jolla tuodaan yhteen kaikkia harvemmin asuttujen alueiden liikkumiseen liittyviä toimijoita sekä loppukäyttäjiä. Hankkeen pääkohderyhmänä on alueella toimivat yritykset, joiden selviytymis- ja kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan.

Hankkeella tavoitellaan Uudenmaan alueen periurbaanien ja haja-asutusalueiden elinkelpoisuuden parantamista sekä koronapandemian vaikutusten lieventämistä. Hankkeessa ytimessä on yhdistää nykyisellään hajallaan olevaa arvoketjua alueilla, joissa TKI-toimintaa perinteisesti vähemmän harjoitetaan. Arvoketjussa yhdistyvät joukkoliikenteen, liikkumispalveluiden sekä logistiikkapalveluiden tuottajat, suunnittelijat sekä käyttäjät ja julkisen sektorin toimijat, jotka mahdollistavat ja tukevat tätä toimintaa. Hankkeen tavoitteena on verkostomaisen ekosysteemiyhteistyön avulla sekä yritysten liiketoimintaedellytyksiä parantamalla parantaa alueiden saavutettavuutta, palveluiden laatua ja mahdollistaa uusien liikkumisteknologioiden käyttöönottoa ja näin edesauttaa Uudenmaan hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista.

Hankkeen tavoitteena on edistää eri käyttäjäryhmien liikkumistasa-arvoa kehitysekosysteemin kautta, tuomalla moniäänisyyttä liikenne- ja logistiikkapalveluiden suunnitteluun. Näin myös autetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa siten, että kaikki markkinapotentiaali voidaan valjastaa uusien liiketoimintamallien kautta. Suomi on maailman kärkeä uusien liikkumisteknologioiden käyttöönotossa sekä tutkimuksessa, mutta periurbaanien alueiden sekä haja-asutusalueiden liikkumisongelmiin on nykyisellään tarjolla varsin vähän ratkaisuja tai kehitystyötä. Hankkeen tavoitteena on lisätä myös TKI-toiminnan kiinnostusta näillä alueilla sekä lisätä TKI-yhteistyötä alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä toteuttavien korkeakoulujen välillä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen kilpailukykyä lisäämällä joustavaa yhteistyötä Älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti hankkeen tavoiteena on tehostaa olemassaolevien resurssien käyttöä siten, että kasvihuonepäästöt pienenisivät älykkäämpien liikkumispalveluiden käyttöönoton myötä, ja lisäämällä harvempaan asuttujen alueiden vetovoimaisuutta sekä elinkelpoisuutta, mahdollistamalle alueilla toimiville yrityksille oikeaa määrää osaavaa työvoimaa.

Hankkeen tavoitteet kietoutuvat vahvasti myös Uudenmaan alueellisen selviytymissuunnitelman toteuttamiseen, nopeuttamalla yritysten elpymistä sekä luomalla uutta ja kestävää kasvua uusien älykkäiden digiratkaisuiden sekä digiosaamisen lisäämisen avulla. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa uusmaalaisten uskoa tulevaan mahdollistamalla uusien, tehokkaampien ja turvallisten matkustuskeinojen ja palveluiden toteuttamista sekä kannustamalla uusmaalaisia käyttämään paikallisia palveluita. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen liikkumispalveluihin liittyvä ekosysteemi, jota voidaan laajentaa tulevaisuudessa kansainväliseksi verkostoksi.

