|
|
|
Hankekoodi: A77069
Hankkeen nimi: iADDVA - Adding Value by Creative Industry Platform
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.5.2021 ja päättyy 2.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: +358 20 743 8100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Kurki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava tutkija, Teknologiayksikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405482230
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
iADDVA-hankkeen tarkoituksena on käynnistää ADDVA tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön kehittäminen, joka auttaa Keski- Suomen valmistavaan teollisuuteen (esim. metsä-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus) keskittyviä yrityksiä siirtymisessä kohti Industry 5.0 – paradigmaa ja avustaa siihen liittyvässä digitaalisessa muutoksessa. Olennaista tämän päivän teollisessa toiminnassa on mahdollisimman tehokas lisäarvon luominen olemassa oleviin tuotteisiin, järjestelmiin ja palveluihin.
Hankkeessa keskitytään konkreettiseen testaus- ja mittaustoimintaan, jonka avulla lisäarvon kasvattaminen muuttuu systemaattiseksi prosessiksi. Hankkeen tuloksena Keski-Suomen valmistavan teollisuuden yritykset kykenevät paremmin vastaamaan ympäristöstä johtuviin muutoksiin (uudet materiaalit ja valmistusmenetelmät) lisäämällä osaamista uusien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen.
Hankekokonaisuus käsittää sekä kehittämis- että investointihankkeen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa.
Tämä hanke tukee osaltaan Jyväskylän kaupungin ja TEMin välisen ekosysteemisopimukseen liittyävän uudistuvan teollisuuden ADDVA TKI-ympäristön kehittymistä osaksi innovaatioympäristöä.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Keski-Suomen maakunnan valmistavan teollisuuden yritykset, erityisesti pk-yritykset. Yritysten lisäksi kohderyhminä ovat JAMK, JY yritysten kanssa tapahtuvan T&K&I-yhteistyön kehittämisen osalta.
Hankkeessa mukana olevat yritykset voivat levittää osaamistaan myös omaan, hanketoiminnan ulkopuoliseen, yhteistyöverkostoonsa. Hankkeessa syntyvien tulosten ja hightech-tiedon levittämisen ja jalkauttamien kautta hankkeen vaikutusten odotetaan heijastuvan edelleen muihin hankkeen ulkopuolisiin yrityksiin sekä TKI-toimijoihin. Hanke on merkityksellinen erityisesti Keski-Suomen maakunnassa sen luodessa uutta tietoa, jota on mahdollista hyödyntää uusissa, maakunnan kannalta merkityksellisessä teollisuudessa. Hankkeeseen osallistuvat teollisuuden veturiyritykset, mahdollistavat pk-yritysten kansainvälistymistä, luoden elinvoimaa ja suoria kontakteja alueen pienempiin yrityksiin.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Keski-Suomen maakunnan kohdeyritysten tuotteita ja palveluita hyödyntävät asiakasyritykset sekä yksityiset ja julkiset tilaajat. Hankkeesta välillisesti hyötyvät yritykset ja muut organisaatiot, kuten tutkimus- ja koulutusorganisaatiot tuovat lisäarvoa hankkeen olemassa olevaan yhteistyöverkostoon päästen samalla käsiksi hankkeessa tuotettuun tietoon.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 691 180
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 641 486
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 798 973
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 741 935
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Uurainen, Jyväskylä, Pihtipudas, Joutsa, Karstula, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Keuruu, Kinnula, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kannonkoski, Toivakka, Muurame, Luhanka, Laukaa, Konnevesi, Jämsä, Kivijärvi, Multia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 8 |
| Uusille valmistus- ja pinnoitusteknologioille on ominaista rakenneoptimoinnin sekä ohutkalvopinnoituksille pienet ainemäärät, joiden kautta saavutetaan materiaalisäästöä,joten luonnonvarojen ja energian käyttöä voidaan vähentää. Lisäävä valmistus vaikuttaa logistisiin ratkaisuihin luonnonvarojen käyttöä vähentävästi. Hankkeessa edistetään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Uusilla teknologioilla, lisäävän valmistuksen menetelmillä sekä ohutkalvoteknologioilla voidaan omalta ostaltaan hidastaa ilmastonmuutosta ja siten vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien riskien vähenemiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| Hankkeessa sovellettavat uudet valmistamisen teknologiat ja menetelmät edistävät osaltaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja sitä kautta vaikuittavat pitkällä tähtäimellä kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa kytkentää Natura 2000-ohjelmaan yleisten positiiviste nympäristötekijöiden lisäksi. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 8 |
| Ohutkalvoteknologioille ominaista on pienet ainemäärät, joten luonnonvarojen ja energian käyttöä voidaan vähentää. Resurssitehokkuus kasvaa: AM -teknologioille on ominaista rakenneoptimoinnin kautta saavutettu materiaalisäästö, joten luonnonvarojen ja energian käyttöä voidaan vähentää, samalla syntyy vähemmän jätettä. Hankkeessa edistetään myös uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, pyrkimällä löytämään korvaavia materiaaleja uusiutumattomista lähtöaineista valmistettuihin tuotteisiin, ja samalla parannetaan ko. tuotteiden kierrätettävyyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 8 |
