|
|
|
Hankekoodi: A76453
Hankkeen nimi: CLT-levyt maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 0207986000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Saloniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 478 0265
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tutkia CLT-levyjen (Cross Laminated Timber) hyödynnettävyyttä pehmeiden maiden puunkorjuussa. Suomen soista on puolet ojitettu, minkä tuloksena Suomessa on ojitusalueita yli 5 miljoonaa hehtaaria. Seuraavien 20 vuoden aikana suometsien hakkuut voivat nousta jopa 15-20 miljoonaan kuutiometriin. Suomeen on suunnitteilla suuria metsäteollisuusinvestointeja, jotka toteutuessaan luovat paineita lisätä ympärivuotista puunkorjuuta. Ilmaston lämpenemisen myötä leudommat talvet pidentävät kelirikkoaikoja entisestään. Tarvitaan uusia ratkaisuja sekä leimikoiden suunnitteluun että maaperän vahvistamiseen eri menetelmin.
Hankkeen tavoitteet saavutetaan seuraavien toimenpiteiden kautta:
- Kootaan tietoa maan kantavuuteen liittyvistä ongelmakohdista ja niiden vaikutuksista puunkorjuuseen
- Kootaan maan kantavuuden parantamismenetelmiin liittyvä tietoperusta käyttötarkoitukseen soveltuvien CLT-levyjen suunnittelemista varten
- Kartoitetaan potentiaaliset testauskohteet ja tehdään testaukseen soveltuvien kohteiden valinta potentiaali-indikaattoreiden pohjalta
- Tehdään kannattavuuslaskelma, joka sisältää levyjen arvoketjun määrityksen, levyjen valmistamisen, logistiikan ja käytön kustannuslaskennan ja arvion levyistä saatavasta hyödystä
- Määritellään levylle optimaalinen koko kantavuusvaatimusten, logistiikan ja maastoon asentamisen näkökulmasta
- Tehdään halutun kantavuuden omaavien levyjen lujuuslaskelmat, tehdään lujuuslaskelmien perusteella rakennesuunnittelu sekä suunnitellaan tartunta-/nostoratkaisu ja mahdollinen levyjen liitosmenetelmä
- Valmistutetaan levyjen prototyypit tehtyjen suunnitelmien pohjalta
- Suoritetaan maastotestaus ja demonstraatiot
- Tehdään rakennetekninen analyysi testien jälkeen
- Tiedotetaan testien tuloksista.
Toimenpiteiden ja testien jälkeen tehdään tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Hankkeessa kartoitetaan ja kerätään tietoperusta CLT-levyjen ominaisuuksista maan kantavuuden parantamisessa erilaisissa olosuhteissa. Samalla kartoitetaan ne kohteet, joilla olosuhteista johtuvia puun korjuuta haittaavia ongelmia esiintyy. Levyjen rakenne - erityisesti lujuusominaisuudet- suunnitellaan olosuhdekartoituksen pohjalta tehtyjen suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Levyjen testaaminen suoritetaan maastossa valittujen kriteerien mukaisissa kohteissa.Levyjen maastotestauksessa saadaan tietoa rakennusten kantavana rakenteena käytettävän CLT-levyn toimivuudesta puunkorjuussa.
Levyjen kustannuslaskelmien tekeminen sisältää koko liiketoiminnallisen ketjun tarkastelemisen levyn koko elinkaaren ajalle (valmistus, käyttö ja hyödyntäminen käytöstä poistamisen jälkeen). CLT-levyjen valmistuksessa tutkitaan mahdollisuus sivuvirtojen eli hylkylankkujen hyödyntämiseen materiaalitehokkuuden parantamiseksi sekä levyjen käytöstä mahdollisesti koituvaa säästöä energian kulutuksessa.
Hankkeen tuloksena on testattu CLT-levyjen käytettävyys puunkorjuussa pehmeillä mailla ja mahdollisesti siltarakenteena pienten ojien ja purojen ylityksissä. Hankkeen tuloksena tiedetään menetelmän käytettävyys, kestävyys ja kannattavuus.
CLT-levyjen valmistajat, metsäteollisuuden yritykset, metsäpalveluyritykset, puunkorjuuyritykset, pelastuslaitos, puolustusvoimat, energiayhtiöt.