Hankkeessa pyritään myös lisäämään tasa-arvoa yhteiskunnassa sekä TKI-toiminnassa sukupuolisensitiivisen hanketyön sekä tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteiden mukaisesti. Kehittämällä olemassa olevia, ja löytämällä uusia verkostoja, parantamalla tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta, auttamalla yrityksiä vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan markkinatilanteeseen, ja kannustamalla yhteiskehittämiseen, voimme saavuttaa paremman alueellisen yhteistyön, tasa-arvon ja kilpailukyvyn.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Uudenmaan haja-asutusalueilla sekä periurbaaneilla alueilla toimivat, erityisesti liikkumis- ja logistiikkapalveluita kehittävät yritykset ja yritykset, joiden oman toiminnan kehittämiseen liittyy liikkumispalveluiden sekä saavutettavuuden ja logistiikan kehittäminen.
Toinen kohderyhmä on haja-asutusalueiden ja periurbaanien alueiden kunnalliset toimijat, erityisesti liikennepalveluita suunnittelevat ja kilpailuttavat toimijat sekä aluekehityksestä vastaavat kunnalliset toimijat.
Hankkeen kolmantena kohderyhmänä on kolmannen sektorin toimijat, jotka edistävät toiminnallaan saavutettavuutta ja liikkumispalveluiden laatua sekä toimintaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on Uudenmaan asukkaat, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista lisäntyneenä saavutettavuutena ja tehokkaampina liikkumis- ja pientavaralogistiikkapalveluina. Tämän lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat osallistuvat korkeakoulut, jotka saavat hankkeesta arvokasta kokemusta sekä yhteistyötahoja alueilta, joissa toimintaa ei ole aiemmin merkittävissä määrin ollut ja hanke vahvistaa edelleen korkeakoulujen ja yritysten välistä TKI-toimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 525 040

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 489 905

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 656 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 612 381

