|
|
|
Hankekoodi: A76437
Hankkeen nimi: LähiLämpö - Lämmityssektorin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Etelä-Savossa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Puhelinnumero: 0504647457
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raghu KC
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijatohtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440668434
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Kuitenkin, käytössä olevat fossiiliset lämmitysjärjestelmät voivat muodostua esteeksi tälle kunnianhimoiselle tavoitteelle. Erityisesti Suomen maaseudulla, jossa kaukolämpöverkkoa ei ole, kevyt polttoöljy (POK) on suosittu lämmitysjärjestelmä. Pelkästään Etelä-Savossa oli vuonna 2015 noin 9000 kohdetta, joissa oli öljylämmitysjärjestelmä ja jotka kuluttivat noin 626 GWh (~ 62 600 000 litraa) POK:a. Määrä on vain 8 % pienempi kuin vuonna 2006, mikä viittaa siihen, että POK:n kulutus ei ole laskenut suuremmin viimeisen 10 vuoden aikana. Tällainen fossiilisten polttoaineiden käyttö olisi lopetettava täysin hiilineutraalissa Suomessa. Emme kuitenkaan tiedä öljylämmityskuluttajien ympäristötietoisuutta, emmekä myöskään niiden investointihalukkuutta uuteen lämmitysjärjestelmään. Toisaalta, hallituksen politiikassa on kyse hiilineutraalisuudesta, jolloin ei kuitenkaan oteta täysin huomioon kestävyyden sosiaalisia näkökohtia.
Siksi tässä hankkeessa pyritään tekemään kyselytutkimus öljylämmittäjille, jolloin kysytään heidän näkemystä fossiilisten polttoaineiden ympäristönäkökohdista. Heiltä kysytään myös suunnitelmista tehdä uusia investointeja lämmitysjärjestelmään, ja mahdollisista tukitoiveista, jos he haluavat muuttaa lämmitysjärjestelmänsä. Lisäksi kysytään muita relevantteja kysymyksiä liittyen lämmitysjärjestelmiin. Kyselytutkimuksen lisäksi tavoitteena on laskea lämmitysjärjestelmien vaihtoehtoiset ympäristövaikutukset (kasvihuonekaasupäästöt) elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Kyselyn ja LCA-tulosten perusteella luokitellaan valittu lämmitysjärjestelmä monikriteerisen päätöksen analyysin (MCDA) ja analyyttisen hierarkian (AHP) avulla. Lopulta lämmitysjärjestelmän luokittelun perusteella tehdään johtopäätös lämmitysjärjestelmän muutoksen sosiaalisista vaikutuksista (sosiaalisesta kestävyydestä) yhteiskunnalle, erityisesti Etelä-Savon alueella. Hankkeen tuloksilla autetaan koko Etelä-Savon maakuntaa pääsemään irti fossiilisista polttoaineista ja saavuttamaan kestävän kehityksen periaatteet lämmityssektorilla. Tällöin autetaan myös koko maata saavuttamaan hiilineutraaliuden ennemmin tai myöhemmin. Hankkeen tulokset ovat monistettavissa ja menetelmää voidaan hyödyntää koko Suomessa.
Alueen energiantuottajat, energiansiirtäjät, logistiikka-alan yrittäjät, asentajat sekä energiaa käyttävät kohteet. Näitä ovat esim. kotitaloudet, taloyhtiöt ja yritykset, joilla on päivitystä tai muutosta vaativa fossiilinen energiantuotantoratkaisu ja johon uusiutuva energiantuotantoratkaisu voisi olla sovelias vaihtoehto.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- Kiinteän biopolttoaineen valmistajat ja toimittajat, lämpökeskus- ja kattilavalmistajat, bioenergian sidosryhmät ja median edustajat
- Muut lämmitysjärjestelmien valmistajat ja toimittajat
Yhteistyötä tullaan tekemään mm. seuraavien organisaatioiden kanssa: Pro Agria, Bioenergia, Lämmöllä –lehti, Itä-Suomen Kiinteistöliitto, Lämpösi Oy, Mikkelin yliopistokeskus (MUC), Suur-Savon Energiasäätiö.
