|
|
|
Hankekoodi: A77473
Hankkeen nimi: BIO-OSAKE - Bioraaka-aineosaamisen keskus
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: 03 6461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Moilanen Ulla Kaisa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijayliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 574 5192
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Bioraaka-aineosaamisen keskus (BIO-OSAKE) on erilaisten biopohjaisten raaka-aineiden tuotanto- ja jalostamisosaamisen keskittymä Kanta-Hämeessä. Toiminnan päätavoitteina on vahvistaa biopohjaisten raaka-aineiden arvoketjuja sekä mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan ja innovaatioiden syntymistä alueelle. Taloudellista elpymistä hanke tavoittelee kotimaisten bioraaka-aineiden korkean laadun, jäljitettävyyden sekä paikallisten joustavien tuotantoketjujen muodostumisen kautta. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti PK- ja mikroyritykset, mutta sen tuloksia voivat hyödyntää myös alueella toimivat suuret yritykset. Hankkeen toimet kohdistuvat tasa-arvoisesti kaikkiin sukupuoliin ja useisiin ikäryhmiin. Hankkeella edesautetaan myös vielä työelämän ulkopuolella olevia opiskelijoita kasvamaan kestävän bioraaka-aineosaamisen asiantuntijoiksi, millä on pitkäaikaista vaikutusta alueen elinvoimaisuuteen sekä elinkeinorakenteen kehittymiseen.
BIO-OSAKE tuo yhteen bioraaka-aineketjuja muodostavia yrityksiä ja tarjoaa digitaalisia ratkaisuja, joita hyödyntämällä voidaan tukea yritysten välistä verkostoitumista. Verkostoitumisen ensisijainen tavoite on tiedon ja osaamisen levittäminen. Hankkeessa tutkitaan uusia raaka-aineketjuja ja edistetään niiden ympärille muodostuvaa liiketoimintaa tarjoamalla yrityksille toimintaympäristö, jossa tutkimusosaajat tukevat uusien ideoiden ja sovellusten konseptointia. Uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden myötä alueelle odotetaan muodostuvan myös uusia työpaikkoja, jotka parantavat asukkaiden hyvinvointia ja Kanta-Hämeen yritysten elinvoimaisuutta. Soveltuvin osin hanke myös valmistelee laajasti vaikuttavia jatkotoimenpiteitä yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa huomioidaan raaka-aineiden elinkaaren aikainen tehokas ja siten kestävä hyödyntäminen, kestävä tuotanto ja siihen liittyvä teknologia ja kiertotalousajattelu. Tällä voidaan parantaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä kasvien ja muun biomassan tuotannon resurssiviisautta. Suljettujen kasvatusmenetelmien käytöllä voidaan vähentää vesistöihin ja maaperään päätyviä kemikaalipäästöjä.
Hankkeessa tehtäviä olennaisia toimenpiteitä ovat:
• yritysten kokoaminen ja bioraaka-ainearvoketjujen muodostaminen
• vähähiilisen bioraaka-ainetuotannon tutkimus
• raaka-aineen prosessointimenetelmien ja sovellusten tutkimus
Hankkeen tuottamia tuloksia ovat:
• bioraaka-ainetoimijoiden tiivis yhteistyö
• uuden osaamisen syntyminen ja tiedon laaja levittäminen sekä jääminen alueelle
• uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntyminen
• alueen vetovoiman lisääminen luomalla korkean osaamisen ammattilaisia houkutteleva osaamiskeskittymä
Hankkeen kohderyhmiä ovat erilaiset yritykset, jotka hyödyntävät tuotannossaan tai tuotteissaan orgaanisia aineita, kuten pinnoitteiden, kosmetiikan ja elintarvikkeiden lisäaineita sekä väri- ja makuaineita. Lisäksi muut arvoketjuihin liittyvät toimijat, kuten raaka-aineen tuottajat, prosessoijat, varastoijat ja myyjät sekä yrittäjyyttä näihin liittyvillä aloilla harkitsevat kuuluvat kohderyhmään. Myös alueen kaupungit ovat kohderyhmä, koska ne ovat tärkeässä roolissa maakunnan Vihreän kasvun Häme 2022-2025 -ohjelman toimeenpanossa. Forssan seutu on mukana järkivihreät elinkeinotoimijat verkoston välityksellä. Toiminta linkittyy Hämeenlinnan kaupungin Ekosysteemityöhön, jossa HAMK on aktiivinen toimija. Myös Riihimäki on hankkeen toimien kohteena. Hämeen tiedeverkosto otetaan mukaan toimintaan jatkotoimenpiteiden suunnittelussa.