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Hanko, Lohja, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Joukkoliikenteen käyttäjistä n. 62 % (Henkilöliikennetutkimus, 2016, Liikennevirasto) on naisia, ja verkkokaupan käyttäjistä enemmistön arvioidaan olevan naisia. Kuljetusyritysten ja julkisen liikenteen henkilökunta sekä ajoneuvo- ja liikkumisteknologian alalla työskentelevät ihmiset ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset painottuvat hyvin paljon aloille ja alueille, jotka koskettavat naisia, joskin sukupuolijakaumat ovat melko lähellä 50/50 monissa hankkeen toimenpiteissä. Liikenteen teknologian suunnittelussa usein unohdetaan naisnäkökulma, esimerkiksi henkilöautojen turvallisuusteknologia on suunniteltu mieskehoille sopivaksi. Hankkeessa pyritään ottamaan mahdollisimman tasaisesti ja laaja-alaisesti eri sidosryhmät huomioon suunnittelussa, mukaan lukien eri sukupuolten ja sukupuolivähemmistöjen edustajat.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon toiminnan vaikutus myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen toimenpiteissä sekä erityisesti tuloksissa otetaan huomioon toimenpiteet, jotka vaikuttavat joukkoliikenteen inklusiivisuuden kehittymiseen tai esteisiin, jotka haittaavat inklusiivisuuden kehittymistä. Smart Countryside Mobility -hanke erityisesti kykenee vastaamaan valtavirtaistamisen selvittämällä hankkeen aikana sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä esteitä ja haasteita, ja niiden vaikutusta peri-urbaanien ja haja-asutusalueiden liikennepalveluiden toimintaedellytyksiin sekä toimivuuteen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa kuitenkin otetaan huomioon paitsi sukupuolinäkökulma ja käyttäjäryhmien sukupuolisen tasa-arvon edistäminen, mutta myös kaikki joukkoliikenteen inklusiivisuuteen tähtäävät toimenpiteet, sekä ottaa huomioon esteet, jotka saattavat vähentää joukkoliikenteen inklusiivisuutta tai aiheuttaa vinoumaa joukkoliikenteen käyttäjien sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2005 tuottaman julkaisun "Nousuja joukkoliikenteeseen - myös maaseudulla?" mukaan erityisesti maaseudulla joukkoliikenteen käyttäjät ovat merkittävissä määrin naisia. Julkaisun iän sekä eri kohdealueen vuoksi, myös Smart Countryside Mobility -hankkeessa tulee parhaalla mahdollisella tavalla selvittää mahdolliset käyttäjäryhmien väliset jakaumat ja selvittää mahdollisten vinoumien syyt.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	9
Hankkeen ydinajurina on tehostaa ihmisten päivittäistä elämää haja-asutusalueilla ja periurbaaneilla alueilla siten, että luonnonvarojen kestävää käyttöä tehostetaan kaikella toiminnalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	6	8
Ottamalla käyttöön uusia, hiilitasapainoltaan hyödyllisiä teknologioita ja tehostamalla ihmisten ja tavaroiden kulkuvirtoja, voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin vähentävästi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	5
Tehostamalla ihmisten ja tavaroiden liikkumista, vähentämällä turhaa liikkumista ja tehostamalla luonnonvarojen ja muiden resurssien käyttöä, voidaan vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen positiivisesti. Välitön vaikutus ei ole merkittävä, mutta välillisesti, pidemmän ajan kuluessa vaikutus kasvaa korkeammaksi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	6
Ottamalla käyttöön laajamittaisesti ympäristöystävällisempiä liikkumisteknologioita (erityisesti sähkömoottorilla toimivia liikennevälineitä), voidaan vähentää ilman saasteita sekä kasvihuonekaasujen päästöä ilmaan. Näiden teknologioiden hyötypuolena on myös haitallisten nestepäästöjen väheneminen ympäristössä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	2
Hankkeen todennäköisistä toimialueista jotkin osat sijoittunee Natura 2000 -ohjelman kohteita sisältäville alueille. Näiden alueiden virkistyskäyttöä ja näillä alueilla toimivia palveluita voidaan kehittää uusilla ratkaisuilla, jotka osaltaan vaikuttavat kohteiden vierailijoista johtuvien ympäristövaikutusten lieventämiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	6
Hankkeen suunnittelussa otetaan kantaa myös materiaalivirtoihin ja pyritään löytämään tehostamista kiertotalouslogistiikan alueilta siten, että materiaali- ja jätevirtojen tehostaminen olisi yhtenä mahdollisena kehittämiskohteena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	8
Hankkeessa tullaan käyttämään uusinta liikkumisteknologiaa, jonka ympäristövaikutukset riippuvat vahvasti siitä, minkälaisella energiantuotantometodilla käytettävä energia on tuotettu. Näiden teknologioiden käyttöönoton tukeminen tukee välillisesti uusiutuvien energianlähteiden käyttöä erittäin voimakkaasti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Hankkeen ydintavoitteena on kehittää paikallista elinkeinorakennetta tuomalla uusia konsepteja, teknologioita ja verkostoja uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	10
