|
|
|
Hankekoodi: A77252
Hankkeen nimi: Innovaatio radioaktiivisen veden käsittelemiseksi
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 18.5.2021 ja päättyy 30.11.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: EPSE OY
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 2477319-8
Jakeluosoite: Elopellontie 1
Puhelinnumero: +358505110910
Postinumero: 33470
Postitoimipaikka: TAMPERE
WWW-osoite: www.epse.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Honkonen Anni
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimihenkilö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505110910
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa sovelletaan aiemmin patentoitua, globaalisti uniikkia liukoisten metallien käsittelyyn kehitettyä EPSE™ Menetelmää, jossa vedessä liuenneina olevat metallit saostetaan liukenemattomaksi sakaksi. Hankkeessa radioaktiivista vettä käsitellään EPSE™ Menetelmällä, ja testattavan hypoteesin mukaan käsitelty vesi ei tämän jälkeen enää säteile, vaan radioaktiivinen aine sidotaan käsittelyssä kemiallisesti. Hankkeessa testataan eri vaiheissa tehtävien alkuaineiden epselöintikokeiden avulla, syntyykö tarvittavia saostusytimiä ja saadaanko resepti varmistettua. Onnistuessaan hanke tuottaa teollisen käsittelymenetelmän tritiumille (radioaktiivinen vedyn isotooppi).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 21 830
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 16 293
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 21 830
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 16 293
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Ylöjärvi
Jakeluosoite: Elopellontie 1 G
Postinumero: 33470
Postitoimipaikka: YLÖJÄRVI
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Hankkeessa testattava käsittely onnistuessaan mahdollistaa radioaktiivisen tritiumin saostamisen vedestä, jolloin vesi on mahdollista käyttää uudelleen tai palauttaa vesistöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 9 |
| Hankkeessa testattava käsittely onnistuessaan mahdollistaa radioaktiivisen tritiumin saostamisen vedestä, jolloin vesi on mahdollista käyttää uudelleen tai palauttaa vesistöön. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeessa testattava käsittely onnistuessaan vähentää radioaktiivisen jätteen säteilyä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Radioaktiivisen veden turvallisen käsittelyn mahdollistaminen lisää hyvinvointia alueilla, joilla kärsitään säteilyn aiheuttamista ongelmista (esim. Fukushima). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Uudenlainen käsittelymenetelmä radioaktiiviselle vedelle, joka nimenomaan tehoaa myös tritiumiin, jolle ei ole olemassa vielä teollisen mittakaavan käsittelyratkaisua. | ||
Projektissa tutkitaan EPSE™ Menetelmän sovellettavuutta radioaktiivisen jäteveden käsittelyyn, tavoitteena todentaa, että EPSE™ Menetelmällä käsitelty aiemmin radioaktiivisia aineita sisältävä jätevesi on käsittelyn jälkeen puhdasta näistä aktiivisista aineista, jotka sitoutuvat pysyvästi saostusreaktiossa syntyvään sakkaan. Projektissa testattiin ensin inaktiivisen, ja sitten yhteistyössä VTT:n kanssa aktiivisen Co-60 isotoopin saostumista EPSE™ Menetelmällä käsitellystä koeliuoksesta. Koeliuoksen, suodoksen ja muodostuneen sakan aktiivisuus määritettiin gammaspektrometrisesti. Tulokset osoittivat, että lähes 100 % Co-60 sitoutui sakkaan.