|
|
|
Hankekoodi: A76592
Hankkeen nimi: Soteyritysten digistepit
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36
Puhelinnumero: 044 7081 041
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Peltonen Kati
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7081 041
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Soteyritysten digistepit –hanke kehittää mikro- ja pienyritysten osaamista digitaalisen toimintaympäristön hyödyntämiseen ja yritysyhteistyön kehittämiseen. Yritykset ovat eri tasoilla digiosaamisen, laitteiden ja ohjelmistojen käytön suhteen. Osalla yrityksistä on haasteita yrityksen hallinnoinnissa, johtamisessa, suunnittelussa ja seurannassa. Hanke tukee yritysten kehittymistä digiratkaisujen keinoin.
Yritysten toimintaympäristö ja määräykset muuttuvat. Yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden sekä viranomaistahojen kanssa perustuu digitaaliseen viestintään, raportointiin ja valvontaan. Osaaminen on toiminnan jatkumisen edellytys. Kaikkien sotealan osaajien työpanosta tarvitaan erityisesti ikääntyneille suunnattujen palvelujen turvaamiseen.
Sotealan yritysten verkostoituminen on vähäistä. Yhteistoiminta alentaa teknologian hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Hanke selvittää yritysten verkostoitumisen hyötyjä, tukee yritysyhteisöjen muodostamista ja yhteishankintojen toteuttamista.
Hankkeen päätavoite
Sotealan pk-yritykset hyödyntävät osaavasti digitaalisia työkaluja ja toimintaympäristöjä yrityksen toiminnassa, viranomais- ja yritysyhteistyössä ja asiakaspalveluissa. Yrittäjillä on kanavat osaamisen päivittämiseen.
Toimenpiteet
1. Digiä yrityksen toimintaan: Yrityksen toiminnanohjauksen ja yritysyhteistyön kehittäminen
2. Digiä asiakasrajapintaan: Tietoturvallisen asiakas-omais-yritys - viestinnän kehittäminen ja asiakkaan seurantatiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä
3. Digiä yritys-viranomaisyhteistyöhön: Digitaalisten työkalujen käytön ja järjestelmäosaamisen vahvistaminen palvelutuotannossa ja viranomaisyhteistyössä
4. Digillä tulevaisuuteen: Sote-alan yritykset hyödyntävät verkostoja, yritysyhteistyötä, digitaalisia työkaluja ja ympäristöjä ajantasaisesti
Hankkeen toiminta toteutetaan hybridimallilla covid-19 -tilanteen ja yritysten tarpeiden mukaisesti verkossa tai yhteisissä tilaisuuksissa. Yrityksiä valmennetaan/ mentoroidaan pienryhmissä. Yhteiskehittämistä käytetään useissa eri vaiheissa. Eri alojen opiskelijat osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin.
Hankkeen tulokset
Yrittäjien osaaminen digityökalujen hyödyntämisessä lisääntyy, työajan hallinta ja seuranta täsmentyvät ja työ tehostuu. Ajanvarauksessa, viestinnässä, markkinoinnissa ja tiedotuksessa käytetään digitaalisia työkaluja. Yritykselle syntyy digitaalisia rekrytointi- ja markkinointituotteita. Hanke tuottaa ryhmämentoroinnin mallin. Alueelle syntyy 2-3 yritysverkostoa.
Yrityspilotointi tuottaa asiakas-läheinen-yritys viestintään tietosuoja ja -turvavaatimukset täyttävät viestintäkanavat. Asiakkaan ympäristöstä kerättävää ajantasaistietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä.
Yrittäjillä on käytössään viranomaisyhteistyön edellyttämä ajantasainen tieto, osaaminen ja työkalut. Tehostunut toiminta antaa tilaa laskutettavalle työlle.
Hanke tuottaa yrityksen digikehityksen ja yhteiskehittämisen toimintamallin sekä kanavia ja muita digitaalisia tapoja (esim. videot, podcastit) osaamisen päivittämiseen.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluja tai tuotteita tuottavat mikro- ja pienyritykset.
Hankkeeseen kutsutaan mukaan myös sotealan yrityksille tukipalveluja tuottavia yrityksiä sekä asiakkaille kotiin toimitettavia tukipalveluja (esim. siivouspalveluja)987
´
tuottavia yrityksiä.
Kohderyhmän yrityksistä suurin osa on naisten omistamia ja niiden henkilöstöstä suurin osa on naisia.
Julkisen sektorin toimijat ja viranomaiset määräyksiä, toimintamalleja ja ajantasaisia vaatimuksia koskevan tiedon tuottajana sekä osallistujina ratkaisujen tuottamiseen. Asiantuntijarooli.
Teknologiayritykset yhteistyökumppaneina ja kehittäjinä.
Sotepalveluja käyttävät asiakkaat ja heidän läheisensä toimintojen testaajina, asiantuntijoina ja palautteen tuottajina.
Koulutusorganisaatiot hankkeen tulosten hyödyntäjinä koulutusten kehittämisessä ja helposti saatavilla olevan ajantasaisen materiaalin tuottamisessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 83 860
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 83 860
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 119 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 800
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Taipalsaari, Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke tukee tavoitteen mukaisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Hankkeessa parannetaan sotealan yksityisen sektorin valmiuksia vastata digitalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin vaatimuksiin ja siten vahvistaa mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja tuloksellisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Sotepalveluja ei voi tuottaa täysin aineettomasti, mutta aineettomien tuotteiden ja palvelujen osuus on suuri ja sitä voidaan lisätä innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminnalla voi olla vähäisiä vaikutuksia liikkumiseen, mutta ei merkittävästi logistiikkaan. Palvelujen alueellistuminen ja kotiin tuotavien palvelujen määrän lisääminen voi vähentää asiakkaiden liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Yrityksen toiminnan kehittäminen ja sujuvoittaminen parantaa yrittäjän ja henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista ja sitä kautta heijastuu myös palveluja käyttävien asiakkaiden hyvinvointiin. Palveluja kehitettäessä asiakkaan hyvinvointi on päätavoitteena. Asiakkaiden, läheisten ja yritysten henkilöstön välisen viestinnän kehittäminen lisää asiakkaiden turvallisuutta ja vähentää läheisten kokemia ja heihin kohdistuvia paineita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke edistää tasa-arvoa tukemalla yrittäjien toimintaa ja vahvistamalla erityisesti digitaalisen toimintaympäristön vaatimaa osaamista. Yritysten toiminnan kehittyminen tuottaa asiakkaille yhdenvertaisempaa palvelutarjontaa asuinpaikasta, kulttuuritaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta ja pitkällä tähtäimellä lisää mahdollisuuksia erilaisten palvelujen valintaan | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Lisääntyvä ja yhdenmukaisiin toimintatapoihin tähtäävä osaaminen parantaa ja yhdenmukaistaa palvelujen laatua, niin ettei se ole riippuvainen palveluntarjoajasta. Pk-yritysten ja julkisen sektorin sujuva yhteistyö parantaa yrittäjien asemaa | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Hankkeen päätavoite:
Sotealan pk-yritykset hyödyntävät osaavasti digitaalisia työkaluja ja toimintaympäristöjä yrityksen toiminnassa, viranomais- ja yritysyhteistyössä ja asiakaspalveluissa. Yrittäjillä on kanavat osaamisen päivittämiseen.
HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET
Hankkeessa hyödynnettiin valmiita yritysverkostoja. Osallistuneet yritykset kasattiin yksityistpalvelut.fi sivustolta, hyvinvointikumppanuus facebook-ryhmän, Eksoten yhteistyöyritysten, Wirman ja Kehyn yritysverkostojen kautta, sekä TUULI- ja PARASTAMO-hankkeiden kanssa verkostoitumalla.
Hanke aloitettiin tutustumalla digitalisaatiota ja hyvinvointiteknologian käyttöönottoa tukeviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusten perusteella tehtiin tarve- ja osaamiskartoitus, jotta hankkeen toimenpiteet voitaisiin kohdentaa oikein.
Soteyritysten digistepit-hankkeen tarve- ja osaamiskartoitusta hyödynnettiin myös TUULI-hankkeen hankesuunnitelmavaiheessa.
Hankkeessa järjestettiin webinaareja/työpajoja, joissa hankkeen avulla on pyritty madaltamaan kynnystä ottaa käyttöön uusia digiratkaisuja ja mahdollisuutta verkostoitua ja tehdä yhteishankintoja muiden yritysten kanssa, sekä olla tukena teknologian käyttöönotossa. Teimme myös erillisen materiaalin viranomaisvaatimuksista soteyrittäjille, joka on luovutettu Eksotelle. Eksote voi jakaa materiaalia jatkossakin yrityksille kun tämä hanke päättyy. Kaikki hankkeessa tuotettu materiaali, nauhoitetut webinaarit, esitykset ja ohjeistukset ovat jaettu yrityksille myös sähköpostitse myöhempää käyttöä varten.