Hankkeeseen onkin jo suunnitteluvaiheessa lupautunut mukaan useita Kanta-Hämeen alueen yrityksiä tuotantoketjun eri osista:
- Raaka-ainetuotanto: Rasmix, Suomen Kasviöljyt, St1
- Loppukäyttäjät: SSAB, Rykkeri, MP-Maustepalvelu Oy, Ekokampaamo Piparminttu, Påre Skincare
Hankkeen aikana verkostoa kasvatetaan ja useampia yrityksiä pyritään sitouttamaan toimintaan mukaan.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kuluttajat, joille uusia biopohjaisia tuotteita suunnitellaan. Myös opiskelijat saavat uutta tietoa biopohjaisten raaka-aineiden tuottamisesta, käsittelystä ja tuotteistamisesta, mikä tukee koulutuksen ja yritysten tarpeiden kohtaamista. Välillisenä hyötyjänä on myös suomalainen vientiteollisuus, kun kehitetään uusia tuotteita, joilla on kansainvälistä vientipotentiaalia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 243 920
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 920
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 304 902
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 902
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen
Kunnat: Jokioinen, Riihimäki, Hämeenlinna, Ypäjä, Tammela, Loppi, Hausjärvi, Janakkala, Forssa, Hattula, Humppila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 5 |
| Sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Käyttämällä olemassa oleva materiaali tehokkaasti (esim. ravintokasvien syömäkelvottomien osien hyödyntäminen), vähennetään tarvetta tuottaa uusia raaka-aineita. Globaalisti sademetsien raivaaminen ja luonnonkasvien ekologisen kantokyvyn ylittävä keräily uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja kokonaisia ekosysteemejä. Välillisesti vaikutetaan jätteen synnyn vähenemiseen, kun olemassa oleva ja sivuvirtamateriaali käytetään tehokkaasti koko elinkaaren ajan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttama viljelykelpoisten alueiden väheneminen pakottaa varautumaan uudenlaisiin tuotantotapoihin ja viljelyn siirtämiseen soveltuville alueille. Suomessa tietyt raaka-aineet (esim. maustekasvit) tuotetaan pääsääntöisesti muualla maailmassa. Suomessa viljelyolosuhteet jopa paranevat ilmastonmuutoksen myötä ja uusien kasvien viljelyllä voidaan varautua ilmaston muutoksen tuomiin haasteisiin tuotannossa ja siten parantaa omavaraisuutta. Suljetut, hiilineutraalit tuotantotavat auttavat varautumaan viljelykelpoisen maan vähenemiseen ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Tilaintensiiviset suljetut systeemit, joissa hiili on sitoutunut kasvillisuuteen vähentävät tarvetta raivata maapinta-alaa viljelykäyttöön. Välillisesti vaikutetaan kotimaisen, alkutuotantoon perustuvan elinkeinon säilymiseen ja elinvoimaisuuteen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 5 |
| Peltoviljelyssä tyypilliset monokulttuurit ovat uhka paitsi kasvillisuuden myös eliöstön monimuotoisuudelle. Tuotannon siirtäminen osin tilaintensiivisiin suljettuihin systeemeihin turvaa monimuotoisuuden säilymistä. Suljettujen systeemien käyttö estää monimuotoisuutta uhkaavien kasvitautien leviämistä. Toisaalta myös hankkeessa tutkittu eri kasvien seosviljely pellolla lisää peltoviljelyn monimuotoisuutta. Välillisesti vaikutetaan ruokaturvaan nyt ja tulevaisuudessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 4 |
| Suljetut tuotantosysteemit ovat vesitalouden kannalta tehokkaita. Esimerkkinä veden kierrättäminen kerrosviljelyssä. Bioraaka-aineiden (esim. luonnonvärit) hyödyntäminen synteettisten tuotteiden sijaan vähentää ympäristön kemikalisoitumista biosfäärin eri osissa. Bioraaka-aineiden käyttö vähentää kemianteollisuuden synteettisten tuotteiden päätymistä veteen ja maaperään sekä vähentää teollisuuden päästöjä ilmakehään. Välillisesti vaikutetaan muiden eliöiden (ml. ihmisten) hyvinvointiin, koska ympäristökemikaalit ovat usein haitallisia terveydelle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 7 |
| Sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää erilaisissa tuotantoprosesseissa syntyvää jätteeksi päätyvää materiaalia. Samalla säästetään jätteenkäsittelykustannuksia ja parhaassa tapauksessa yritysten jäte voi muuttua tulonlähteeksi. Uudet tuotantotavat avaavat mahdollisuuksia uudenlaisille elinkeinoille. Tuotantoketjujen alueellinen tunnistaminen ja tehostaminen luo alueellista taloudellista etua. Tuontiraaka-aineiden sijaan voidaan hyödyntää paikallista tuotantoa ja toisaalta avata vientimarkkinoita. Välillisesti vaikutetaan elinkeinorakenteeseen tukemalla paikallista tuotantoa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei selvitetä energialähteiden käyttöä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa luotavat uudet verkostot ja arvoketjut edistävät paikallista tuotantoa (välitön vaikutus) ja avaavat vientimarkkinoita (välillinen vaikutus). Hanke tähtää paikallisten resurssien (luonnon varat, tuotanto) hyödyntämiseen, tunnistamiseen ja mahdollistamiseen. Hanke vahvistaa alueella olemassa olevaa elinkeinoelämää ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia. HAMK voi hyödyntää hankkeessa tuotettua tutkimustietoa biotalouden koulutuksen sisällöissä, mikä pitkällä tähtäimellä vahvistaa tulevien ammattilaisten osaamista kestävän biotalouden alueella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa kokeillaan ja pilotoidaan arvoketjutoimijoiden tiedonvaihdon alustaa. Kokeilusta saatavat kokemukset ja kehittämisideat voivat potentiaalisesti auttaa uusien tiedon siirron alustojen ja menetelmien kehittämistä biotalouden arvoketjuihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 4 |
| Alueellinen tuotanto vähentää tarvetta raaka-aineiden kuljetukseen. Hankkeessa luotavat verkostot vahvistavat lähituotantoa ja kotimaisuusastetta koko tuotantoketjussa. Kuljetusmatkojen lyheneminen pienentää koko tuotantoketjun hiilijalanjälkeä. Tuotannon keskittyminen alueelle vähentää lento- ja laivarahdin tarvetta tuontiraaka-aineiden ja jalosteiden osalta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen toimet parantavat alueellista työllisyyttä. Alueen koulutustarjonnassa bio- ja teknologia-alojen osaaminen korostuu ja alueen elinkeinoelämän vahvistuminen kyseisillä aloilla lisää opiskelijoiden jäämistä ja työllistymistä alueelle. Opiskelijoiden vahva kiinnittyminen alueelliseen elinkeinoelämään jo opiskeluaikana lisää opiskelijoiden hyvinvointia tarjoamalla tulevaisuuden työpaikkoja ja varmuutta toimeentuloon. Välillisesti tällä lisätään osaamisen keskittymistä ja alueen elinvoimaisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää naisten ja miesten taloudellista tasa-arvoa kehittämällä uusia liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia kaikille sukupuolille. Hankehenkilöstö purkaa perinteisiä sukupuolikäsityksiä omalla esimerkillään mm. siten, että hankkeen johtotehtävissä on naisia ja naisinsinöörejä. Hankkeessa tuotettava tieto julkaistaan kaikille avoimeen muotoon ja se on siten kaikkien saatavilla yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 3 |
| Hankkeen myötä tarjoutuvat työpaikat sopivat myös kansainvälisille opiskelijoille ja maahanmuuttajille, joiden osaamisen hyödyntäminen on tärkeää työvoiman riittävyyden ja osaamistarpeiden täyttämiseksi. Kansainvälisen työvoiman parantuva asema työmarkkinoilla parantaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia estämällä osattomuuden ja syrjäytymisen mukanaan tuomia ongelmia. Hankkeen toimintamalli tai vaikutukset eivät kohdistu mihinkään tiettyyn ihmisryhmään, eivätkä loukkaa mitään tiettyä ihmisryhmää ja ovat siten kaikkien saavutettavissa. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit, kuten maaseudun resurssien tehokas ja vähähiilinen hyödyntäminen, ovat myös globaalisti sovellettavissa niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin yhteistöissä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 0 |
