|
|
|
Hankekoodi: A77417
Hankkeen nimi: Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: +35840 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Rautiainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 0872 759
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ruokapalveluprosessien kehittäminen tukee ruoka-alan vähähiilisyyden tavoitteiden toteutumista. Prosessien kehittämiseen tarvitaan tietoja, joilla voidaan kuvata, arvioida ja seurata ruokatuotantoprosessin tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä osaamista ja osaajia.
Ruokapalvelualan kehittämishankkeita ja koulutusta on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Ne voivat tukea mara-alan yrityksiä ja organisaatioita ruokapalveluprosessein kehittämisessä. Kehittämisosaamisen lisäksi käytettävissä on koulutusta ja hyvin varusteltuja tki-ja oppimisympäristöjä. Tunnistettu ongelma on, että aina eivät tarpeet ja tarjonta kohtaa. Tähän ongelmaan Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen” –hanke hakee ratkaisua.
Hanke selvittää, miten eteläsavolaisissa matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä ja organisaatioissa kehitetään ruokatuotantoprosessien tehokkuutta ja vähähiilisiä toimintatapoja. Se tarkoittaa, että haetaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: miten prosesseihin liittyviä tietoja ruokahävikin määrästä ja suhteellisesta osuusdesta, energian ja veden kulutuksesta tai asiakaspalautteita tuotteista ja palvelusta hyödynnetään ja millaiselle osaamiselle on suurin tarve. Haastattelut ja työpajat tuovat esille prosessien kehittämisen nykytilaa, tunnistetut kehittämistarpeet ja hyväksi koetut kehittämistavat. Sen jälkeen arvioidaan, miten nykyiset kehittämistavat vastaavat ruokapalvelualan tarpeisiin ja mistä löytyvät kehittämisen kuilut. Arvioinnin pohjalta luodaan ehdotus tulevaisuuden toimintamallista. Tuloksena syntyy kuvaus systemaattisesta, yrityslähtöisestä ja vuorovaikutteisesta toimintamallista, jossa maakunnan ruokapalvelualan osaaminen ja tki- ja oppimisympäristöt ovat mara-alan toimijoille helposti saavutettavia ja käytettäviä.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat julkiset ja yksityiset matkailu- ja ravitsemisalan organisaatiot Etelä-Savon maakunnassa ja niiden toimintaan kiinteästi liittyvät sidosryhmät
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ruokapalvelualalle palveluja tuottavat yritykset (esim. laite- ja ohjelmistotoimittajat) ja raaka-ainetoimittajat. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat Xamkin, Esedun ja Samiedun tki- ja opetushenkilöstö ja opiskelijat. Kohderyhmään kuuluvat myös alueen muut yritykset ja toimijat, jotka hyötyvät hankkeessa käynnistetystä kehittämistoiminnasta pitkällä aikavälillä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 584
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 75 584
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 94 480
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 94 480
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva, Joroinen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 6 |
| Hankkeessa selvitetään mitä vähähiilisyyttä tukevia toimintatapoja käytetään ruokapalveluprosesseissa. Lisääntynyt tieto mahdollistaa niiden omaksumisen ja käyttöönoton useammmissa toimipaikoissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Hankkeen tavoittet tulevat vähähiilisiä ja ilmastoystävllisten ruokapalvelujen kehittämismahdollisuuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 6 |
| Vähähiiliseen toimintatapoihin kuuluu ruokapalvelualalla resurssi-intensiivisyys, jossa pyritään materiaalien, kuten raaka-aineiden, järkevään käytöön ja jätteiden ml. ruokahävikki minimoimiseen. Hanke tukee vähähiilisten toimintatapojen edistämistä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat eteläsavolaislle yrityksille ja hanke luo pohjaa niiden kehittämiselle yhteisen toimintamallin kautta tulevaisuudessa. Hanke tulee elinkeinon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä- | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hanke pyrkii saattamaan olemassa olevaa ruokapalvelujen kehittämisosaamista entistä paremmin alueen yritysten ja organisaatioiden käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Ruokapalvelualan kehittäminen luo mahdollisuuksia ihmisten hyvinvointiin, hyvinvointia tukevien ruokapalvelujen kautta. Elinvoimainen maakunta lisää asukkaidensa hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 3 | 6 |
| Hanke tuo esille ruokapalvelualaan liittyvää ympäristöosaamista. | ||
Ruokapalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen tukee ruoka-alan kannattavuutta ja vähähiilisyyden tavoitteiden toteuttamista. Ruokapalvelujen resurssitehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa, jolla alan vahvan yleisosaamisen lisäksi osaamista ja ymmärrystä tiedon hyödyntämisestä prosessien kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia osaamis- ja kehittämistarpeita eteläsavolaisilla ruokapalveluiden tuottajilla on liittyen tietoa hyödyntävään ruokapalveluprosessien parantamiseen, ja
millaisilla toimintamalleilla oppilaitokset voivat ruokapalvelujen kehittämistarpeisiin vastata.