Hankkeessa järjestettiin digitukiklinikkatoimintaa yrityksiltä tulleen palautteen ja haasteiden perusteella digiklinikoilla järjestettiin yksilöllistä valmennusta yrityksille. Mukana oli yhdeksän yritystä.
Hankkeessa käytiin läpi mahdollisuutta yhteishankintoihin ja osuuskuntatoimintaan webinaarien yhteydessä, mutta yritykset eivät olleet lopulta kiinnostuneita tästä. Alueen soteyrityksillä on jo toimiva hyvinvointikumppanuus-ryhmä, joka on kehitetty TATU-hankkeessa, yritykset hyödyntävät tätä ryhmää jo verkostoitumisen apuna eivätkä kokeneet uutta ryhmää tarpeelliseksi.
Webinaarien/työpajojen yhteydessä on esitelty muuta hanketoimintaa ja hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä LAB Welltechin ja muiden hankkeiden kanssa.
Yritysyhteistyöpilotissa kilpailutettiin 3 sensoritekniikkaa tarjoavaa yritystä ja kilpailutuksen voitti Vesratio. Vesration kanssa suunniteltiin ja valmisteltiin pilotti yhteistyössä. Pilottiin lähti mukaan kaksi yritystä.
Pilotissa laitteiston käyttöönotto koettiin helpoksi, ei vaatinut erityisiä IT-taitoja. Teknologiayritys on ollut hyvin mukana ja sieltä saanut tarvittavaa apua ja tukea. Asiakkaat aluksi ihmetelleet laitteita, mutta nopeasti unohtaneet niiden olemassaolon.Sensorit välittäneet paljon hyödyllistä tietoa mm. yöllisistä liikkeistä. Asiakkaat voineet väittää nukkuneensa, mutta sensorit paljastaneet valvomista, päästy kiinni siihen, miksi valvovat ja pystytty hakemaan ratkaisuja tilanteisiin. Etäyhteydellä voidaan korvata kotikäynti, joka on myös asiakkaalle halvempi vaihtoehto. Helpottaa työntekijöiden työtä, kun ei tarvitse olla fyysisesti paikalla. Saatu hyvä tuntuma teknologiaan ja laitteisiin, tulevaisuudessa näille vankka tilaus, autettu teknologian toimittajaa tuotekehityksessä
Pilotin aikana nousseet kehityskohteet ja ongelmat: Teknologian toimivuus, turhat hälytykset, vaatii joka kerta hoitajan katsomaan tilanteen. Periaatteessa kaikilla hyvä asenne ja ymmärretään teknologian hyödyt, mutta sen tulee olla lähes 100% toimivaa, että yritys saa riittävästi hyötyä ja haluaa investoida. Kiireet haitanneet asiaa, ei riittävästi perehdytystä sekä myös hoitajia vähän. Turhat hälytykset vaikutti hoitajien luottamukseen teknologiaa kohtaan. Pilotti jäi ”pintaraapaisuksi” kiireiden takia, reflektointi ja kehittäminen jäi pois
Kumpikaan yritys ei ottanut pilotin jälkeen laitteita käyttöönsä. Ongelmaksi muodostui avainhenkilöiden vaihtuminen kesken pilotin ja se, ettei sensoreista ja etäyhteyslaitteista saatu lopulta riittävää hyötyä. Kumpikaan yritys ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta hankkia tulevaisuudessa vastaavia laitteita käyttöönsä, mikäli niiden toimintavarmuus paranee ja asiakkaat ovat halukkaita ottamaan niitä käyttöönsä.
Pilotista kerättyä tietoa hyödynnetään tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä kautta saadaan pilotin kokemuksista hyötyjä laajemmallekin yritysjoukolle. Vertaisarvioitu artikkeli ilmestyy ensi vuonna ja jaetaan yrityksille ja yhteistyökumppaneille.
Hankkeessa on kontaktoitu Valvira, Avi, sekä Kela ja kaikilta em.organisaatioilta on pyydetty erilliset alustukset hankkeen järjestämiin webinaareihin tai heiltä on ollut asiantuntija mukana webinaareissa. Käyty läpi viimeisimpiä viranomaisvaatimuksia ja tuotu niitä yrittäjien tietoisuuteen. 18.5.22 järjestettiin webinaari/työpaja viranomaisyhteistyöstä ja viranomaisvaatimuksistä soteyrittäjille. Tämä oli selvästi hankkeen suosituin webinaari, osallistujia oli 17kpl joten asiat kiinnostivat yrittäjiä ja tiedolle oli selkeä tarve. Työpajan perusteella seminaarista valmistettiin viranomaisvaatimukset soteyrittäjille tietopaketti, joka on hankkeen nettisivuilla ja on myös toimitettu Eksoten yritysyhteistyöstä vastaavalle viranomaiselle, joka voi jakaa ja päivittää tätä jatkossakin yrittäjille.
Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin osallistuneille yrityksille kysely, jossa kartoitettiin tilanne- ja tukitoimenpiteiden tarve jatkossa. Hankkeen lopussa kaikille hankkeeseen osallistuneille yrityksille lähetettiin palautekysely. Palautekyselyyn saatiin hyvin vähäisesti vastauksia (4kpl), vaikka se lähetettiin kaikille 68 yritykselle, jotka olivat osallistuneet hankkeen tapahtumiin. Palautekyselyn vastausaikaa jatkettiin ja se lähetettiin uudestaan yrityksille, mutta silti vastausprosentti jäi todella matalaksi.
Yritysten palaute
Yrityksiltä tulleen palautteen mukaan he olivat saaneet lisää tietoa teknologian vaikutuksista sotealan yrityksiin, perustettavasta hyvinvointialueesta, viranomaisvaatimuksista, sekä yhteistyöstä sote-alan yrittäjien ohjaukseen tai akuutteihin tarpeisiin liittyen. Hanke onnistui yrittäjien mielestä tuottamaan tietoa ajankohtaisista teemoista ja joista sote-alan yrittäjät hyötyivät. Jatkohankkeesta olivat kiinnostuneita kaikki 4kpl vastaajista, mutta sen tarkempaa erittelyä ei antanut kuin yksi vastannut ”yhteistyötä / työpaketteja hankkeisiin / osatoteuttajuutta”. Kehittämiskohdassa digitukiklinikka ja sen aikatauluvaikeudet nousivat esiin. Muuta kehittämiskohdetta ei kyselystä noussut.
TP5 Hallinto, viestintä ja arviointi
Hankkeen aluksi tehtiin vuosikello, jossa ajoitettiin toimenpiteet ja niiden ajoitus. Organisaation sisäisten muutosten takia toimenpiteet viivästyivät ensimmäisen vuoden osalta, mutta toimenpiteet saavutettiin hankkeen toisen vuoden aikana. Hankkeeseen tehtiin tiedotus- ja viestintäsuunnitelma. Hankkeesta on tiedotettu suunnitelman mukaisesti.
Julkaisut ja blogitekstit ja podcastit ja viranomaisvaatimukset ovat saatavilla hankkeen jälkeen julkaisukanavissa, sekä Eksoten kautta yrityksille jaettavana tietona.
Hankkeelle asetettiin hankkeen aluksi ohjausryhmä hankepäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmä on aktiivisesti osallistunut hankkeeseen antamalla ohjeistusta, palautetta ja vinkkejä yhteistyöhön. Ohjausryhmältä pyydetiin hankkeen lopuksi arviointia hankkeesta webropol-kyselyllä
Ohjausryhmän arviointi
Kyselyyn vastasi 5kpl ohjausryhmäläisiä, joita hankkeessa oli yhteensä 8kpl hankehenkilöstön ja rahoittajan lisäksi. Hankkeen eteneminen koettiin hyväksi. Myös tavoitteet saavutettiin ohjausryhmän mielestä hyvin. Yritysten aktiivisuus parani hankkeen loppu kohden mennessä. Hankehenkilöstön toiminnan koettiin olleen hyvää, työskentely avointa ja yhteistyön koettiin olleen hyvää. Hallinnointi toteutui ongelmitta ja oli asianmukaista, sekä raportointi läpinäkyvää. Tiedottaminen koettiin hyväksi, tosin kokousten välillä ohjausryhmän tiedottamista olisi voinut olla enemmän. Ohjausryhmän jäsenet olivat aktiivisia ja edistivät verkostoitumista. Toivat hyviä ideoita hankkeeseen ja toisaalta tarkastelivat hanketta kriittisestikin.