| Peltoviljelyn muuttuminen tai väheneminen voi vaikuttaa kulttuurimaisemaan. Rakennetun kulttuuriympäristön muutoksiin vaikuttaa viljelyn mahdollinen siirtyminen suljettuihin systeemeihin, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi kerrosviljelmiä kaupunkien keskustoissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeella vaikutetaan ympäristöosaamiseen ja -tietoisuuteen kehittämällä vähähiilisiä tuotantotapoja ja korvaamalla joitain epäekologisesti tuotettuja raaka-aineita kotimaisilla kestävästi tuotetuilla vaihtoehdoilla. Hankkeen toimista tiedotetaan laajasti ja niitä tuodaan mukaan opiskelijaprojekteihin, jotta alan toimijoiden ja kuluttajien osaaminen ja tietoisuus aihepiiristä kasvaa. | ||
BIO-OSAKE-hanke tähtäsi biopohjaisten raaka-aineiden arvoketjuihin liittyvän osaamisen vahvistamiseen, sekä uudenlaisen liiketoiminnan, verkostojen ja innovaatioiden syntymiseen Kanta-Hämeen alueelle. Hankkeella pyrittiin kehittämään kotimaisten raaka-aineiden arvoketjua, saatavuutta ja jatkojalostuksen määrää ja siten parempaa omavaraisuutta myös kriisiaikoina. Hankkeessa tavoiteltiin paikallisten bioraaka-aineiden tuotantoketjujen vahvistamista, bioraaka-aineiden saatavuuden parantamista ja uuden liiketoiminnan, teollisten symbioosien ja palveluiden syntymistä. Hankkeessa huomioitiin raaka-aineiden elinkaaren aikainen tehokas ja siten kestävä hyödyntäminen, kestävä ja vähähiilisyyttä tukeva tuotanto ja siihen liittyvä teknologia ja kiertotalousajattelu.
Hankkeessa tutkittiin kasvi-, levä- ja sienibiomassan tuottoa sekä näistä saatavien biovärien soveltuvuutta tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Myös puupohjaisten ja juomatuotannon sivuvirtojen käyttöä bioväriaineiden ja kasviperäisten öljyjen lähteenä selvitettiin. Hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin vähähiilistä viljelyä. Kokeellisessa työssä keskityttiin seosviljelyn, esikasvien käytön ja haraamisen vaikutuksiin maaperän hiilensidontaan. Fossiilisen lannoituksen vähentämistä selvitettiin kokeessa, jossa tutkittiin kuitupitoisen kasvualustan käyttöä turpeen korvaajajana ja keräsienten vaikutusta kasvien kasvuun.
Hankkeessa demonstroitiin onnistuneesti puubiomassan jalostaminen väriaineeksi ja väriaineiden käyttö yhteistyöyrityksen laakapainomenetelmässä osoittautui menestyksekkääksi. Arvoketjun kannalta puun kuorista jalostettujen väriaineiden tuotanto osoittautui lupaavaksi konseptiksi raaka-aineiden saatavuuden, edullisuuden sekä lopputuotteen laadun kannalta. Väriaineiden uuttojäännökset, etenkin lehtipuista, osoittautuivat soveltuviksi kasvualustamateriaaleiksi kasveille ja siten uuttojäännöksillä voitaisiin korvata turpeen käyttöä. Hiilen sidonnan demonstrointiin hanke osoittautui liian lyhyeksi, mutta esikasvien käytön kannalta todettiin, että kuivuus vähentää merkittävästi esikasvien maahan jättämän typen määrää ja siten palkokasveista saatava hyöty voi jäädä odotettua vähäisemmäksi.
Kasviöljyjen uuttoon, puristukseen, vesihöyrytislaukseen ja analytiikkaan kehitettiin menetelmiä, joita voidaan hyödyntää tilatasolla ja jatkohankkeissa. Hankkeessa otettiin käyttöön siementen optinen LED-lajittelumenetelmä, jonka mahdollisuuksia siementen erotteluun testattiin. Myös väriaineille kehitettiin analyysimenetelmiä, jotka mahdollistavat tarkemman värintuoton tutkimuksen jatkohankkeissa ja yritysten tarpeisiin. Viinin valmistuksessa syntyvän puristemassan kemiallisesta karakterisoinnista saatiin pohjatietoa jatkohankkeessa tehtäviin kosmetiikan formulaatioihin. Jatkojalostuskokeilut sekä pilot-laitteiden demonstraatiotilaisuudet osoittivat, että erilaiset raaka-aineiden lisäarvoa tuovat mahdollisuudet kiinnostavat yrityksiä. Yritykset kokivat hyödyllisiksi käytännön kokeilut ja tilaisuudet, jossa he konkreettisesti saivat kokemusta menetelmistä.