|
|
|
Hankekoodi: A77170
Hankkeen nimi: PuhdasAU-Vesi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: Kuntokatu 1, Tieto 2
Puhelinnumero: 0442543266
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
PuhdasAu-Vesi.
Koneellisen kullankaivun vedenkäytön kehittäminen.
Lapin kullankaivulla on elinkeinona, elämäntapana ja harrastuksena 150 vuoden perinne. Nyt kullankaivu on kriisissä. Koneellinen kullankaivu Lemmenjoella päättyi 1.7.2020 ja nyt muiden alueiden seuranta kasvaa. Keskeisin ongelma on vesien käsittely, missä koneellinen kullankaivu on kyennyt pienentämään päästöt alle kymmenenteen osaan n. 20 vuoden aikana. Päästöt tulisi saada vieläkin alemmaksi ja päästöä pienentäviä tekniikoita tulisi pystyä kehittämään myös lapiokaivajilla.
Kajaanin ammattikorkeakoulu (myöh. KAMK) on erikoistunut tuottamaan kaivosteollisuuden vedenkäsittelyn ratkaisuja isoille ja pienelle mittakaavalle ja on kehittynyt aiemmin myös kullanhuuhdonnan laskeutusaltaille flokkausmenetelmän. Lapin Kullankaivajain Liitto ry (myöh. LKL) on 1949 Lemmenjoella perustettu n. 4000 jäsenen, kaikkien kullankaivajien etujärjestö, joka pyrkii kehittämään kullankaivua ammattina, elinkeinona ja harrastuksena. Näiden organisaatioiden osaamisen yhdistämisellä on tarkoitus tuottaa kullankaivuuseen uuden sukupolven vedenkäsittelyn ratkaisuja ja kasvattaa ympäristöseurannan.
Hankkeen tavoitteena on pienentää kullankaivun vesistöpäästöjä nykyisestä tasosta 75%. Koneellisessa kullankaivussa vesistöpäästöjä on pienennetty 90-luvun lähtötasosta jo n. 90%. Lapiokaivun päästöjä on pystytty pienentämään neuvonnalla jonkin verran, mutta siitä ei ole seurantalukuja. PuhdasAU-vesi hankkeen pääkohta on kehittää ja testata menetelmiä, jolla voidaan vähentää samentumien vesien määrä poikkeustilanteissa, kuten työmaan aloituksissa, tulva-aikoina, ja uomansiirron aikana.
Kullanhuuhdonnan vesistöpäästöjen vähentämiseksi hankkeessa tehtävät toimenpiteet:
1. Kehitetään kullankaivun vesistövaikutusten monitorointia
2. Kehitetään ja pilotoidaan poikkeustilanteiden varalle samentuman flokkausmenetelmiä
3. Kerätään olemassa olevia vedenkäsittelytekniikoita ja tuotetaan niistä koulutuspaketti
4. Kehitetään ja pilotoidaan pienemmällä vesimäärällä toimivia lapiokaivun menetelmiä.
Hankkeen tulokset muutetaan LKL:n jäsenilleen antamaksi koulutukseksi. Ohjausta annetaan kullankaivajien talvikokoontumisessa, kesällä pidettävissä koulutuksissa ja ”Hyvä kullankaivajatapa”-ohjekirjassa, jonka digitaalisen painoksen tätä asiaa koskeva osio päivitetään projektin lopputuloksien mukaiseksi. (http://www.kullankaivajat.fi/wp-content/uploads/2018/04/HyvaKullankaivutapa_2013_net.pdf) Ohjekirjasta tehdään modulaarinen, jotta tarvittaessa yleispätevät (ts. Ei suomen lainsääsäntöön ja erikoisolosuhteisiin liittyvät asiat) osat voidaan kääntää englanniksi, jolloin niitä voidaan käyttää osaamisviennin tukena.
Hankkeen lopullisena tuloksena Lapin kullankaivajat ottavat vedenkäytössä seuraavan kehitysaskeleen. Päästöt normaalitoiminnassa ovat jo nyt hyvin vähäiset. Uusilla tekniikoilla vähennetään päästöjä niin paljon, että tavanomaisessa käyttötilanteessa päästöjä ei ole lainkaan ja edes erikoistilanteissa päästömäärää ei voi enää erottaa luonnon omasta kuormitusvaihtelusta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Lapin alueella toimivat kullankaivajat: konekaivun ammattilaiset, puoliammattilaiset, elämäntapakaivajat ja harrastajat, mikä on suurin ryhmä tuhansine kaivajineen.
Erityinen kohderyhmä ovat kullankaivua tulevaisuuden ammatikseen suunnittelevat.
Hankkeella pyritään parantamaan myös heidän osaamistaan ja valmiuksia onnistua yrityksessään.
Välillisenä kohderyhmänä ovat kullankaivun sidosryhmät Lapissa eli muut luonnon ja ympäristön käyttäjät, kuten matkailijat ja matkailupalvelujen tuottajat.
Toinen välillinen kohderyhmä ovat kaikkialla muualla maailmassa toimivat kullankaivajat, joita on maailmanpankin arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa (joissakin lähteissä 50-60 miljoonaa). Suurimmaksi osaksi näiden pääasiassa kehitysmaissa toimivien kullankaivajien toiminta on hyvin alkeellista. Suomalaiset kullankaivajat ovat jo nyt konsultoineet mm. Siperian, Indonesian, Etiopian ja Tansanian kullankaivua. Tälle on maailmalla suuri kysyntä. Jos hyviä uusia ratkaisuja pystytään tuottamaan, niin suomalaisten toimijoiden kilpailukyky paranee.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 72 902
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 64 374
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 83 734
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 73 939
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin
Kunnat: Sodankylä, Inari
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 10 |
| Hankkeessa edistetään ekologisimman tunnetun kullankaivutekniikan käyttöä. Tuotannossa ei käytetä kemikaaleja, ei räjäytyksiä ja kaivupaikat ennallistetaan | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 9 |
| Hankkeessa edistettävä tuotantotapa korvaa ilmastonmuutoksen kannalta haitallisempaa tuotantotapaa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 9 |
| Hanke parantaa kaivupaikkojen ennallistamista | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetty osaaminen vähentää kullankaivun vesistökuormaa. Hanke vähentää koneellisen kullankaivun polttoaineenkulutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 10 | 10 |
| Osa kullankaivusta tapahtuu Natura 2000- alueella, mutta kasvu on muualla Natura-alueiden vesistökuorma vähenee vanhoja kaivupaikkoja ennallistetaan paremmin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetty osaaminen sekä vähentää kaivannaisjätteitä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hanke ei liity uusiutuviin energialähteisiin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke mahdollistaa 150-vuotta vanhan kullankaivuperinteen jatkumisen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 10 |
| Hanke parantaa suomalaisten asiantuntijoiden osaamista ja tuottaa suoraan uusia asiantuntijapalveluita kotimaassa ja maailmalla | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Hanke vähentää työmaasuunnittelun kautta liikkumistarvetta ja materiaalin liikuttamistarvetta. Hanke edistää järkeviä logistisia ratkaisuja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| ei | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| ei | ||
Projekti eteni tutkimussuunnitelmassa määriteltyjen työpakettien mukaisesti.PuhdasAu-vesi projektin aikana useita konkreettisia askelia kohti veden tehokkaampaa seurantaa ja käyttöä on otettu. Nämä askeleet ovat vaikuttaneet mitattavasti positiivisesti vesipäästöihin kulta-alueiden ympäristössä. Yksi projektin kriittisin osa oli uuden veden seurantakonseptin uudelleen suunnittelu ja sen käyttöönotto. Tämä suunnitelma on laadittu ja testattu yhteistyössä kaikkien osallistuvien osapuolten sekä vastaavien viranomaisten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa. Uusi suunnitelma on ollut käytössä kesästä 2023 lähtien, mutta lopullinen hyväksyntä odottaa vielä.
Projektin aikana koagulaattio/flokkaus matalan teknologian menetelmillä on otettu kehitetty. Prosessin toimivuuden varmistamiseksi on suoritettu täysimittainen koeprosessi ja tulokset on dokumentoitu. Kolmen seminaarin/työpajan aikana menetelmä on levitetty kulta-kaivajien keskuudessa ja se on saanut hyvää hyväksyntää.
Veden käyttöä mekanisoidussa sekä lapio-kaivuussa on analysoitu ja optimoitu kirjallisuustiedon perusteella, ja tulokset on koottu opetustilaisuuksiin. Lapio-pohjaiselle kultakaivannalle on lisäksi suoritettu uusia laskelmia ja suosituksia, sekä pienimuotoisia testejä vähävesisellä rännityksellä.
Kaikki CleanAu-vesiprojektin tulokset on myös esitetty "Hyvä kullankaivutapa" -vihkosessa, ja ne ovat ilmaiseksi saatavilla kiinnostuneille. Kaivoslain muutosten vuoksi varsinaista päivitettyä julkaisua on lykätty, mutta yhteisenä etuna on jatkaa julkaisun kanssa, vaikka projekti olisi päättynyt. Osa oppaasta, joka käsittelee yleistä ongelmanratkaisua, on myös käännetty englanniksi, jotta vesikäsittelyohjeet olisivat saatavilla ulkomaisten kultaetsijöiden käyttöön.