Osaamistarpeiden määrittämisen lähtökohdaksi selvitettiin, millä tavoin eri lähteistä saatavaa dataa ja tietojohtamista hyödynnetään ruokapalveluiden kehittämisessä, millaisia teknologioita, palvelualustoja ja toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä sekä miten suomalaiset ruokapalvelut tällä hetkellä kehittävät asiakaslähtöisiä ja vähähiilisiä toimintatapoja. Benchmarkkauksen aikana perehdyttiin myös keinoihin,joilla MaRa-alan työvoimapulaa on pyritty ratkaisemaan. Lisäksi koottiin yhteen, millaisia ruoka-alan koulutus- ja kehittämispalveluja sekä oppimisympäristöjä Etelä-Savossa on.
Osaamistarpeiden kartoittamiseksi kontaktoitiin 115 eteläsavolaista ruokapalvelua (104 yksityistä ja 11 julkista), joilla on valmistuskeittiö. Kaikkiin 115 ruokapalveluyrittäjään oltiin yhteydesä kaksi kertaa ja lisäksi heille järjestettiin kaksi työpajaa. Kymmenen ruokapalveluyrittäjää valittiin puolistrukturoituun haastatteluun syvällisemmän ymmärryksen saamiseksi. Haastatteluaineistoa analysoitiin ja luokiteltiin esiin nousseiden keskeisten teemojen ympärille.
Selvityshankkeen aineistona oli 11 haastattelua, kaksi työpajaa ja kirjallisuuskatsaus. Sekä lähitapaamisena että etänä toteutettuihin työpajoihin osallistui 28 henkilöä. Työpajoissa osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua keskenään ja vaikuttaa ruokapalveluiden ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Osallistujat toivat esille, millaista osaamista, alan uutta tietoa ja oppilaitosyhteistyötä he toivovat liiketoimintansa, tuotantoprosessiensa, tuotteidensa ja palveluidensa jatkokehittämiseksi. Haastattelujen, työpajojen ja kirjallisuuskatsauksen aineistojen pohjalta luotiin kuvaus yhteistoimintamallista, jonka avulla tietoa voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä.
Hankkeen tuloksena tuotettiin tulokset kokoava projektijulkaisu (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-414-0). Ruokapalvelujen ja oppilaitosyhteistyön kehittämistarpeet Etelä-Savossa -julkaisussa kuvataan ruoka-alan kehittämistä Etelä-Savossa yleisellä tasolla ja hankkeen tulosten perusteella. Julkaisun ensimmäinen osa keskittyy kuvaamaan yleisellä tasolla ruoka-alan kehittämistä. Toisessa osassa kuvataan selvityshankkeen kautta ruokapalvelujen kehittämistarpeita ja yritys-oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksia vastata niihin. Selvityshankkeemme aikana yleisimmät kehittämistarpeet liittyivät ruokapalveluprosessin, tiedolla johtamisen, vähähiilisyyden, vastuullisuuden ja asiakasymmärryksen kehittämiseen. Julkaisussa kuvataan oppilaitosten nykyisiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia vastata eri yhteistyömuotoihin ruokapalveluprosessien, tietojohtamisen, asiakaslähtöisyyden ja vähähiilisyyden kehittämiseksi.