|
|
|
Hankekoodi: A76982
Hankkeen nimi: Tieto tuottamaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40100
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Rantonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 716 7269
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Viimeisen vuoden aikana COVID-19 pandemian vuoksi niin Suomessa kuten kaikkialla maailmassa on jouduttu äärimmäisillä toimenpiteillä rajoittamaan ihmisten liikkumista ja määräämään yrityksiä keskeyttämään tilapäisesti liiketoimintansa. Tämä on johtanut liiketoiminnan tappioihin, yritysten konkursseihin ja merkittäviin yhteiskunnallisiin seurauksiin. Yritysten asiakkaiden fyysisen liikkumisen vähentymisen myötä on heidän ostokäyttäytymisensä muuttunut merkittävästi, minkä vuoksi suuri määrä palveluja on täytynyt luoda tai siirtää verkkoon. Monilla aloilla onkin verkossa tapahtuva liiketoiminta kasvanut huomattavasti ns. kivijalkamyymälöiden kustannuksella. Varjopuolena tietoverkkojen käytön lisääntymisessä on se, että monien tutkimusten mukaan myös yrityksiin kohdennetut tietoturvauhat ja kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet. COVID-19 pandemia on siten pakottanut monet yritykset miettimään sekä digitalisaatio- että kyberturvallisuusstrategioitaan täysin uudessa valossa.
Kyberturvallisuuden on katsottu olevan yksi tärkeimmistä digitalisaation mahdollistajista tai peräti esteistä - riippuen siitä miten hyvin mahdollisiin kyberuhkiin on varauduttu. Kyse ei ole pelkästään tietojärjestelmien turvallisuudesta, vaan kyberturvallisuuden tulisi olla sisäänrakennettuna myös kaikkiin organisaation toimintoihin ja prosesseihin. Kyberturvallisuuden hyvän tason saavuttaminen yrityksessä edellyttää myös sitä, että yrityksen koko henkilöstö on perehdytetty toimimaan niin, että toiminnan jatkuvuus voidaan taata myös kyberpoikkeamatilanteissa.
Toinen tärkeä digitalisaation mahdollistaja on tekoäly ja sen eri sovellukset. Suomen Valtiovarainministeriö sanoo tekoälyn ja robotiikan osalta seuraavasti (https://vm.fi/tekoaly-ja-robotisaatio): “Tiedon ja nopeasti kehittyvien teknologioiden hyödyntäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, tuottaa kustannussäästöjä sekä parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja asiakaskokemusta. Tekoälyn ja robotiikan kaltaisista teknologioista on muodostunut osa modernia, digitalisaatiota hyödyntävää yhteiskuntaa. Yleisesti tekoäly tarkoittaa kokoelmaa erilaisia teknologioita ja sovelluksia data-analyysista koneoppimiseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Tekoälypohjaiset järjestelmät auttavat vähentämään kustannuksia, vapauttamaan työaikaa kriittisille tehtäville ja tarjoamaan nopeampia ja parempia palveluita asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Samalla luodaan edellytyksiä uudenlaiselle digitaaliselle liiketoiminnalle”.
Tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia on lähes rajattomasti ja erityisesti IoT-laitteiden määrän ja datan jatkuva kasvu lisää soveltamiskohteita. Esimerkkeinä itseajavat autot, koneiden ja laitteiden ennakoiva huolto, laadunvalvonta, tuotantolinjojen automatisointi, älyrakennukset ja –kaupungit, logistiikka, liikenne ja turvallisuuden valvonta videoanalytiikan avulla.
Moderneista tekoälyratkaisuista puhuttaessa esiin nousee usein termi Edge AI eli reunaäly, joka on yhdistelmä reunalaskentaa ja tekoälyä, jossa tekoäly prosessoi dataa mahdollisimman lähellä datan lähdettä, joko suoraan laitteessa tai lähellä laitetta sijaitsevassa palvelimessa. Gartnerin mukaan 91% nykypäivän tiedoista käsitellään keskitetysti pilvipalveluissa ja konesaleissa, mutta vuoteen 2022 mennessä noin 74% kaikista tiedoista tarvitsee reunalla toimivaa analytiikkaa ja päätöksentekoa. (https://www.gartner.com/smarterwithgartner/what-edge-computing-means-for-infrastructure-and-operations-leaders/ ) Edge AI pystyy analysoimaan dataa ja tekemään itsenäisiä päätöksiä jopa millisekunneissa, koska sen ei tarvitse olla yhteydessä pilveen tai laskentapalvelimeen. Tämän ansiosta Edge AI:n nopea päätöksenteko luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä todella nopeita päätöksiä vaativissa sovelluskohteissa ja tuo säästöä datan siirron ja tallentamisen kustannuksissa. Vaikka analyysit ja tekoälyn tekemät päätökset tapahtuisivatkin reunalaskennan avulla, saadaan paras hyöty kytkemällä laitteiden tuottamat havainnot suoraan liiketoiminnan prosesseihin. Esimerkiksi vain muutamien sekuntien viive voi aiheuttaa massiivisia tappiota tuotantolinjoilla, mikäli ohjaukseen tarvittava päätöksenteko myöhästyy.
Hankkeen taustalla olevia tarpeita ja yritysten nykytilaa on tietyllä tasolla kartoitettu Keski-Suomen alueella tätä hanketta varten sekä myös aikaisemmissa hankkeissa. Keskusteluissa tullut esille, että yrityksillä on paljon dataa tuottavia laitteita sekä sellaisia suuria hyödyntämättömiä datamassoja, joihin liittyvän päätöksenteon pitäisi tapahtua nopeasti ja mahdollisimman lähellä datalähdettä. Puoltavia tekijöitä Edge AI:n käyttöönottoon ovat heikot tiedonsiirtoyhteydet, suuret siirrettävät datamäärät tai päätöksenteon nopeat vaatimukset. Yrityksiltä puuttuu kuitenkin tarvittavaa ymmärrystä tekoälyn ja kyberturvallisuuden mahdollisuuksista ja toisaalta myös vaatimuksista. Niistä on tarpeen tuottaa kokemusperäistä ja riittävän käytännönläheistä tietoa yritysten ja muiden toimijoiden saataville tietoisuuden lisäämiseksi.
Tällä hankkeella vastataan mm. alussa kuvattuihin COVID-19 pandemian aiheuttamiin liiketoiminnan selviytymishaasteisiin modernin tekoälyn soveltamisen ja kyberturvallisuuden avulla. Hankkeen tarkoituksena on tukea yrityksiä digitalisaation hyödyntämisessä modernien tekoälyratkaisujen ja kyberturvallisuuden avulla. Pitkän aikavälin tavoitteena projektin avulla vahvistetaan Keski-Suomen asemaa yhtenä digitaalisuuden edelläkävijämaakunnista.
Hanke jakautuu neljään sisällölliseen työpakettiin (TP), joiden lisäksi viides työpaketti koostuu hankkeen johtamiseen ja hallinnointiin liittyvistä toimenpiteistä. Neljän sisällöllisen työpaketin toteuttamisella saavutetaan seuraavat tulostavoitteet:
Tulostavoite 1: Datatalouden hyödyntämistä mahdollistavien tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen pohjautuvien tekniikoiden ja laskenta-alustojen sovelluskohteet sekä -mahdollisuudet on kartoitettu ja määritetty.
Tulostavoite 2: Digitaalista kyvykkyyttä kehittäviä laskenta-alustoja, ratkaisuja ja toimintamalleja on määritelty ja testattu konkreettisten pilotticase-tapausten avulla.
Tulostavoite 3: Yritysten ja muiden toimijoiden ymmärrys ja osaaminen kyberturvallisuuden aiheuttamista vaatimuksista ja sen hyödyntämisestä ovat kehittyneet.
Tulostavoite 4: Tietoisuus alustatalouden mahdollisuuksista ja digitalisaation hyödyntämisestä ovat lisääntyneet Keski-Suomen alueella toimivissa yrityksissä.
Hankkeen päätoteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutti. Hankkeeseen osallistuu Keski-Suomen alueella toimivia yrityksiä eri toimialoilta.
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö kohdistuu sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT- instituuttiin. Lisäksi kehittämistyö ja tietoisuuden lisääminen kohdistuvat hankkeeseen osallistuviin - ensisijaisesti Keski-Suomessa toimiviin ja toissijaisesti koko Suomen alueella toimiviin yrityksiin/organisaatioihin - joiden toiminnassa syntyy huomattavia määriä vielä hyödyntämätöntä dataa, joka on sensitiivistä tai jonka jalostaminen olisi tärkeää tehdä lähellä datalähdettä.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaikki ne toimijat eri toimialoilla, joilla on kiinnostusta kehittää omaa liiketoimintaansa digitalisaation etenemisen myötä. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti tulostavoitteisiin 2 ja 3 sisältyvän toimialakohtaisen datan ja tietämyksen esiintuomisessa, kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja pilotoitaessa ja palautteen antamisessa saaduista tuloksista.
Hankkeessa tuotettua uutta tietoa ja osaamista hyödynnetään ICT-alan tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 448
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 329 694
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 412 068
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 221
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken
Kunnat: Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa, Jämsä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Moderneihin tekoälyratkaisuihin perustuvien palvelujen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen esimerkiksi energian käytön osalta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Moderneihin tekoälyratkaisuihin perustuvien palvelujen kehittämisellä voidaan vaikuttaa juomaveden käyttöön ja säästämiseen liittyvään kuluttajakäyttäytymiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Moderneihin tekoälyratkaisuihin perustuvien palvelujen kehittämisellä voidaan ohjata kuluttajakäyttäytymistä uusiutuvien energialähteiden käytön suuntaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään moderneja tekoälyratkaisuja joita yritykset voivat myöhemmin hyödyntää liiketoimintansa (tuotteet ja palvelut) kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Moderneihin tekoälyratkaisuihin perustuvien palvelujen kehittämisellä voidaan vaikuttaa tavaraliikenteen ohjaukseen sekä kuluttajakäyttäytymiseen esimerkiksi liikennevälineiden käytössä ja liikkumisen ajoittumisessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Moderneihin tekoälyratkaisuihin perustuvien palvelujen kehittämiskonseptia voidaan soveltaa myös hyvinvointiin liittyville toimialoille ja hyvinvoinnin edistämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| ei mainittavaa välitöntä eikä välillistä vaikutusta | ||
“Tieto tuottamaan” -hankkeen aikana tehtiin yritysten dataan liittyviä pilotticaseja käyttäen moderneja tekoälyratkaisuja huomioiden kyberturvallisuuden aiheuttamat vaatimukset yritysten prosesseissa. Yritysten kanssa pidetyissä palavereissa määriteltiin pilotticaset, joista kirjoitettiin yksityiskohtaiset vaatimusmäärittelyt. Vaatimusmäärittelyssä eriteltiin pilotticasessa käytettävä ja toimitettava data tai muu mahdollinen materiaali. Yritysten dataa tarvittaessa rikastettiin avoimista datalähteistä haetuilla datalla. Pilotticaseihin liittyi oleellisesti aiheen ja toimia-alan (domain) tietämys, joten pilotticase -kohtaisia palavereja pidettiin säännöllisesti koko pilotcasen ajan. Dataan pohjautuvissa projekteissa datan esikäsittelyn ja toimialatietämyksen rooli on erityisen suuri. Modernien tekoälyratkaisujen ymmärryksen karttuessa pilotticaseja määriteltiin yritysten kanssa yhteistyössä hankkeen edetessä, mikä dataan pohjautuvissa projekteissa on erityisen tärkeää. Projektin aikana dataan ja kyberturvallisuuten pohjautuvia pilotticaseja kehitettiin yhteensä 15, minkä lisäksi valmistui useita selvityksiä mahdollisuuksista hyödyntää moderneja tekoälyratkaisuja, kehittää dataan pohjautuvaa liiketoimintaa ja julkaisuja. Hankkeessa myös julkaistiin vertaisarvioituja julkaisuita liittyen moderneihin tekoratkaisuihin esimerkiksi EdgeAI:hin liittyen ja tekoälyn tuomien mahdollisuuksien tietoisuutta lisätiin Syty datasta webinaarisarjalla.