Rakennesuunnittelijat, vaativien puurakenteiden suunnittelijat, insinööritoimistot, rakennuttajat, oppilaitokset, puutuoteteollisuus, maanrakennus- ja kaivosteollisuus
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 385 934
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 355 652
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 482 418
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 565
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Keminmaa, Rovaniemi, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Parantaa maanpinnan kantavuutta ja siten säästää maanpintaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Mahdollistaa suometsien ja muiden pehmeiden maiden metsien paremman hoidon. Kasvava metsä sitoo hiiltä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Parantaa maanpinnan kantavuutta ja siten säästää maanpintaa ja kasveja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Parantaa maanpinnan kantavuutta ja siten säästää maanpintaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Edistää kiertotaloutta; kierrätetyn puun hyödyntäminen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 7 |
| Edistää puumateriaalin käyttöä infrarakentamisessa sekä sahatavaran jalostusarvon nostoa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 7 |
| Edistää paikallisen puun hyödyntämistä infrarakentamisessa. Edistää sahatavaran jalostusta paikallisesti. Mahdollistaa uuden liiketoiminnan (CLT-levyjen valmistamine). Mahdollistaa puunkorjuun pehmeillä mailla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 8 |
| Lyhentää metsäkuljetusmatkoja, parantaa maanpinnan kantavuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Mahdollistaa tehokkaamman ja ympärivuotisemman puunkorjuun, lisää työllisyyttä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankkeen tavoitteena oli tutkia CLT-levyjen (Cross Laminated Timber) hyödynnettävyyttä ja kestävyyttä pehmeiden maiden ympärivuotisessa puunkorjuussa ja löytää uusia ratkaisuja tilapäisen tien toteuttamisessa ja kulun parantamiseen.
Hanke toteutettiin viiden työpaketin kokonaisuutena Lapin ammattikorkeakoulun, Suomen Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Kemin Digipolis Oyn yhteishankkeena, jossa kaikkien osatoteuttajien osallistuminen ja sitoutuminen varmistivat hankkeen laadukkaan toteutuksen. Hanke toteutettiin yhteistyössä metsäalan toimijoiden, koneyrittäjien ja muiden alojen toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä.
Hankkeessa kerättiin tietoperustaa maan kantavuuteen liittyvistä ongelmakohdista ja niiden vaikutuksista puunkorjuuseen. Hankkeen alussa kartoitettiin testaukseen soveltuvat maasto- ja demonstraatiokohteet. CLT-levyille määriteltiin optimaalinen koko kantavuusvaatimusten, logistiikan ja maastoon asentamisen näkökulmasta osallisten levyjä mahdollisesti käyttävät metsäalan toimijat ja koneyrittäjät.
Levyistä tehtiin kannattavuuslaskelmia, joka sisälsivät levyjen valmistamisen, logistiikan ja käytön kustannuslaskennan. Levyille tehtiin rakennesuunnittelu sekä suunniteltiin tartunta- ja nostoratkaisut, jonka jälkeen tilattiin levyjen prototyypit tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Levyille suoritettiin kestävyystestit, maastotestaukset ja yleisölle suunnitellut demonstraatiot. Levyjen testaaminen suoritettiin maastossa valittujen kriteerien mukaisissa kohteissa. Samalla testattiin levyjen käytettävyyttä pienten ojien ylityksessä. Kaikkien maastotestien jälkeen levyille tehtiin rakennetekniset testit ja analyysit. Hankkeen aikana mietittiin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjille ja sidosryhmille. Hankkeessa edistettiin yritysten, kehitysyhtiöiden, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten sekä hankkeiden välistä tki-yhteistyötä sekä tiivistettiin tutkimuslaitosten ja neuvontaorganisaatioiden yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hankkeen tuloksista tiedotettiin sidosryhmille artikkeleiden, videon, uutiskirjeiden ja artikkelikokoelman muodossa.
Tässä suomalaisittain uraauurtavana CLT-levyjen pilottina saatiin hankkeessa alustavasti selville menetelmän käytettävyys, kestävyys ja kannattavuus.