RR-tietopalvelu -hankekuvaus A76568, TERVA - Terveelliset vesiliikenteen alukset

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Infektiot ovat vakava terveysriski paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Vesiliikenteessä kulkevat alukset, esimerkiksi matkustajalaivat ja risteilijät, ovat pääosin suljettuja paikkoja, joissa voi olla paljon ihmisiä. Epidemiat vesiliikenteen aluksilla ovat melko tavallisia ja ne aiheuttavat terveysriskin, kustannuksia ja imagomenetyksiä, joita perinteisillä ratkaisuilla on vaikea hallita ja ennaltaehkäistä. Infektioiden vähentäminen aluksilla, esimerkiksi risteilijöillä, edistää ihmisten pysymistä terveenä, lisää kannattavuutta, vähentää epidemioiden aiheuttamia kustannuksia ja lisää risteilyjen houkuttelevuutta. Laivanrakennusteollisuudessakin voidaan omaksua uusi näkökulma infektioiden torjuntaan; käsihygienian lisäksi sisäympäristön hygieniaa voidaan parantaa erilaisilla räätälöidyillä tuotteilla ja ratkaisuilla myös vesiliikenteen aluksilla. Alalla on tarve luoda uusi sisäympäristön hygienian näkökulma suunnitteluun ja lisäksi tunnistaa paras tapa esitellä ja jalkauttaa sisäympäristön hygieniaa esittelevä suunnitteluohjeistus erityisesti suunnittelijoiden tueksi. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa laivanrakennusteollisuuteen sisäympäristön hygienian merkitystä korostava suunnitteluohjeistus, joka vastaa rakennusteollisuuden RT-ohjeita.

Hankkeessa tehdään sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän suunnitteluohjeistuksen nykytilannekartoitus laivanrakennusteollisuudessa. Lisäksi tehdään uudenlaisen suunnitteluohjeistuksen tarvekartoitus, suunnittelu ja kehittäminen erityiselle rakentamisen alalle hygieenisen sisäympäristön suunnittelun, rakentamisen, kalustuksen ja asennuksen avuksi. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan ohjeistusta tukeva virtuaalinen innovaatioalusta laivaympäristöön. Hankkeessa uudistetaan ja täydennetään verkostoja, kohtautetaan rakennusteollisuus ja laivanrakennusteollisuus sekä tunnistetaan molempien alojen parhaat käytänteet. Hankkeessa toteutetaan laivanrakennukseen kytkeytyvien verkostoyritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan avainhenkilöiden sekä uuden hygienialiiketoiminnan yhteistyöyritysten tunnistaminen, haastattelut ja nykytilan kartoittaminen. Yritykset hahmottavat oman liiketoimintapotentiaalinsa, kehittämistarpeensa ja kestävän kasvun näkymät sisäympäristön hygieniaratkaisujen osaamisalueella.

Hankkeen tavoite on vahvistaa Satakunnan sisäympäristön hygienian innovointi- ja osaamiskeskittymää ja kehittää satakuntalaisten yritysten liiketoimintapotentiaalia ja siniseen talouteen kytkeytyviä kestäviä kasvuedellytyksiä entisestään. Tavoite on parantaa satakuntalaisen laivanrakennusteollisuuden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta uudella innovatiivisella sisäympäristön hygienian näkökulmalla. Uusi sisäympäristön hygieniaan perustuva liiketoimintakärki tukee osaltaan koko Satakunnan meriklusterin kestävää kehitystä ja alueen älykästä erikoistumista. Toimialalla täysin uudenlainen osaaminen avaa uusia markkinoita myös sisäympäristön hygieniaa edistäviä teknologisia ratkaisuja tuottaville yrityksille. Hanke parantaa teollisuuden valmiuksia tunnistaa uusien ratkaisujen antama kilpailuetu ja niiden kaupallinen hyödyntäminen.