| Uusien valmistusmenetelimien avulla voidaan tehdä ratkaisuja uusiutuvien energialähteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen kohteissa joissa se ei ole vielä ollut mahdollista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Hanke on merkittävä askel kohti valmistavan teollisuuden ADDVA ekosysteemiä ja Industry 5.0 tuotantoa. Hanke auttaa yrityksiä nousemaan uudelle valmistusteknologioiden hyödyntämistasolle ja edistää niiden verkottumista keskenään ja korkeakoulujen sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Edesauttaa uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä ja siten yritysten kilpailukyvyn paranemista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 0 |
| Hanke edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden syntymistä uuden digitalisaatioon liittyvien valmistusmenetelmien myötä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 7 |
| Industry 5.0. mallin mukainen on demand -valmistus vähentäÄ kuljetus- ja varastointitarpeita. Ohutkalvoteknologiassa käytetyt pienet ainemäärät vähentävät kuljetusten määriä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 5 |
| AM-valmistuksella voidaan valmistaa yksilöllisempiä proteeseja, implantteja ja muita terveydenhoitoon liittyviä tuotteita, näitä ja muita olemassa olevia tuotteita voidaan myös pinnoittaa ohutkalvomenetelmällä uusien ominaisuuksien saavuttamiseksi, ja siten mahdollisesti edistää terveyttä ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Hankkeen toimialoille valmistavassa teollisuudessa työllistyy enemmän naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 7 |
| Tukemalla Keski-Suomen valmistavan teollisuuden yrityksiä, erityisesti pk-yritysten AM ja ALD osaamista lisätään alueellista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan kaikkinainen yhdenvertaisuus hankkeen toiminnassa ja vaikutuksissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Kulttuuriympäristöä tuetaan hankkeessa parantamalla pk-yritysten ja elinvoimaisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä myös syrjäseuduilla. Elinkeinotoiminnan edellytyksiä parannetaan mm. verkostomallilla. Hanke kehittää myös tieteen kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 8 |
| Ohutkalvoteknologioille ominaista on pienet ainemäärät, joten luonnonvarojen ja energian käyttöä voidaan vähentää. Resurssitehokkuus kasvaa: AM -teknologioille on ominaista rakenneoptimoinnin kautta saavutettu materiaalisäästö, joten luonnonvarojen ja energian käyttöä voidaan vähentää, samalla syntyy vähemmän jätettä. Hankkeessa edistetään myös uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, pyrkimällä löytämään korvaavia materiaaleja uusiutumattomista lähtöaineista valmistettuihin tuotteisiin, ja samalla parannetaan ko. tuotteiden kierrätettävyyttä. | ||
iADDVA-hankkeen tarkoituksena oli käynnistää ADDVA tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön kehittäminen, joka auttaa Keski- Suomen valmistavaan teollisuuteen (esim. metsä-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus) keskittyviä yrityksiä siirtymisessä kohti Industry 5.0 – paradigmaa ja avustaa siihen liittyvässä digitaalisessa muutoksessa.
Hankkeessa keskityttiin sekä konkreettiseen testaus- ja mittaustoimintaan, että erilliseen investointiprojektikokonaisuuteen, jonka myötä saatiin laaja-alaisesti uusia, soveltavan tutkimuksen tuloksia ja otettiin käyttöön uutta, uudistuvan teollisuuden prosesseja ja toimintaa palvelevaa laitekokonaisuutta.
Hankkeessa todennettiin pienen mittakaavan partikkelipinnoituksen toimivuus ALD-menetelmää hyödyntäen sekä metallipartikkeleilla että metsäteollisuuden kuitutuotteiden partikkeleilla sekä löydettiin samalla ko. prosessien toimivuuden reunaehdot. Keskeisessä asemassa oli lisäävän valmistuksen avulla toteutetut metalliset 3D-materiaalirakenteet, joille suoritettiin lujuustestauksia, joista suuren taajuuden väsymistestit osoittivat niiden eroavuuden normaalisti käytössä oleviin, perinteisesti valmistettuihin metalliainesmateriaaleihin verrattuna.
Lisäävän valmistuksen prosessimallinnuksen alueella kehitettiin uusi matemaattinen lähestymistapa, jossa 3d-tulostuksen termomekaanisen, kytketyn mallin avulla on mahdollista arvioida tuotteen ominaisuuksien kehittymistä tulostusprosessin aikana ja esimerkiksi tuotteen mittamuutoksia.
Yhtenä tärkeimpänä osa-alueena hankkeessa oli alueellinen selvitys pk-yrityssektorin mahdollisuuksista ja toiveista Keski-Suomen uudistuvan teollisuuden toiminnassa. Tuloksena läpikäydyistä keskusteluista (”RDI-Hour”) saatiin kattava näkemys eri yritysten näkemyksistä. Tärkeimpänä erottui toisaalta yritysten vahva halu kehittyä ja olla mukana digitaalisessa muutoksessa, toisaalta myös erityisesti pk-sektorin rajalliset resurssit olla toteuttamassa ko. muutosta käytännössä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hankekokonaisuudet toteutuivat suunnitellusti. Ne paransivat Keski-Suomen alueen teollisten toimijoiden sekä korkeakoulujen ja yliopistojen valmiutta vastata vihreän resurssiviisauden ja digitaalisuuden vaatimuksiin, jotka tulevat korostumaan kaikessa tuotanto- ja prosessitoiminnassa kattaen kaikki teollisuuden eri alat.