|
|
|
Hankekoodi: A77392
Hankkeen nimi: 6Aika: CircHubs 2
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1868393-8
Jakeluosoite: Kuormakatu 17
Puhelinnumero: 040 8670 114
Postinumero: 20380
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.lsjh.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Miia Jylhä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehitysvastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8670 114
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
6Aika: CircHubs 2 -hankkeen tarkoituksena on luoda ”kiertotalousmyymäläkonsepti”, eli uudenlainen toiminta- ja palvelualusta, joka mahdollistaa kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten palvelukonseptien kehittämisen. Malli tarjoaa yrityksille innovatiivisia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukee materiaalivirtojen uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistaa tuotteiden ja arvokkaiden materiaalien kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään. Hankkeen aikana täsmennetään uutta sanastoa, joka kuvaa toimintaa paremmin.
Kotimainen kiertotalousmyymäläkonsepti luodaan yhteiskehittämällä ja sitouttamalla upcycling- ja kiertotalousyrityksiä osaksi toimintamallia. Hankkeen aikana kartoitetaan parhaat mahdolliset liiketoimintamallit, toimijat ja toimintatavat yritysten uudenlaiselle yhteistyölle kiertotalouskeskuksissa. Hankkeessa tarkastellaan keskeisten materiaalivirtojen kautta omistajuusketjuja, jotta varmistetaan lainsäädännön mukaisuus ja parhaiden kiertotalousratkaisujen löytäminen.
Hankkeen tuloksena on suunnitelma, jonka avulla on mahdollista käynnistää kiertotalousmyymälän toteuttaminen Turun Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa. Kiertotalousmyymälälle rakennetaan liiketoimintasuunnitelma hyödyntämällä Business canvas -työkalua. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tavoitteena on tämän pohjalta laatia rahoitus- ja etenemissuunnitelma (sis. tarvesuunnitelman).
Oulussa selvitetään ensisijaisesti kiertotalousmyymälän reunaehdot, laaditaan kiertotalousmyymäläkonseptin liiketoimintasuunnitelma ja jatkotoimenpiteet sekä etenemisaikataulu.
Avainasemassa ovat tehokkaat tavat ottaa talteen, jatkojalostaa ja saada myyntiin käyttökelpoista esineistöä kuluttajilta. Liiketoimintamallissa tarkasteltavia asioita ovat korjaustoiminta, käyttö- ja myyntiarvotarkastelu, materiaalivirrat, vuokraustoiminta, palvelutarjotin erilaisista korjauspalveluista sekä jakamisalustat sähköiseen kaupankäyntiin, varaosahakuun ja lahjoituksiin. Oulussa konseptiin voi kuulua myös poistotekstiilivirtojen hallinta kiertotalousmyymälän kautta (esilajittelu, pakkaus, lähetys). Nouto- ja kuljetuspalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja määritetään niitä tukevat kriteerit uudelleenkäyttöön soveltuvuudelle.
Osana konseptia luodaan moninaista yhteistyötä, joka valtavirtaistaa kiertotaloustoimintaa. Uudenlaiset palvelumallit luovat perinteisiä kierrätysaloja tasapuolisemmin mahdollisuuksia eri kohderyhmille ja kaikille sukupuolille. Monimuotoisuus varmistetaan myös hankkeen ohjausryhmää koottaessa.
Vastuu kuntien ja asukkaiden yhdyskuntajätteistä tekee hankkeen toteuttajaosapuolista linkin lukemattomiin arvoketjuihin ja polttavimpiin ympäristökysymyksiin. Toimintaa ohjaa yhteiskuntavastuu ja avoimuuden periaate. Julkisen palvelun tuottajana kuntien jäteyhtiöt eivät tavoittele voittoa, vaan niillä on tilaisuus keskittyä mahdollistamaan kotimaisen lisäarvon syntymistä ja halu toimia neutraalina alustana julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle ja TKI-toiminnalle.
Varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat erikokoiset ja eri aloilla toimivat, kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista kiinnostuneet yritykset, jotka voisivat hyötyä yhteistyöstä kiertotalousmyymäläkonseptissa. 6Aika: CircHubs 2 -hankkeen kohderyhmänä ovat kiertotalouden mukaisia upcycling-tuotteita valmistavat yritykset ja kiertotalouden palvelumalleja hyödyntävät tai kehittävät yritykset.
Osa yrityksistä ja toimijoista on jo tiedossa tai toimii valmiiksi osana verkostoa, mutta hankkeen toimenpiteenä erityisesti eri toimijoiden yhteistyötä ja yhteisymmärrystä halutaan tiivistää vetovoimaisen kiertotalousmyymäläkonseptin kehittämiseksi.
Hankkeen kohderyhmiä ovat:
- pienet yritykset, jotka voivat kasvaa kiertotalouden upcycling-tuotteiden valmistajina tai palvelutuotannon toimijoina.
- startupit, joita haluavat kehittää liiketoimintaa kiertotalouden alueella
- keskisuuret tai suuret, jo kv-liiketoimintaa harjoittavat yritykset, jotka ovat kiinnostuneita aluetason yhteistyöstä
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan hyödyntämään laaja-alaisesti Turun ja Oulun kaupunkeja ja kaupunkiseutuja. Kaupunkiorganisaatioista välillisenä kohderyhmänä ovat erityisesti kestävän kehityksen strategiasta vastaavat ja elinkeinotoiminnan kehittäjät. Hankkeen hyötyjä kohdistuu myös maakuntien muihin kaupunkeihin.
Tutkimus- ja kehityslaitokset, sekä alueen korkeakoulut, yliopistot sekä oppilaitokset ovat kohderyhminä tärkeitä. CircHubs-hankkeen Turun AMK:n kiertotalouden tutkimusryhmään on kiinteä yhteys. Osana kiertotalouden oppimista voidaan yhteistyössä tutkia kiertotalousmyymäläkonseptia erilaisin oppimismenetelmin.
Hankeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kolmannen sektorin toimijat, kuten esimerkiksi kierrätyskeskukset, joiden kanssa yhteistyössä selvitetään, miten heidän vahvaa osaamistaan ja kokemusta voisi hyödyntää osana kiertotalousmyymälän konseptin luomista.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
• muut Suomen kiertotalouskeskukset ja yrityskeskittymät, jotka pääsevät verkostoitumaan ja saavat tukea kehittämiseen
• kaupunkien ja kaupunkiseutujen asukkaat, jotka saavat uusia palveluja ja työpaikkoja
• toimijat, jotka harjoittavaa kiertotalouden liiketoimintaa osuuskuntana, yhdistyksenä tai säätiönä.
• kiertotalouden alalla kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset, kunnat ja muut tahot, joille viesti suomalaisesta osaamisesta kantautuu hankkeen myötä
• kansainväliset tutkimusyhteisöt (yliopistot ja tutkimuslaitokset), jotka osana kiertotalousverkostoja saavat yritysten innovaatiotoiminnasta pohjaa mahdolliselle T&K-yhteistyölle ja hankkeille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 468
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 93 508
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 149 952
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 563
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Salon, Oulunkaaren, Turun, Loimaan, Raahen, Oulun
Kunnat: Ii, Mynämäki, Oulu, Aura, Nousiainen, Hailuoto, Salo, Raahe, Sauvo, Turku, Siikajoki, Paimio, Rusko, Lumijoki, Naantali, Kemiönsaari, Masku, Lieto, Pöytyä, Kempele, Raisio, Kaarina, Pudasjärvi, Marttila, Parainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke kehittää ja tukee kiertotaloustoimijoiden toimintoja, joilla päästään irti vanhanaikaisesta, mutta vielä vallalla olevasta lineaarisesta tuotanto- ja palvelumallista. Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja niiden päätyminen jätteeksi on kestämätön toimintamalli, johon kiertotalouden käytännöt ja resurssitehokkuus etsivät ratkaisuja. Kehittyvien kiertotalouskeskusten kautta tavoite on saada arvoketjuissa syntyvä ylijäämä- ja jätemateriaali uudelleen käyttöön ja näin säästää luonnonvaroja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 10 |
| Kiertotalous on ilmastonmuutoksen työkalu. Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uudenlaisia palvelutapoja ja -malleja, kiertotalouden tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Näihin toimenpiteisiin hankkeella tullaan saamaan näkyvyyttä ja tehoa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 9 |
| Hankkeen negativiiset vaikutukset kasvillisuuteen ja eliöhin ovat vähäiset. Kierrätettyjen materiaalien saaminen markkinoille suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 8 |
| Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilman laatuun. Kiertotalouspalvelujen keskittymä antaa logistisen edun ja vaikuttavaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 8 | 9 |
| Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Jätteen väheneminen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääntyessä tukee välillisesti Natura 2000 -ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeessa etsitään yrityksiä ja toimijoita, jotka hyödyntävät tuotteissa ja palveluissa uusiomateriaaleja. Hankkeessa edistetään kierrätystä ja kehitettään liiketoimintamalleja kierrätyksen ja jätteiden sekä materiaalien jalostuksen mahdollistamiseksi. Omistajuuden malli edesauttaa kansallisesti uusiomateriaalien käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on löytää jätteille uudelleen käyttökohteita ja edistää kierrätystä etusijajärjestyksen mukaisesti. Kiertotalousmyymälän energiantarve pyritään ratkaisemaan uusiutuvilla energialähteillä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Tavoitteena on luoda alueelle pysyviä toimintamalleja (verkostoja, tavoitteellisia ja suunnitelmallisia yhteistyökuvioita ja kumppanuuksia), jotka tukevat yrityksiä tulevaisuudessakin. Hankkeen aikana kehitetään kaupunkiseutujen elinkeinoelämää tukevia ja innostavia palveluja, joiden on tarkoitus pysyä toiminnassa hankkeen jälkeenkin. Kiertotalouskeskukset ja kiertotalous ovat osa laajaa ja väistämätöntä elinkeinoelämän muutosta. Näiden tukeminen on paikallisten elinkeinorakenteiden kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Kiertotalousmyymälä toiminta tarvitsee vahvasti resurssitehokkuutta tukevia digitaalisia ratkaisuja. Hankkeessa kehitetään liiketoiminta- ja kustannusrakenteita kiertotalouden eteenpäin viemiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 9 |
| Hankkeella pyritään siihen, että alueen resurssit ovat hyvässä käytössä ja kierrossa. Materiaalien liikuttamiseen pyritään löytämään mahdollisimman resurssitehokkaita ratkaisuja yhteistyöllä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen yksi tavoite on luoda aktiivinen kiertotalousyritysten ja toimijoiden yhteistyöverkosto, jonka toimijat saavat tukea omaan työhönsä ja he pääsevät vaikuttamaan moniin eri kehitysprosesseihin. Asukkaiden osallistaminen ja sidosryhmistä koostuva verkosto tukevat luovuutta, auttaa jaksamaan ja innostaa uusien ratkaisujen löytämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Läpileikkaavasti koko hankkeen ajan häivytetään sukupuolijaottelu ja - ajattelu. Asiantuntijoiden osaamista tarvittaessa kootaan henkilöt osaamisen ja kiinnostuksen sekä tarpeiden perusteella, ei sukupuolen perusteella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 10 |
| Hankkeessa kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan myös kulttuuri- tai yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 10 |
| Hankkeessa kunnioitetaan alueiden kulttuuria ja pyritään mahdollisuuksien mukaan myös vahvistamaan sitä. Hanke tukee kiertotalouden ja pilotointikulttuurin syntymistä ja vahvistumista, mikä on välttämätön yhteiskunnan kehityssuunta. Hankkeessa luodaan myös vahvaa yhteistyötä taiteen ja kiertotalouden liittoa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää merkittävästi kohderyhmien, erityisesti yritysten, ympäristöosaamista. | ||
CircHubs 2 -hankkeessa luotiin konsepti kotimaiselle ”kiertotalousmyymälälle”. Konsepti on toimintamalli, jonka kolmea erilaista skenaariomallia on mahdollista hyödyntää kiertotalousmyymälöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Se on kehitetty tarjoamaan yrityksille alusta kiertotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien toteuttamiseen, tukemaan materiaalivirtojen uusiokäyttöä ja jalostusta sekä mahdollistamaan tuotteiden ja arvokkaiden materiaalien kierrossa pysymisen mahdollisimman pitkään.
Konsepti luotiin yhteiskehittämällä ja sitouttamalla kiertotalousyrityksiä ja -organisaatioita osaksi toimintamallia. Hankkeessa kartoitettiin parhaat liiketoimintamallit, toimijat ja toimintatavat yritysten uudenlaiselle yhteistyölle kiertotalouskeskuksissa. Konseptista luotiin raportti, joka julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Konseptia voivat hyödyntää myös muut kiertotalousmyymälän suunnittelua harkitsevat tahot eri alueilla.
Hankkeessa tuotettiin konsulttiselvitys jätemateriaalin omistajuuden arvoketjusta. Tarkastelussa olivat keskeisten materiaalivirtojen kautta niiden omistajuusketjut lainsäädännön mukaisuuden toteamiseksi ja parhaiden kiertotalousratkaisujen löytämiseksi. Selvityksellä tuetaan materiaalien uusiokäyttöä selventämällä sen käytön mahdollisuuksia. Tiivistelmä selvityksestä julkaistiin hankkeen kotisivuilla.
Asukastyöpajoissa ja -kyselyissä selvitettiin, millaisia tarpeita ja toiveita asiakkailla on liittyen kiertotalousmyymälässä tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Näistä saatiin arvokasta tietoa liiketoimintamallin kehittämiseksi. Liiketoimintamalleista tehtiin konsulttiselvitys, jonka tiivistelmä julkaistiin hankkeen kotisivuilla.
Kiertotaloussparrauksella tuettiin yritysten uusien tai olemassa olevien, kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Sparrausta hankkeessa sai viisi eri yritystä. Sparraukset toteutti MuotoMyrsky Oy.