Yhteistyötä tehdään läpi maakuntien, sillä pelkästään Etelä-Savossa ei ole kaikkia uusiutuvan teknologia-alan kehittäjiä ja valmistajia, eikä myöskään kaikkia mahdollisia tiedotuskanavia tulosten jalkauttamiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 200
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 89 100
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 89 100
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Savonlinna, Juva, Joroinen, Heinävesi
Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on tunnistaa mahdolliset vaihtoehdot lämmitysjärjestelmissä fossiilisen öljyn sijaan kestävällä tavalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 9 |
| Fossiilisen öljyn poistaminen tai vähentäminen lämmitysektorilla vähentää ilmastonmuutoksen riskiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 6 |
| Lämmitysjärjestelmien vaihtoehdot edistävät biologisen monimuotoisuuden suojelua. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 9 |
| Uusiutuva polttoaine lämmitysalalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Uusiutuvien polttoaineiden käyttö vähentää merkittävästi jätteen syntymistä, jos verrataan fossiilisiin polttoaineisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 9 |
| Päätavoite on edistää uusiutuvaa polttoainetta lämmityksessä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Tavoitteena on poistaa tai vähentää fossiilista polttoainetta lämmityksestä kestävällä tavalla. Se kattaa kaikki kestävyyden ulottuvuudet: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöystävällinen. Tämä kehitys luo paikallisesti työtä, jolloin ei myöskään olla riippuvaisia kansainvälisistä suhdanteista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on luoda liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille, kuten energian tuottajille ja toimittajille, sekä muille energia-alalle liittyville huolto- ja asennusyrityksille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Hankkeessa keskitytään tiedottamisen osalta pääasiassa lämmityssektorille, mutta kannustetaan päästöttömään liikkumiseen, ja suosimaan julkista liikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys lisääntyvät maakunnassa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Hanke edistää ja vahvistaa maakunnan kulttuuriympäristön elävyyttä ja käyttöpotentiaalia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 8 |
| Hanke synnyttää uutta tietoa energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää ympäristöosaamista öljylämmittäjien ja muiden polttoainekäyttäjien keskuudessa. | ||
Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna. Kuitenkin käytössä olevat fossiiliset lämmitysjärjestelmät voivat muodostua esteeksi tälle kunnianhimoiselle tavoitteelle. Erityisesti Suomen maaseudulla, jossa kaukolämpöverkkoa ei ole, kevyt polttoöljy (POK) on suosittu lämmitysjärjestelmä. Pelkästään Etelä-Savossa oli vuonna 2015 noin 9000 kohdetta, joissa oli öljylämmitysjärjestelmä ja jotka kuluttivat noin 626 GWh (~ 62 600 000 litraa) POK:a. Määrä on vain 8 % pienempi kuin vuonna 2006, mikä viittaa siihen, että POK:n kulutus ei ole laskenut suuremmin viimeisen 10 vuoden aikana. Tällainen fossiilisten polttoaineiden käyttö olisi lopetettava täysin hiilineutraalissa Suomessa. Emme kuitenkaan tiedä öljylämmityskuluttajien ympäristötietoisuutta, emmekä myöskään niiden investointihalukkuutta uuteen lämmitysjärjestelmään. Toisaalta hallituksen politiikassa on kyse hiilineutraalisuudesta, jolloin ei kuitenkaan oteta täysin huomioon kestävyyden sosiaalisia näkökohtia.
Siksi tässä hankkeessa tehtiin kyselytutkimus öljylämmittäjille, jolloin kysyttiin heidän näkemystään fossiilisten polttoaineiden ympäristönäkökohdista. Heiltä kysyttiin myös suunnitelmista tehdä uusia investointeja lämmitysjärjestelmään, ja mahdollisista tukitoiveista, jos he haluavat muuttaa lämmitysjärjestelmänsä. Lisäksi kysyttiin muita relevantteja kysymyksiä liittyen lämmitysjärjestelmiin. Kyselytutkimuksen lisäksi tavoitteena oli laskea lämmitysjärjestelmien vaihtoehtoiset ympäristövaikutukset (kasvihuonekaasupäästöt) elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Kyselyn ja LCA-tulosten perusteella luokiteltiin valittu lämmitysjärjestelmä monikriteerisen päätösanalyysin (MCDA) ja analyyttisen hierarkiaprosessin (AHP) avulla. Lopulta lämmitysjärjestelmän luokittelun perusteella tehtiin johtopäätös lämmitysjärjestelmän muutoksen sosiaalisista vaikutuksista (sosiaalisesta kestävyydestä) yhteiskunnalle, erityisesti Etelä-Savon alueella. Hankkeen tuloksilla autetaan koko Etelä-Savon maakuntaa pääsemään irti fossiilisista polttoaineista ja saavuttamaan kestävän kehityksen periaatteet lämmityssektorilla. Tällöin autetaan myös koko maata saavuttamaan hiilineutraalius ennemmin tai myöhemmin. Hankkeen tulokset ovat monistettavissa ja menetelmää voidaan hyödyntää koko Suomessa.
Tulosten ensimmäinen osio osoitti, että lämpöpumppu oli suosituin valinta lämmitysjärjestelmäksi. Lisäksi nuoremmat ja korkeasti koulutetut asunnonomistajat olivat kiinnostuneempia kestävämmistä lämmitystavoista. Tulosten toinen osio osoitti, että talous ja ympäristö olivat yhtä korkealla prioriteetilla kuin tekniset ja sosiaaliset kriteerit. Nuoremmat vastaajat ja korkeakoulututkinnon suorittaneet painottivat kuitenkin enemmän ympäristökriteerejä, ilmastonmuutosta ja uusiutuvan energian indikaattoreita kuin vanhemmat ja korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. LCA-tulokset osoittivat, että öljylämmitysjärjestelmän hiilijalanjälki oli suurin (347 kg CO2-ekv/MWh), mutta vastaavasti maalämpöpumpuilla 46 ja ilma-vesilämpöpumpuilla 61 CO2-ekv/MWh. Tämä johtui siitä, että Etelä-Savon Energia Oy:n sähkön (lämpöpumpussa käytetty) hiilijalanjälki oli suhteellisen pieni (148 kg CO2-ekv/MWh). Lopuksi puupelletin hiilijalanjälki oli 50 kg CO2-ekv/MWh lämmön osalta, mutta siinä biogeeninen hiilipäästö oli jätetty pois, koska puupelletti katsotaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.