Hankkeessa pyritään kehittämään tapoja, konsepteja ja verkostoja, jotka nimenomaan kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita, teknologisten ratkaisujen lisäksi. Hankkeessa tutkitaan niitä aineettomia palveluita, jotka resurssitehokkaasti palvelevat kohdealueen elinkeinorakennetta.
Liikkuminen ja logistiikka	9	10
Hankkeen keskiössä on liikkumisen ja logistiikan uudet ratkaisut.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	9
Hankkeella pyritään edistämään kohdealueiden asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia lisäämällä saavutettavuutta ja vahvistamalla elinkeinotoimintaa sekä tarjoamalla alueille korkeampaa palvelutasoa.
Tasa-arvon edistäminen	2	4
Hanke edistää tasa-arvoa lisäämällä haja-asutusalueiden ja periurbaanien alueiden palvelutasoa sekä saavutettavuutta, joka koskee merkittävässä määrin naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	4
Parantamalla alueiden saavutettavuutta ja kehittämällä uusia palveluita, voidaan myös lisätä marginalisoitujen ihmisryhmien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan toimintoihin ja pääsyä kulttuuritoimintojen piiriin.
Kulttuuriympäristö	1	6
Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristöön parantamalla haja-asutusalueiden ja periurbaanien alueiden asumiskelpoisuutta ja tasapainottamalla työpaikkojen ja asumisen jakautumista maakunnan alueella. Välilliset vaikutukset ovat merkittäviä, kun voidaan tehokkaammilla liikkumis- ja logistiikkaratkaisuilla luopua kulttuuriympäristön kannalta vahingollisista rakenteista ja siirtyä kestävämpään kulttuuriympäristö kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen	4	4
Hankkeessa tuotetaan ympäristöosaamista ottamalla käyttöön uusia, ympäristöystävällisempia teknologioita. Verkostomaisen ekosysteemin toimijat ovat tärkeässä roolissa uusien teknologioiden käyttöönotossa ja kehittämisessä ja hankkeen seurauksena ympäristöosaaminen teknologian käyttöönoton seurauksena lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Smart Countryside Mobility -hankkeen tavoitteena oli vähentää kasvihuonepäästöjä älykkäämpien liikkumispalveluiden myötä, lisätä haja-asutusalueiden vetovoimaisuutta ja elinkelpoisuutta sekä edistää eri käyttäjäryhmien liikkumistasa-arvoa. Tavoitteena oli kehittää Uudenmaan haja-asutusalueille uudenlaisia henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita ja tukea liikkumispalveluiden verkostomaisen ekosysteemin muodostumista. Lisäksi haluttiin parantaa eri kohderyhmien liikkumismahdollisuuksia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettiin Uudenmaan harvempaan asutuille alueille uusia liikkumispalveluiden konsepteja, parannettiin olemassa olevia palveluita sekä luotiin toimintamalleja ja työkaluja liikkumispalveluiden edelleen kehittämiseksi kohti liikenteen ekosysteemejä.
Hankkeen toimenpiteitä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kumppanikaupunkien kanssa. Kumppaneiden valintaan vaikutti hankkeen alkuvaiheen kirjallisuuskatsaus, joka kattoi Uudellamaalla toteutettujen liikennepalveluiden kokeilujen ja kehitystöiden lisäksi erilaisten liikennepalveluiden teknologisten ratkaisuiden kartoittamisen.
Hankkeessa kehitetyt palvelukonseptit syntyivät yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Haja-asutusalueiden liikenteen palveluja kehitettiin palvelumuotoilun keinoin yhdessä tärkeimpien sidosryhmien kuten asukkaiden, kyläyhdistysten, yritysten ja kaupungin edustajien kanssa. Prosessiin kuului kyselytutkimuksia, haastatteluita, työpajoja, konseptinäyttelyitä sekä sidosryhmätapaamisia. Hankkeen aikana järjestettiin liikkumispalveluiden ekosysteemiteemainen seminaari, jossa osallistujina ja puhujina oli kattavasti alan yrityksiä, kehittäjiä sekä vaikuttajia.
Hankkeessa kehitetyt liikennepalveluiden konseptit liittyivät palveluiden digitalisaatioon, julkista runkoliikenne tukeviin ratkaisuihin kuten joustavasti liikennöiviin kyläbusseihin sekä liikkuviin palveluihin kuten palvelubusseihin ja -keskuksiin. Kehitetyt konseptit ja niiden kehittämistyö on kuvattu hankkeen loppujulkaisussa.
Hankkeen tulokset koottiin kumppanikaupungeille räätälöidyiksi konseptioppaiksi, joissa kuvataan kaupungeille kehitettyjen konseptien kehittämistyötä, siinä käytettyjä työtapoja ja -menetelmiä sekä kuvataan tiekarttamaisesti askeleet kunkin konseptin jatkokehittämiseksi. Lisäksi hankkeen lopputuotteina syntyi liikennepalveluiden kehittämistä kuvaava piirrosvideo, artikkelikokoelmaksi koottu loppujulkaisu sekä useita hankkeen aikana kirjoitettuja artikkeleita.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat