|
|
|
Hankekoodi: A76928
Hankkeen nimi: Kiertotalouden ekosysteemi: jäte- ja sivuvirrat raaka-aineiksi (KIRE)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: PL 35
Puhelinnumero: +358142601211
Postinumero: 40014
Postitoimipaikka: Jyväskylän yliopisto
WWW-osoite: http://www.jyu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Perämäki Siiri Emeliina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408053495
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on käyttää erilaisia yhteiskunnassa muodostuvia jäte- ja sivuvirtoja uusien raaka-aineiden valmistamiseksi. Hankkeessa kehitetään ainutlaatuinen konsepti kiertotalouden ekosysteemistä, jossa anaerobinen ja hydrometallurginen prosessi yhdistetään tuottamaan tehokkaasti energiaa, orgaanisia happoja, lannoitetta ja harvinaisia maametalleja paikallisista jäte- ja sivuvirroista.
Hankkeessa hyödynnetään anaerobista käymisprosessia uudella tavalla, jolloin biojätteestä voidaan biokaasun lisäksi tuottaa orgaanisia happoja. Tämä tullaan toteuttamaan anaerobisen prosessin happovaiheen optimoinnilla, josta Luonnonvarakeskuksella on pitkäaikaista asiantuntemusta useissa eri hankkeissa. Anaerobisen prosessin jäännöstä tullaan hyödyntämään yhdistämällä siihen voimalaitostuhkaa, jolloin saadaan lannoitekäyttöön soveltuva kierrätysraaka-aine. Hankkeessa selvitetään lisärahoituksen tuella myös tuhkan lisäämistä suoraan anaerobiseen prosessiin happamuuden säätämiseksi, jolloin saatava jäännös on edelleen hyödynnettävissä lannoitekäyttöön. Tuotettuja orgaanisia happoja voidaan puhdistuksen jälkeen käyttää teollisuuden raaka-aineina, tai hyödyntää niitä edelleen metallien talteen ottamiseksi elektroniikkajätteestä. Jyväskylän yliopistolla on laaja kokemus metallien talteenotosta hydrometallurgisilla menetelmillä, ja orgaanisten happojen hyödyntämistä elektroniikkajätteen käsittelyssä on kehitetty aiemmassa EAKR-hankkeessa (Kiertotalouden tutkimusalusta KITA, 2019-2021). Tässä hankkeessa kehitettävää konseptia kiertotalouden ekosysteemistä tullaan pilotoimaan Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston toimesta hankkeen loppupuolella.
Hankkeen ratkaisuista ja tuloksista viestitään laajasti, jotta kohderyhmänä toimivat yritykset (elektroniikkaromun kierrätys, biokaasu- ja energiasektorit) saavat ajantasaista tietoa kehityshankkeen toimista. Hankkeessa selvitetään valmistettujen kierrätystuotteiden mahdollisia käyttäjiä sekä kehitettyjen prosessien kaupallistajia, jotka saadaan hankkeen toimintaan mukaan järjestämällä Kiertotalouden työpaja hankkeen aikana. Työpaja-toiminta osallistaa hankkeen aihepiirin yrityksiä ja mahdollistaa kehitystyön tulosten soveltamisen laaja-alaisesti. Kehityshankkeessa mukana olevien yritysten osaamista tullaan hyödyntämään kehitystyön tukena, jolloin voidaan huomioida esimerkiksi prosessien toimivuus erilaisissa olemassa olevissa laitosratkaisuissa.
Uuden osaamisen lisäksi hanke tulee tuottamaan Keski-Suomeen uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistamaan paikallista omavaraisuutta useiden eri raaka-aineiden osalta. Kun tarvittavat raaka-aineet valmistetaan Suomen sisäisesti omista sekundäärivirroista, riippuvuus globaaleista tuotantoketjuista vähenee ja voidaan turvata teollisuuden toiminta myös kriisitilanteissa. Myös neitseelliset luonnonvarat säästyvät ja tuotteiden hiilijalanjälki pienenee käytettäessä kierrätysraaka-aineita. Hankkeen tuloksena luodaan uutta kasvua ja omavaraisuutta raaka-aineiden suhteen, millä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia koronakriisistä toipumisessa.
Hankkeessa kehitetään anaerobista prosessia tehokkaammaksi, mikä hyödyttää suoraan anaerobisella prosessilla biokaasua valmistavia toimijoita. Energiasektorilla toimivat yritykset, joilla muodostuu polttoprosesseissa voimalaitostuhkaa, hyötyvät hankkeesta uuden tuhkan hyötykäyttökohteen myötä. Lisäksi elektroniikkaromun kierrätyssektorilla ei ole aiemmin ollut menetelmää harvinaisten maametallien talteen ottamiseksi neodyymimagneeteista, ja tämän hankkeen myötä tuodaan saataville uusi menetelmä näiden kriittisten metallien saamiseksi talteen. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat näin ollen suomalaiset biokaasu- ja energiasektorin toimijat sekä elektroniikkaromun kierrätyssektorin toimijat. Jyväskylän kaupunki on myös hankkeen varsinaista kohderyhmää, ja hankkeen tuotoksien myötä saadaan uudenlaista kiertotalouden osaamista ja kasvua Keski-Suomen alueelle.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeessa valmistettavien raaka-aineiden käyttäjät. Erityisesti toimijat, jotka käyttävät lannoitteita, orgaanisia happoja ja harvinaisia maametalleja. Näin ollen hanke hyödyttää mm. uusiutuvan energian tuottajia ja sähköistyvää autoteollisuutta, mahdollistaen kierrätettyjen raaka-aineiden käyttämisen neitseellisten sijasta. Tällä hankkeella on lisäksi kontaktipintaa elinkeinoyhtiö Prizztechin SATA-Ravinne -hankkeen kanssa (Puhdistamolietepohjaisen kierrätysravinteen modifiointi laadukkaaksi lannoitetuotteeksi). Hankkeiden aikana tullaan järjestämään yhteinen verkostoitumistapahtuma hankkeiden kohderyhmille. Prizztechin edustaja kutsutaan myös hankkeen ohjausryhmään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 462 494
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 462 491
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 579 262
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 579 262
Maakunnat: Kanta-Häme, Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Forssan
Kunnat: Jyväskylä, Jokioinen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 10 |
| Hankkeella on merkittävä vaikutus luonnonvarojen kestävään käyttöön, sillä se edistää jätevirtojen hyödyntämistä raaka-ainelähteinä neitseellisten luonnonvarojen sijasta. Näin mahdollistetaan kierrätysraaka-aineiden käyttö monissa teollisissa prosesseissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 9 |
| Prosessissa tuotettavat raaka-aineet ovat vähähiilisempiä kuin vastaavat neitseelliset raaka-aineet: arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöt jäävät vain kymmenesosaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 7 |
| Vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen ja neitseellisten luonnonvarojen säästyminen vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen sekä kasvillisuuteen ja eliöihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 9 |
| Vähennettäessä malmien ja fossiilisten polttoaineiden louhimista ja korvaamalla ne kierrätysraaka-aineilla, saadaan merkittäviä hyötyjä vesistöille, maaperälle sekä ilmalle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Louhinnan välttäminen ja jätteiden tarkka hyödyntäminen hyödyntää välillisesti myös Natura-kohteiden säilymistä ja laatua. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 10 |
| Hankkeessa muodostettavassa ekosysteemissä hyödynnetään sivuvirtoja ja jätteitä raaka-aineina. Lisäksi kehitettävässä prosessissa käytetään suljettuja kiertoja, joiden avulla muodostuvien jätteiden määrä ja raaka-aineiden käyttö voidaan minimoida. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 8 |
| Hanke tuottaa kierrätysraaka-aineita uusiutuvan energian teollisuuden tarpeisiin ja tehostaa biokaasuprosessin toimintaa. Tämä mahdollistaa entistä tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän energian tuotannon. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hanke tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja töitä alueelle, ja siten uutta kasvua, joka perustuu kierrätykseen ja kiertotalouteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 10 |
| Tavoitteena on uusien menetelmien kehittäminen ja samalla osaamisen kerryttäminen Keski-Suomen alueelle. Hyötyjiä ovat paikalliset yritykset sekä hankkeen osatoteuttajat. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 6 |
| Sisäisten jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen raaka-ainelähteinä ja paikallinen käyttö tuo säästöjä logistiikassa, sillä raaka-aineiden kuljettaminen vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke edistää hyvinvointia luomalla uutta kasvua alueelle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Hankkeen toiminta on lähtökohtaisesti sukupuolineutraalia, ja hankkeen toiminnassa ja viestinnässä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Hankkeen vastuulliset johtajat ovat naisia, mikä toimii hyvänä esimerkkinä naisista johtotehtävissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hanke edustaa kestävän kehityksen mukaista toimintaa, mikä vähentää eriarvoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Louhinnan vähentymisen seurauksena voi olla kulttuuriympäristöjen säästyminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tuloksena alueellinen ympäristöosaaminen tulee lisääntymään merkittävästi sekä biokaasuprosessin että metallien talteenoton suhteen. | ||
Kiertotalouden ekosysteemi: jäte- ja sivuvirrat raaka-aineiksi (KIRE) -hankkeessa on hyödynnetty erilaisia yhteiskunnassa muodostuvia jäte- ja sivuvirtoja uusien raaka-aineiden valmistamiseksi. Hankkeessa on kehitetty ainutlaatuinen konsepti kiertotalouden ekosysteemistä, jossa anaerobinen ja hydrometallurginen prosessi on yhdistetty tuottamaan tehokkaasti energiaa, orgaanisia happoja, kierrätyslannoitetta ja harvinaisia maametalleja paikallisista jäte- ja sivuvirroista.
Hankkeessa hyödynnettiin anaerobista käymisprosessia uudella tavalla, jolloin biojätteestä tuotettiin biokaasun lisäksi orgaanisia happoja. Tämä toteutettiin anaerobisen prosessin happovaiheen optimoinnilla. Anaerobisen prosessin jäännöstä hyödynnettiin yhdistämällä siihen voimalaitostuhkaa, jolloin saatiin lannoitekäyttöön soveltuva kierrätysraaka-aine. Hankkeessa selvitettiin lisärahoituksen tuella myös tuhkan lisäämistä suoraan anaerobiseen prosessiin happamuuden säätämiseksi, jolloin saatava jäännös on edelleen hyödynnettävissä lannoitekäyttöön.
Tuotettuja orgaanisia happoja voidaan puhdistuksen jälkeen käyttää teollisuuden raaka-aineina, tai hyödyntää niitä edelleen metallien talteen ottamiseksi elektroniikkajätteestä. Puhdistuksen ja konsentroinnin jälkeen orgaanisten happojen seos oli toimiva jätemagneettien talteenottoprosessissa. Hankkeessa kehitettyä konseptia kiertotalouden ekosysteemistä pilotoitiin Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston toimesta hankkeen loppupuolella.
Hankkeen ratkaisuista ja tuloksista on viestitty laajasti, jotta kohderyhmänä toimivat yritykset (elektroniikkaromun kierrätys, biokaasu- ja energiasektorit) ovat saaneet ajantasaista tietoa kehityshankkeen toimista. Uuden osaamisen lisäksi hanke on tuottanut Keski-Suomeen uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistanut paikallista omavaraisuutta useiden eri raaka-aineiden osalta. Kun tarvittavat raaka-aineet valmistetaan Suomen sisäisesti omista sekundäärivirroista, riippuvuus globaaleista tuotantoketjuista vähenee ja voidaan turvata teollisuuden toiminta myös kriisitilanteissa. Myös neitseelliset luonnonvarat säästyvät ja tuotteiden hiilijalanjälki pienenee käytettäessä kierrätysraaka-aineita.