|
|
|
Hankekoodi: A77474
Hankkeen nimi: Lyckan - Maaseudun innovaatio- ja inspiraatiotoiminnan tulevaisuushub
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapinjärven kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0203135-3
Jakeluosoite: Lapinjärventie 20 A
Puhelinnumero: 019510860
Postinumero: 07800
Postitoimipaikka: Lapinjärvi
WWW-osoite: http://www.lapinjarvi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pöyhönen Tanja Tuulia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447535314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Koronatilanteen jälkeen saavutettava ns. uusi normaali tulee pohjautumaan aivan erilaiseen tapaan toimia kuin mihin olimme tottuneet ennen koronapandemiaa. On kehitettävä toimintamalleja, jotka huomioivat pysyvästi muuttuneen toimintaympäristön ja luovat uusia innovaatioita sekä elinkeinoelämän kasvua ihmisten tarpeista lähtien uudessa normaalissa.
Innovaatiotoiminta on keskittynyt kaupunkeihin. Vaarana on, että maaseudun mahdollisuudet innovaatiotoiminnan lähteenä jäävät hyödyntämättä.
Hankkeessa kehitetään maaseudun yritystoiminnan kehittämistä palveleva Lyckan-innovaatioalusta. Lyckan toimii maaseudun tulevaisuushubina ja inspiraatiokeskuksena sekä vahvistaa kestävää yrittämistä maaseudulla. Kehitettävä innovaatiokeskus antaa mahdollisuuden start-up-toiminnalle ja tukee etenkin pk-yrityksiä maaseudulla. Tulevaisuushubin toimintaa pilotoidaan hankkeen aikana ja hubin pysyvä toiminta käynnistetään Lapinjärvellä.
Hankkeessa kootaan yhteistyöverkosto sekä konseptoidaan toimintamalli, jolloin sen levittäminen myös muihin kuntiin sekä Suomessa että kansainvälisesti mahdollistuu. Lyckan-konsepti yhdistää biokiertotalouden, matkailun ja luovien alojen toimijat sekä jalkauttaa tulevaisuus- ja ennakointitaidot paremmin yritysten saataville. Hanke edistää ennakointiosaamista liiketoiminnan ja alueiden kehittämisessä sekä vahvistaa yritysten innovaatio- ja investointihalukkuutta. Hankkeessa kehitetään ihmislähtöisin menetelmin malli taiteen, muotoilun ja liike-elämän yhdistävään innovaatio- ja kehitystoimintaan.
Hankkeessa huomioidaan eri sukupuoli-identiteettien, ikäryhmien, yhteiskuntaluokkien ja eri alueilta tulevien yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta Lapinjärven kunnan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Hanke edistää kestävää kehitystä luomalla mahdollisuuden ja toimintaympäristön uuden, kestävämmän liiketoiminnan verkostomaiseen kehittämiseen sekä tuottamalla tietoa mm. sivuvirtojen kestävämpään hyödyntämiseen. Samalla edistetään alueen elinkeinorakenteen kehittymistä kiertotalouden suuntaan sekä kestävän matkailuliiketoiminnan syntymistä alueelle. Horisontaaliset periaatteet huomioidaan hankkeen toteutuksessa koko hankkeen elinkaaren ajan.
Hanke toteutetaan Lapinjärven kunnan, Laurea-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä LAB-ammattikorkeakoulun yhteishankkeena.
Hankkeen keskeistä kohderyhmään kuuluvat paikalliset yritykset, potentiaaliset uudet yrittäjät sekä tutkimus- ja oppilaitokset, jotka muodostavat Lyckan-alustalla toimivan verkoston.
Kunnat, jotka saavat Lyckan-konseptin käyttöönsä hankkeen jälkeen. Paikalliset yhdistykset, jotka linkitetään osaksi Lyckan-verkostoa, sekä asukkaat ja matkailijat, jotka saavat uusia tuotteita ja palveluita. Eri alojen asiantuntijat kuten taiteilijat ja muut luovien alojen asiantuntijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 481 799
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 464 353
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 688 286
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 663 363
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Loviisan
Kunnat: Lapinjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Koska hankkeen tavoitteena syntyvän innovaatioalustan tarkoituksena on tuottaa alueelle uutta kestävämpää liiketoimintaa, hanke edistää sekä suoraan että välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Kiertotalouteen siirtyminen auttaa osaltaan vähentämään ilmastonmuutosta sekä sen aiheuttamia riskejä. Koska hankkeen tavoitteena on osaltaan edistää kiertotalouden mukaisten ratkaisujen syntymistä liiketoimintaan mm. biotalouden ja matkailun osalta, on hankkeella välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentymiseen. Biotalouden kehittäminen parantaa mm. huoltovarmuutta sekä maaperän hyvinvointia, mikä vähentää osaltaan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.Hanke edistää tulevaisuuden huomioimista liiketoiminnan kehittämisessä, mikä autaa varautumaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin samalla vähentäen niitä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 7 |
| Hankkeella voi olla välillisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan. Mikäli vaikutuksia syntyy, syntyvät ne välillisesti biokiertotalouden liiketoiminnan kehittämisestä, joka voi esim. edistää maaperän hyvinvointia pidemmällä tähtäimellä tai vähentää biotaloudesta aiheutuvaa vesistökuormitusta ja khk-päästöjä. Myös lähimatkailun kehittäminen voi välillisesti auttaa vähentämään esim. lentoliikenteen päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hankkeessa hyödynnetään vajaakäyttöisiä tiloja sekä kehitetään kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita mm. biotalouden sivuvirroista. Hankkeella edistetään siis materiaalitehokkuutta sekä vähentää jätteen määrää tai lisää jätteiden hyötykäyttöä. Hankkeella on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeen suoranaisena tavoitteena ei ole edistää uusiutuven energianlähteiden käyttöä, mutta on erityisesti HAMKin osatoteutuksen kautta uusiutuvien energianlähteiden käyttö voi välillisesti edistyä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää paikallisen elinkeinorakenteen kestävyyttä kehittämällä kestävää liiketoimintaa edistävän innovaatioekosysteemi alueelle. Hankkeella edistetään myös Lapinjärven biokiertotalouden ekosysteemin kehittymistä,mikä edistää elinkeinorakenteen kestävyyttä. Hankkeella on siis välittömiä vaikutuksia elinkeinorakenteen kestävyyteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää uutta kestävää liiketoimintaa alueelle tuottava innovaatioekosysteemi. Aineettomat tuotteet ja palvelut ovat keskeisessä roolissa kestvässä liiketoiminnassa. Hankkeella on siten sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Hankkeella voi olla epäsuoria vaikutuksia liikkumiseen matkailun kehittämisen kautta. Hankkeella tavoitellaan lähimatkailun kehittämistä, joten se voi osaltaan auttaa vähentämään esim. lentoliikenteen päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään ihmislähtöistä toimintamallia, jossa huomioidaan myös hyvinvointi | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Ihmislähtöinen toimintamalli lisää eri-ikäisten, eri sukupuolisten, eri yhteiskuntaluokista ja eri alueilta tulevien ihmisten yhdenvertaisuutta. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kunnan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 5 |
| Ihmislähtöinen toimintamalli lisää eri-ikäisten, eri sukupuolisten, eri yhteiskuntaluokista ja eri alueilta tulevien ihmisten yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 5 |
| Hankkeella on vaikutuksia kulttuuriympäristöön, sillä hankkeessa taide on yhtenä kskeisenä teemana. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään historiallisesti merkittävän rakennuksen käyttöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Hankkeella on vaikutuksia ympäristöosaamiseen, sillä Lyckanin kautta voidaan levittää tietoa yrityksille ympäristövastuusta ja kestävästä yrittämisestä. | ||
Lyckan – Maaseudun innovaatio- ja inspiraatiotoiminnan tulevaisuushub -hankkeessa yhteiskehitettiin maaseutukunnille sopiva Living Lab -toimintamalli tukemaan alueen innovaatiotoimintaa ja yritysten välistä yhteistyötä. Hankkeessa muodostettiin Lyckan -yritys- ja yhteisöverkosto, jonka toiminnan myötä alueen yrityksille syntyi uutta yhteistyötä ja uusia liiketoiminta-avauksia. Neljän eri kehittämislinjan kautta (tulevaisuus ja ennakointi, biokiertotalous, matkailu sekä luovat alat) Living Lab -toiminta jalkautettiin alueelle vahvistamalla samalla kokeilukulttuuria. Hankkeen aikana myös koulutettiin yrityksiä asiakaslähtöiseen ajatteluun sekä innovaatio- ja palvelumuotoilutyökalujen käyttöön.
Hankkeessa vahvistettiin alueen yritysten tulevaisuustyöskentely- ja ennakointitaitoja, bio-kiertotalouden osaamista edistettiin mm. toteuttamalla biohiilen valmistuksen demopäivä ja bioinnovaatiosprintti, jossa ideoitiin yrittäjille uutta liiketoimintaa sivuvirroista. Alueella kehitettiin myös uutta matkailuliiketoimintaa ja pilotoitiin mm. kolmen yrittäjän yhdistelmätuotetta sekä edistettiin luovien alojen osaajien osallistamista yritysten toiminnan kehittämiseen mm. pilotoimalla yritystaiteilija-konseptia.
Hankkeen tuotoksena myös mallinnettiin toimintamalli kuntalähtöiseen Living Lab -toimintaan, joka esitellään hankkeen julkaisemassa käsikirjassa. Kuntalähtöisen Living Lab -toiminnan käsikirja pienille kunnille – Tulevaisuuden elävää maaseutua rakentamassa avulla voi tutustua Living Lab - toiminnan ja yhteiskehittämisen periaatteisiin sekä saada vinkkejä muotoilun työkaluista eri kehittämislinjoihin (tulevaisuus, biokiertotalous, matkailu, luovat alat). Toimintamalli on tarkoitettu hyödynnettäväksi pienissä kunnissa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Käsikirjan avulla voi tunnistaa oman alueen mahdollisuudet ja edistää niitä luodun kuntalähtöisen Living Lab -konseptin avulla. Käsikirjan tueksi on myös julkaistu käsikirjan liite TYÖKALUPAKKI – työkaluja kuntalähtöiseen Living Lab -toimintaan, josta löytyvät käsikirjassa mainittujen työkalujen ohjeet ja pohjat.
Lapinjärvelle muodostuneesta kuntalähtöisestä Living Lab -toiminnasta saatiin hyviä kokemuksia. Verkostomainen ja monitahoinen toiminta koettiin yrittäjien näkökulmasta hedelmälliseksi. Yrittäjät kokivat saaneensa verkosto- ja työpajatapaamisista yritystoimintaansa uusia ideoita ja erilaisia näkökulmia sekä tietoa oman alueen toiminnasta. Tiedon jakaminen ja uusien yhteyksien syntyminen koettiin arvokkaaksi.
Hankkeen aikana järjestettiin kaiken kaikkiaan 31 yhteiskehittämisen työpajaa, joiden teemoja olivat mm. tulevaisuusosaaminen ja ennakointitaidot, matkailun alueellinen kehittäminen, biokiertotalouden sivuvirtojen kartoittaminen ja hyödyntäminen sekä luovuustaidot. Lisäksi alueella järjestettiin kuusi kulttuuri- ja taidepainotteista tilaisuutta ja tapahtumaa.
Lyckan -yritys- ja yhteisöverkoston tapaamisia järjestettiin yhteensä seitsemän ja verkostossa oli hankkeen loppuessa 16 jäsentä. Living Lab -tilaisuuksien teemoja olivat muun muassa Finnsight-ennakointifoorumi, biohiilidemopäivä, matkailutuotteen pilotointipäivä ja Yritystaiteilija-pilotin esittely. Living Lab -tilaisuudet sisälsivät myös kunnanjohtajan kahvit, joilla lisättiin kunnan ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa. Kaiken kaikkiaan toimintaan osallistui toimijoita neljältä eri paikkakunnalta, aluetoimijoita ja yhdistyksiä osallistui 14, yrityksiä 36, kuntalaisia yli 30, kunnan toimijoita kahdeksan. Neljästä korkeakoulusta osallistui hankkeen toimiin 114 opiskelijaa, jotka tuottivat yhteensä 654 opintopistettä.