Hankkeessa edistetään hyvinvointia ja parannetaan turvallisuutta kehittämällä ratkaisuja potentiaalisiin ja ajankohtaisiin globaaleihin terveysriskeihin (vrt. koronavirus COVID-19). Hyvinvointiin ja turvallisuuteen panostaminen tuo pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle säästöjä.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat laivanrakennusteollisuuteen, johon esitellään uusia ihmisten terveyttä ja alusten turvallisuutta edistäviä sisäympäristön hygieniaa parantavia tuotteita ja ratkaisuja. Lisäksi alalle luodaan uudet suunnitteluohjeistukset hygieenisen sisäympäristön suunnittelun tueksi. Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset kohdistuvat Satakunnan ja koko Suomen laivanrakennusteollisuuteen ja sen alihankintaketjujen toimijoihin, joiden liiketoimintapotentiaali alalla tunnistetaan hankkeen aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat satakuntalaiset sisäympäristö- ja laivanrakennusalan yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat varustamot, luokituslaitokset ja laivanrakennusteollisuuden alihankintaketjut. Lisäksi hanke vaikuttaa koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin erityisesti lisääntyvän hygienia-alan koulutustarpeen kautta. Hankkeella on välillistä vaikutusta vesiliikenteen alusten käyttäjiin, sekä matkustajiin että työntekijöihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 475

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 192 107

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty pää- ja osatoteuttajan omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu pääosin seuraaviin toimintaympäristöihin: - hankkeen aikana laivanrakennusteollisuuteen (suunnittelu, rakentaminen) - hankkeen jälkeen tulosten kautta laivanrakennusteollisuuteen, alusten miehistöön ja matkustajiin (ihmiset). Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus, Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilasto, 2014-2017) Toimialaluokituksessa laivanrakennus kuuluu luokkaan C Teollisuus – 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus – 301 Laivojen ja veneiden rakentaminen. Laivanrakennus on perinteinen miesten ala. Tilastokeskuksen aineiston mukaan toimialaluokka 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus työllisti v. 2017 Suomessa 7010 henkilöä (naisia 14 % ja miehiä 86 %) ja Satakunnassa 233 henkilöä (naisia 18 % ja miehiä 82 %). (https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/30.html) Vesiliikenteeseen (TOL 50) työllistyneiden naisten osuus oli isompi kuin laivanrakennusteollisuudessa. Vuonna 2017 vesiliikenne työllisti Suomessa 7264 henkilöä, joista naisia 37 % ja miehiä 64 %. Satakunnassa vastaavat luvut ovat 43 henkilöä, joista 12 % naisia ja 88 % miehiä. Matkustajien sukupuolijakaumaa Tilastokeskus ei tilastoi, mutta sen arvellaan olevan tasaisempi miesten ja naisten osalta. Tämän hankkeen kautta hygieniasta liiketoimintaetua saavat yritykset voivat toimia monella eri toimialalla (esim. suunnittelu, rakennus, asennus, kalustus), joista useimmissa enemmistö työntekijöistä on miehiä. Miesvaltaisuus luo edellä mainituille aloille tyypillisiä toimintatapoja, jotka on tarkoitus tunnistaa hankkeessa ja tarvittaessa tuoda esiin myös naisnäkökulmaa toimintatapoihin. Hygieenisen, terveellisen ja turvallisen sisäympäristön varmistaminen koskettaa molempia sukupuolia yhtä paljon.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toiminnalla sekä analyyttisillä menetelmillä, joissa hyödynnetään mm. tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Valtavirtaistaminen sisällytetään kaikkeen hanketoimintaan sekä hankkeen hallinnoinnin että hankkeen substanssisisällön suhteen. Hankkeessa on mukana molempien sukupuolten edustajia sekä hankehenkilöstössä että toimintaympäristöissä, joihin hankkeen toiminta kohdistuu. Hankkeen sisällön vuoksi ja onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi hankehenkilöstö ja eri toimintaympäristöjen edustajat ovat tiiviissä keskusteluyhteydessä näkökulmia vaihtaen. Lisäksi hankkeen sisältö vaatii myös sukupuolinäkökulmien huomioimisen ja siirtämisen eri toimintaympäristöjen kesken. Hankkeen toimintaympäristöissä esimerkiksi laivanrakennusteollisuudessa ja vesiliikenteessä sukupuolten jakautuminen on selkeää sekä koko Suomessa että Satakunnassa. Laivanrakennusteollisuudessa miehiä on koko maassa 86 % ja Satakunnassa 82 %, naisten vastaavat lukemat ovat 14 % ja 18 %. (Tilastokeskus, Elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitilasto, 2014-2017) Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat pääosin edellisessä kohdassa (toimintaympäristön analyysi) kuvattuihin toimintaympäristöihin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on näiden eri toimintaympäristöjen edustajien onnistunut vuoropuhelu ja näkökulmien vaihto, jolla varmistetaan hankkeen tavoitteen onnistunut täyttyminen. Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita sukupuolisidonnaisia toimenpiteitä. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä, stereotypiointia vältetään. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Tiedonsiirtosilta toimintaympäristöjen välillä varmistetaan toimivaksi. Hankkeen tulokset hyödyttävät molempia sukupuolia tasavertaisesti.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Molempien sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet hyödynnetään luomalla uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hankkeen toimintaympäristöihin. Molempien sukupuolten näkökulmat ja kokemukset hygieenisen ja terveellisen sisäympäristön suunnittelijoina, rakentajina, käyttäjinä ja hyödyntäjinä huomioidaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön ja materiaalien kierrättämisen kautta. Lisäksi tavoite on eri toimintaympäristöjen edustajien onnistuneen vuoropuhelun ansiosta sunnitella ja toteuttaa kestäviä sisäympäristön ratkaisuja, mikä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähähiilisiä toimintamalleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuote- ja palveluratkaisuilla. Yksi ilmastonmuutoksen riskeistä on sääolosuhteiden muuttuminen, esimerkiksi lauhtuneet talvet ja lisääntyneet sään ääriolosuhteet. Muuttuneet sääolosuhteet voivat edistää osaltaan mikrobiologisia riskejä taudinaiheuttajien selviytyessä paremmin muuttuneissa olosuhteissa, esimerkiksi lauhtuneissa talvissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	4	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön ja materiaalien kierrättämisen kautta. Hankkeen tuloksilla pyritään säilyttämään luonnon tasapaino ja estämään mikrobien globaali ja epänormaali leviäminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön ja materiaalien kierrättämisen kautta. Hygieniaa edistävien tuotteiden hyödyntämisellä voidaan laskea esimerkiksi ihmiselle mahdollisesti haitallisen klooridesinfioinnin tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	5
Ei suoria välittömiä vaikutuksia, koska hankkeen toteutus ei suoraan koske Natura 2000 -kohteita. Välillisiä vaikutuksia parantamalla ympäristötietoisuutta sekä kehittämällä luonnonvaroja säästäviä resurssi- ja materiaaliviisaita toimintatapoja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on resurssiviisauden ja -tehokkuuden lisääminen materiaalien tehokkaan käytön ja materiaalien kierrättämisen kautta. Hankkeessa mm. esitellään uuteen toimintaympäristöön ihmisen terveyttä edesauttavat antimikrobiset pinnat.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	5
Ei suoria välittömiä vaikutuksia. Välillisesti hanke edesauttaa alusten ja risteilijöiden houkuttelevuutta ja sitä kautta edesauttaa uusien energialähteiden kehitystä myös vesiliikenteen aluksiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa ja verkostoida alueen yritykset, joilla on liiketoimintapotentiaalia sisäympäristön hygienian alalla, myös laivanrakennusteollisuudessa. Lisäksi hankkeessa on tavoitteena tiedottaa ko. yrityksiä ja muita alan toimijoita uudesta liiketoiminta-alasta ja ihmisten hyvinvointia edistävistä ratkaisuista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on saada yritykset ja toimijat tunnistamaan omat liiketoimintapotentiaalinsa sisäympäristön hygienian alalla. Lisäksi tavoite on saada tuotteiden ja palvelujen hankkijat tunnistamaan ihmisten hyvinvointia ja alusten hygieenistä turvallisuutta edistäviä tuotteita ja ratkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka	3	9
Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää vesiliikenteen hygieenistä turvallisuutta eli parantaa vesillä liikkumista ja logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	10
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuote- ja palveluratkaisuilla vesiliikenteessä. Lisäksi hankkeen tavoite on lisätä osallistumista hankkeen toimintaympäristöjen edustajien kesken (esim. suunnittelijat vs. käyttäjät).
