![]() |
![]() |
Hankekoodi: A76526
Hankkeen nimi: TueTar - kuinka mitata kuntoutumisen vaikuttavuutta?
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 7.10.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: VEHKOON ASUNNOT OY
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2911856-3
Jakeluosoite: Vehkoontie 156
Puhelinnumero: 0407545401
Postinumero: 42600
Postitoimipaikka: MULTIA
WWW-osoite: http://www.metsomaenkodit.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virtanen Piia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407545401
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TueTar-vaikuttavuusmittari on kuntoutustyön vaikuttavuuden arviointiin tarkoitettu reaaliaikainen työkalu, jota asiakas ja kuntoutustyöntekijä käyttävät yhdessä. Se on suunniteltu arjen lähihoitotyön tueksi ja auttaa mm. kuntien ja asukasyksiköiden sosiaalipalveluista vastaavia näkemään tarjottavan palvelun vaikuttavuutta ja arvioimaan palvelun oikeellisuutta yksilön näkökulmasta. Kuntoutujalle itselleen TueTar-vaikuttavuusmittari on itsearvioinnin väline, motivoija ja tavoitteiden selkeyttäjä. Hankkeen avulla voidaan yhdistää ja huomioida eri toimijoiden eri-koisosaaminen kuntoutustyössä. Sen avulla voidaan kohdentaa asiakkaalle oikea palvelu oikeaan aikaan oikealla tuen määrällä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 20 630
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 20 190
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 20 630
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 20 190
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Keuruun
Kunnat: Multia
Jakeluosoite: Vehkoontie 156
Postinumero: 42600
Postitoimipaikka: MULTIA
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
Digipalvelu, vähentää matka- ja materiaalikustannuksia, ei synny jätettä | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
TueTar-vaikuttavuusmittari lisää asiakkaiden hyvinvointimahdollisuuksia oikealla kuntoutuksella oikeaan aikaan oikeassa paikasa. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
Voidaan tehdä kaikille asiakkaille; paikanpäällä tai etäyhteydellä. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
Lisää kuntoutujien yhdenvertaisuutta. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
ei vaikutusta |
Hankkeen aikana verkkopohjaista TUETAR-palvelua kehitettiin kolmella taholla. Ensiksikin alkuperäistä mielenterveys- ja päihdetyöhön kohdennettua kyselyä muokattiin kuntoutujalähtöisemmäksi, ja toisaalta kyselyä lähdettiin muokkaamaan erikseen sekä kehitysvammahuollon että lastensuojelun/perhetyön tarpeisiin. Lisäksi kehitettiin sähköisen palvelun käyttöliittymää. Hankkeen pilottikäyttäjinä toimi useita mainituissa asiakasryhmissä toimivaa asumispalveluorganisaatiota sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Päihde- ja mielenterveystyön kyselyn tekstejä yksinkertaistettiin ja yhtenäistettiin, jotta palvelu olisi mahdollisimman monelle kuntoutujalle mahdollisimman ymmärrettävä. Samoin käyttöliittymään tehtiin parannuksia, jotka helpottavat ja monipuolistavat palvelun käyttöä sekä työntekijälle että kuntoutujalle. Kehitysvammahuollon kyselyä kehitettäessä havaittiin, että kyselyn rakenteeseen tarvitaan enemmän muutoksia kuin mihin tässä hankkeessa oli mahdollisuuksia. Esim. alkuperäinen kysely edellyttää, että sekä työntekijä että kuntoutuja vastaavat koko kyselyyn, mikä rajaa palvelun pois suurelta osalta asiakkaita, ja toisaalta omaisten näkökulma on tässä asiakasryhmässä tärkeämpi kuin alkuperäisellä kohderyhmällä; siten palveluun olisi tarpeellista luoda rakenne, jossa kyselyjen vastaajajoukko palvelisi kulloinkin kuntoutujan ja tilanteen tarpeita. Hankkeen aikana kerättiin useita tällaisia kehitysideoita toteutettavaksi myöhemmin. Lastensuojelun/perhetyön osalta huomattiin samoin, että palvelun käyttöönotto edellyttää paljon teknisiä mutta myös sisällöllisiä muutoksia. Lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja elämäntilanteen huomioiminen edellytti kysymysten ja niiden aiheryhmien muokkaamista niin paljon, että sisällöllisesti voi melkein puhua jo eri kyselystä. Lisäksi havaittiin, että asiakasryhmän kannalta tuottoisin olisi mobiili käyttöliittymä: lapset ja nuoret ovat motivoituneimpia kännyköiden ja tablettien käyttöön, ja tässä asiakasryhmässä asiakkaiden motivaatio on erityisen oleellista kuntoutumisen kannalta. Tämänlaisia kehitysideoita kerättiin hankkeen aikana useita myöhemmin toteutettavaksi.