|
|
|
Hankekoodi: A76589
Hankkeen nimi: Verkostoitumisella voimaa 3D-tulostukseen (VERKOTA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: +358 294 462 111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Poutiainen Ilkka Tapio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laboratorioinsinööri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400330245
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
VERKOTA-hankkeen tarkoituksena on viedä sekä kehittää metallien 3D-tulostaminen yhä syvemmäksi osaksi Etelä-Karjalan organisaatioiden ja yritysten keskeisintä osaamista sekä liiketoimintaa laajan, avoimen, aidon sekä syvän verkostoitumisen sekä syventävän metallien 3D-tulostuksen kehittämisen (tutkimus) kautta. Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen metallien 3D-tulostuksen toimitusketjuun kuuluvien yritysten tietoisuutta ja osaamista metalliosien 3D-tulostamisesta. Tarkoitus on myös monipuolistaa sekä nykyaikaistaa alueen teollisuutta uudella tekniikalla, tuoda lisäarvoa yritysten tuotteille ja tuotannolle, kehittää yritysten kilpailukykyä, tuotannon ympäristöystävällisyyttä sekä alueen työllisyyttä
3D-tulostus edustaa pisimmälle vietyä digitalista tuotantoa ja VERKOTA-hankkeen tavoitteena on parantaa verkostoitumisen sekä tutkimuksen ja kehitystyön kautta Etelä-Karjalan valmiuksia uudenlaiseen innovointiin, keskittyneen osaamisen kehittämiseen ja tämän vaatimaan teknologiseen muutokseen. VERKOTA-hankkeessa otetaan mallia muiden kansainvälisten ja kansallisten 3D-tulostuksen verkostojen toimintatavoista jolloin näiden uusien kumppanuuksien kautta voidaan syventää yhdessä osaamista. Tämän vuoksi hankkeessa tehdään yhteistyötä Turun yliopiston ja Turun seudun 3D-tulostusverkoston kanssa, joka on Suomen edelläkävijä sekä pisimpään toiminut verkosto metallien 3D-tulostuksen alalla. Tämän konkreettisen esimerkin kautta menestyksekäs yhdessä tekeminen ja yhdessä osaamisen lisääminen tulee tässä hankkeessa olemaan keskeisessä roolissa, jolloin osaamista luodaan ja tuodaan Etelä-Karjalan alueelliseen verkostoon väistämättä.
Hankkeessa tehdään alueen yrityksille erillinen yleinen, avoin ja julkinen tarvekartoitus, jonka perusteella hankkeen tavoitteet, tarvittava koulutus sekä toimintatavat asetetaan. Tavoitteita, tarpeita ja näiden toteumaa tullaan myös seuraamaan jatkuvasti hankkeen aikana suoralla ja avoimella kommunikaatiolla sekä hankkeen sisäisellä itsereflektiolla. Jos kehittämistoimenpiteillä on selkeä kysyntä, sen hyödynnettävyys on pitkälti turvattu. Kysyntälähtöinen lähestyminen hankkeessa varmistaa osaltaan VERKOTA-hankkeen tulosten sovellettavuuden, laajuuden, syvyyden sekä tärkeyden.
Tutkimusaiheina hankkeessa painotetaan simulaatiopohjaista optimoitua tuotesuunnittelua (ns. DfAM-konsepti), joka tarjoaa valtavan mahdollisuuden hyödyntää 3D-tulostuksen tärkeimpiä etuja, kuten kevennettyjä rakenteita, monimutkaisia sisäisiä kanavia, virtaustekniikan mukaan optimoituja kanavia tai monimutkaisen kokoonpanon tulostusta kertatulosteena. Tämä suunnittelu tarvitsee tuekseen tietoa tulosteiden materiaaliominaisuuksista sekä jälkityöstöstä. Näitä tutkitaan hankkeessa, jotta optimoidun suunnittelun ja DfAM-konseptin, sen tarvitseman tiedon sekä jälkityöstöjen ennakointi voidaan ottaa huomioon tulostuksen suunnittelussa.
Hankkeessa tullaan myös laajentamaan 3D-tulostuksen sovellettavuutta tutkimalla tulosteiden hitsattavuutta ja materiaalivalintoja tätä varten. Tässä hyödynnetään laajasti myös Turun yliopiston ja Turun seudun edelläkävijyyttä aiheen asiantuntemuksen osalta. Isoja kokonaisuuksia ei ole mielekästä tulostaa, vaan perusperiaatteena tulee aina olla se, että isosta kokonaisuudesta etsitään komponentti, jonka tulostuksella saadaan suurin hyöty ja tämä tulostetaan. Airbus eräänä maailman suurimpana 3D-tulosteiden käyttäjänä pitää tätä suunnittelusääntöä ns. peukalosääntönä. Tämä voidaan implementoida myös Etelä-Karjalan teollisuuteen tulosteiden hitsattavuuden tuoman lisäarvon kautta.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat 3D-tulostuksen toimitusketjuun kuuluvat toimijat, joita ovat mm. insinööritoimistot, materiaalivalmistajat, 3D-tulostuksen palveluntarjoajat, ohjelmistotuottajat, konepajat, laitemyyjät, loppukäyttäjät sekä oppilaitokset. Nämä saavat hankkeen myötä tietoa optimoidusta tuotesuunnittelusta, tulostuksen nopeutuessa kustannuksista, laadun määrittelemisestä tulostuksessa tarkoituksenmukaiseksi, tulosteiden mekaanisista ominaisuuksista, jälkityötön optimoinnista suunnitteluvaiheessa sekä tulosateiden käyttökohteiden laajentumisesta tulosteiden hitsaustutkimuksen myötä.
Hankkeessa toteutettava verkostoituminen tarjoaa metallien 3D-tulostusta harkitseville osapuolille myös mahdollisuuden saada tietoa jo olemassa olevilta 3D-toimijoilta sekä mahdollisuuden luoda sellaisia kumppanuuksia, jotka edesauttavat heidän 3D-tulostuksen teollista implementointia. Hankkeen myötä luotu verkosto sekä Etelä-Karjalan osaamiskeskittymä tarjoavat myös mahdollisuuden alueen toimijoille saada näkyvyyttä heidän 3D-tulostusosaamisen myötä.
Alihankintaverkostot hyötyvät, jos jatkojalostavat- tai työstävät 3D-tulostettuja tuotteita. Hankkeessa tuotettu tieto tulostettavuudesta, optimoidusta suunnittelusta, laadusta, nopeutuneesta valmistuksesta sekä tuotteiden hitsattavuudesta tarjoavat alueen yrityksille uutta osaamista. Hankkeen tulosten myötä myös aloittaneet ja perustettavat start-up yritykset saavat uutta tietoa ja kumppanuuksia toimintansa tueksi. Start-up yritysten määrä lisääntyykin juuri tutkimuksen ympärille. Hankkeen verkosto vahvistuu ja Etelä-Karjalan 3D-tulostuksen osaamiskeskittymä vahvistuu, sekä saa myös näkyvyyttä osaamisellaan.
VERKOTA-hankkeen eräs tavoite on kehittää alueellinen 3D-tulostuksen osaamiskeskittymä, joka palvelisi myös kansallista sekä kansainvälistä koulutus- ja yritystoimintaa. Lisäarvona yritykset voivat myös hyödyntää tämän hankkeen ja sen toteuttajien (sekä välillisten toteuttajien) koulutusta ja osaamistaan sekä tutkimusta omassa yritystoiminnassaan esimerkiksi erilaisten tutkimusten teettämisen ja opiskelijoiden tietotaidon hyödyntämisen avulla. Lisäarvona yritykset saavat myös erilaista liiketoimintaa ja mahdollisesti uusia innovaatioita. Tavoite on saada hankkeelle korkea näkyvyys sekä laatutaso metallien 3D-tulostuksen tutkimuksen kärkiosaajana sekä modernin teknologian haltijana on näiltä osin kallisarvoisen tärkeä myös alueellisen osaamiskeskittymän muodostumisessa.
Start-up yritysten määrän lisääntyessä ja olemassa olevien yritysten laajentuessa toimitilojen tarjoajat hyötyvät, kun kysyntä lisääntyessä. Etelä-Karjalan alueen kaikki asukkaat hyötyvät välillisesti verotulojen lisääntyessä, kun julkiset palvelut kehittyvät. Hanke hyödyttää myös alueen oppilaitoksia, kun vetovoima ja opiskelijamateriaali paranee. Opiskelijat taas hyötyvät välillisesti, kun harjoittelu/opinnäytetyöpaikat yms. paikat lisääntyvät.
Me3DI-hankkeessa oli nähtävissä se, kuinka paljon hankkeen olemassaolo vaikutti myös opiskelijoiden kiinnostukseen aiheesta. Hanketoiminnan myötä myös opetukseen saadaan lisää sisältöä, kun uusimmat hanketulokset disseminoidaan opiskelijoille luennoilla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 138 052
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 052
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 181 216
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 181 216
Maakunnat: Etelä-Karjala, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Turun, Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Salo, Turku, Lappeenranta, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Metallijauheet voidaan käyttää lähes 100% hyödyksi. Jätteen määrä on pieni. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Elinkeinorakenne monipuolistuu ja pystyy vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Uuden teknologia käyttöönotto synnyttä otollisen maaperän aineettomien tuotteiden ja palveluiden syntymiseen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Digitaalinen valmistus mahdollistaa paikallisen tuotannon ja konkreeettisten tavaroiden logistiikka minimoituu. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 1 |
| Uudet työpaikat | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Digitaalinen valmistus on siistiä sisätyötä, joka edistään tasa-arvoa muutoin miesvaltaisella alalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta | ||
Verkostoitumisella voimaa 3D-tulostukseen (VERKOTA) -hankkeen tarkoituksena oli viedä metallien 3D-tulostaminen yhä syvemmäksi osaksi Etelä-Karjalan organisaatioiden ja yritysten keskeisintä osaamista verkostoitumisen sekä 3D-tulostuksen tutkimuksen ja kehitystyön kautta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä alueen metallien 3D-tulostuksen toimitusketjuun kuuluvien yritysten tietoisuutta ja osaamista metalliosien 3D-tulostamisesta. Tarkoituksena oli myös monipuolistaa sekä nykyaikaistaa alueen teollisuutta uudella tekniikalla, tuoda lisäarvoa yritysten tuotteille ja tuotannolle, kehittää yritysten kilpailukykyä, tuotannon ympäristöystävällisyyttä sekä alueen työllisyyttä.
VERKOTA-hankkeessa otettiin mallia muiden kansainvälisten ja kansallisten 3D-tulostuksen verkostojen toimintatavoista, jolloin näiden uusien kumppanuuksien kautta voitiin syventää yhdessä osaamista. Tämän vuoksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä Turun yliopiston ja Turun seudun 3D-tulostusverkoston kanssa, jolla on jo aiempaa kokemusta verkostoitumisesta metallien 3D-tulostuksen alalla.
Hankkeessa tehtiin yrityksille tarvekartoitus, jonka perusteella tarvittava koulutus sekä toimintatavat asetettiin. Tutkimusaiheina hankkeessa painotettiin simulaatiopohjaista optimoitua tuotesuunnittelua (ns. DfAM-konsepti), joka tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää 3D-tulostuksen tärkeimpiä etuja, kuten kevennettyjä rakenteita, monimutkaisia sisäisiä kanavia, virtaustekniikan mukaan optimoituja kanavia tai monimutkaisen kokoonpanon tulostusta kertatulosteena. Tämä suunnittelu tarvitsee tuekseen tietoa tulosteiden materiaaliominaisuuksista sekä jälkityöstöstä. Näitä aiheita tutkittiin hankkeessa case-tutkimuksen kautta. Lisäksi yrityksille tarjottiin koulutusta ja tietoa työpajojen, julkaisujen ja seminaarien avulla.
Hankkeessa laajennettiin 3D-tulostuksen sovellettavuutta tutkimalla tulosteiden hitsattavuutta.
Isoja kokonaisuuksia ei ole mielekästä tulostaa, vaan perusperiaatteena tulee aina olla se, että isosta kokonaisuudesta etsitään komponentti, jonka tulostaminen on kannattavaa. Airbus eräänä maailman suurimpana 3D-tulosteiden käyttäjänä pitää tätä suunnittelusääntöä ns. peukalosääntönä. Tämä voidaan implementoida myös Etelä-Karjalan teollisuuteen tulosteiden hitsattavuuden tuoman
lisäarvon kautta.