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen sisällön vuoksi molempien sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet hyödynnetään luomalla uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hankkeen toimintaympäristöihin. Molempien sukupuolten näkökulmat ja kokemukset hygieenisen ja terveellisen sisäympäristön suunnittelijoina, rakentajina, käyttäjinä ja hyödyntäjinä huomioidaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	10
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuote- ja palveluratkaisuilla vesiliikenteessä, jolloin hankkeella on positiivinen vaikutus sekä yhteiskunnalliseen että kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Terveellinen sisäympäristö myös vesiliikenteen aluksilla kuuluu kaikille.
Kulttuuriympäristö	2	7
Hankkeen yhtenä tavoitteena on sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden lisääminen tuote- ja palveluratkaisuilla. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat vesiliikenteen aluksiin, mm. risteilijät, jolloin hankkeen vaikutukset kohdistuvat myös kulttuuriympäristöihin, erityisesti hankkeen jälkeisessä tulevaisuudessa.
Ympäristöosaaminen	3	8
Hankkeen tavoitteena on parantaa sisäympäristön hygieniaa ja terveellisyyttä sekä lisätä mm. vesiliikenteen alusten sisäympäristöjen suunnittelijoiden, rakentajien, rakennuttajien ja käyttäjien tietoisuutta asiasta. Lisäksi hankkeen tavoitteena on parantaa tietoisuutta ihmisten hyvinvointia edistävistä tuotteista ja ratkaisuista, joita on mahdollista hyödyntää myös vesiliikenteen aluksilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Terveelliset vesiliikenteen alukset -hankkeella (TERVA) on vahvistettu Satakunnan sisäympäristön hygienian innovointi- ja osaamiskeskittymää ja kehitetty satakuntalaisten yritysten liiketoimintapotentiaalia ja siniseen talouteen kytkeytyviä kestäviä kasvuedellytyksiä. Tavoitteena on ollut parantaa satakuntalaisen laivanrakennusteollisuuden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta uudella innovatiivisella sisäympäristön hygienian näkökulmalla. Uusi sisäympäristön hygieniaan perustuva liiketoimintakärki tukee koko Satakunnan meriklusterin kestävää kehitystä ja alueen älykästä erikoistumista. Toimialalla täysin uudenlainen osaaminen on avannut uusia markkinoita sisäympäristön hygieniaa edistäviä teknologisia ratkaisuja tuottaville yrityksille. Hanke on parantanut teollisuuden valmiuksia tunnistaa uusien ratkaisujen antama kilpailuetu ja niiden kaupallinen hyödyntäminen.
Hankkeessa on tehty sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän suunnitteluohjeistuksen nykytilannekartoitus laivanrakennusteollisuudessa. Uuden sisätilan hygienian huomioivan suunnitteluohjeistuksen tarve ja sen suunnittelun ja toteuttamisen vaatimat toimenpiteet on selvitetty. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu virtuaalinen innovaatioalusta laivaympäristöön (https://www.youtube.com/watch?v=iYL8obtKsI8). Hankkeessa on uudistettu ja täydennetty verkostoja, kohtautettu rakennusteollisuus ja laivanrakennusteollisuus sekä tunnistettu molempien alojen parhaat käytänteet. Lisäksi on tunnistettu ja haastateltu laivanrakennukseen kytkeytyvien verkostoyritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan avainhenkilöt sekä kartoitettu uuden hygienialiiketoiminnan yhteistyöyritysten nykytilanne. Yritykset ovat hahmottaneet oman liiketoimintapotentiaalinsa, kehittämistarpeensa ja kestävän kasvun näkymät sisäympäristön hygieniaratkaisujen osaamisalueella.
Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset kohdistuvat laivanrakennusteollisuuteen, johon on esitelty uusia ihmisten terveyttä ja alusten turvallisuutta edistäviä sisäympäristön hygieniaa parantavia tuotteita ja ratkaisuja. Hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset kohdistuvat Satakunnan ja koko Suomen laivanrakennusteollisuuteen ja sen alihankintaketjujen toimijoihin, joiden liiketoimintapotentiaali alalla on tunnistettu hankkeen aikana.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat