|
|
|
Hankekoodi: A76405
Hankkeen nimi: BIOSCOPE - tähtäin biotalouden kasvuun Pohjois-Karjalassa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL111
Puhelinnumero: 0294451111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouni Pykäläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori, metsäekonomia ja -politiikka
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503826094
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet. BIOSCOPE -hankkeen tavoitteena on kasvattaa Pohjois-Karjalan aluetaloutta kohtauttamalla uudella tavalla yrityksiä, tutkijoita ja kansainvälisiä opiskelijoita. Uudella kohtauttamismallilla haetaan asetelmaa, jossa yritykset, tutkijat ja opiskelijat osallistuvat aktiivisesti yhteiseen arvonluontiin niin, että kaikille kaikille osapuolille saadaan tuotettua merkittävää lisähyötyä heidän omilla osa-alueillaan (esim. uusi liiketoiminta, vaikuttavampi tutkimus, opiskelijoiden valmiudet).
Kohtauttaminen jäsentyy kolmen kohtauttamisalueen alle. Alueet ovat 1) biotalouden markkinoiden ennakointi, 2) liiketoiminnan kehittäminen ja 3) kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisten verkostojen parantaminen. Tavoitteena on löytää parhaiten nykyiseen - digitalisoituneeseen ja verkottuneeseen - liiketoimintaympäristöön sopivat kohtauttamismenetelmät ja prosessit alueen käyttöön. Systeemisenä tavoitteena on siirtyä lineaarisesta tutkimuksen ja osaamisen jalkauttamismallista verkottuneeseen innovaatiomalliin. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlainen - pysyvä, alati kehittyvä ja verkottunut - innovaatiomalli Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden kasvun moottoriksi.
Toiminnan konkretisoimiseksi hanke tuottaa ns. kohtauttamistarjottimen, jolta poimitaan kuhunkin tarpeeseen sopiva toimintatapa. Alustavasti tarjottimelle on aseteltu (1) ennakoinnin osalta esim. heikkojen signaalien kartoitus, ennakointityöpajat, ennakointitulosten peilaaminen alueen yrityksille, uusilla markkinoilla tehtävä ennakointi- ja T&K&I -työ; (2) liiketoiminnan kehittämisen osalta esim. liiketoimintatutkimusten yhteinen ideointi ja niihin liittyvä hankkeistaminen, tapaustutkimukset, innovaatioleirit ym. innovaatioalustat ja (3) kansainvälinen osaamisen ja verkostojen osalta esim. työelämätutorit, kulttuuri- ja kielisparraus, yritysten ongelmien tuominen kursseille ratkottavaksi ja yritysten kutsuminen puhumaan kursseille. Hankkeen tehtävä on selvittää, kuinka näiden keinojen ja mahdollisten muiden - mm. yritysten tunnistamien - keinojen käyttö organisoidaan jatkuvaksi, systemaattiseksi, vaikuttavaksi ja tehokkaaksi toiminnaksi.
Toimenpiteet. Hanke koostuu neljästä toisiinsa kytkeytyvästä työpaketista
Työpaketti 1) "Biotalouden lähtökohdat ja kehitysnäkymät" työpaketti tuottaa tilastotietojen, haastattelujen ja kyselyjen avulla metsäbiotalouden tilannekuvan ja arvion sen kehittämismahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa keskittyen paitsi nykyisiin, myös mahdollisesti tulevaisuudessa nouseviin biotalouden sektoreihin. Tarkasteluun otettavat sektorit liittyvät esim. energiantuotantoon ja biojalostamiseen, puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen, selluteollisuuteen ja tekstiilituotantoon, teknologiateollisuuteen, metalliteollisuuteen, sekä t&k-sektoriin ja osaamisen ja palvelujen vientiin. Tarkastelussa huomioidaan mm. eri sektoreiden tuotannollinen pohja, investointipotentiaali, sekä liikevaihdon ja työllistävyyden kehitys. Työpaketin tuloksia hyödynnetään Biotalouden kohtauttamistarjottimen muodostamisen pohja-aineistona, sekä suunniteltaessa yritystason pilotointitarkasteluja.
Työpaketti 2) Biotalouden kohtauttamismalli luodaan seuraavan vaiheistuksen mukaisesti:
- BIOSCOPE -idean ja alustavasti tunnistettujen kohtauttamisvaihtoehtojen esittely toimijoille sekä uudenlaisten toimintamuotojen ideointi, esim. erilaiset digiympäristöissä tapahtuvat toimet. Näistä on esimerkkejä myös maailmalla (esim. horizon scanning -menetelmä jatkuvaan ennakointiin). Myös toteuttajaorganisaatioiden johtoa haastatellaan ja selvitetään, miten hankkeen jälkeinen toiminta on organisoitavissa toteuttajaorganisaatioiden sisällä ja välillä.
- Täydennetyn kohtauttamistarjottimen esittely toimijoille ja kohtauttamistoimien asettaminen niiden toimivuusarvioinnin mukaiseen järjestykseen sekä toimenpiteiden toteuttamistavan tarkentaminen (miten?, kuinka usein?, kenen kanssa? jne.). Tämä työvaihe toteutetaan yritys- ja tutkijahaastatteluina sekä verkkokyselyinä käyttäen esim. Delphi -prosessia.
- BIOSCOPE -toiminnan ja kohtauttamistarjottimen kuvaaminen verkkosivujen tuottamista varten.
Itse verkkosivut tuotetaan Työpaketissa 4.
Työpaketti 3) "Pilotointi" -työpaketti on keskeinen osa kohtauttamismallin kehittämistä ja se toimii vuorovaikutuksessa Biotalouden kohtauttamismallin luominen -työpaketin kanssa. Piloteista saatavat kokemukset muodostavat erittäin tärkeän osan tietoaineistoa, jonka pohjalta kohtauttamismalli ja BIOSCOPE -toiminta lopulta muotoutuu. Hankkeessa kehitettävää kohtauttamismismallia kokeillaan yritysten kanssa todellisissa piloteissa, jotka voivat koskettaa kerrallaan yhtä tai useaa yritystä. Pilottien alustavat aihepiirit ovat metsän inventointiosaamisen vienti ja sen ennakointi, pyrolyysiöljyn tiekartta, turpeesta luopumisen tiekartta, puurakentamisen tehokkaat toimintamallit ja pienyritysten kytkeytyminen biotalouden liiketoimintaverkostoihin.
Työpaketti 4) "Toimintamallin juurruttaminen, viestintä ja raportointi" -työpaketin keskeisin tulos on kehitetyn ja testatun toimintamallinkoostaminen, sekä toiminnan juurruttaminen osaksi mukana olevien organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Valitun toimintamallin pohjalta viimeistellään yliopiston, tutkimuslaitosten ja yritysten väliset käytänteet, roolituksen ja työnjaon toiminnan pysyvyyden takaamiseksi. Viimeistelyössä tarkasteltavia kysymyksiä ovat mm. rahoituspohja, tekninen toteutus ja henkilöstö. Työ pohjautuu koeponnistetulle toimintakonseptille ja se juurrutetaan osaksi eri organisaatioiden perustoimintoja, sekä hyödyntäen hankerahoitusta (kansainväliset, kansalliset ja alueelliset hankkeet). Hankkeesta viestitään aktiivisesti koko hankkeen keston ajan mm. sanomalehdissä, toteutusorganisaatioiden verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Koko hankkeen ajan toteutettu viestintä palvelee saavutetuista tuloksista viestimisen lisäksi erityisesti toimintamallin juurruttamisessa, uusien yritysten kytkemistä toiminnan piiriin, liiketoiminnan ja aluetalouden kehittämistä, sekä alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen näkyyvyden lisäämistä biotalouden osaamiskeskittymälle. Hankkeen tulokset raportoidaan loppuraportissa ja policy brief-koosteina, jotka julkaistaan sähköisinä versioina toteutusorganisaatioiden verkkosivuilla, sekä sosiaalisessa mediassa.
Tulokset. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlainen - pysyvä, alati kehittyvä ja verkottunut - innovaatiomalli Pohjois-Karjalan metsäbiotalouden kasvun moottoriksi. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset, jotka toteutuvat merkittäviltä osin jo hankkeen aikana, ovat: (1) metsäbiotalouden toimintaympäristön laaja-alainen ja monipuolinen ymmärrys liiketoimintaa kehitettäessä, (2) akateemisten ihmisten ja yritysten maailmankuvien lähentyminen ja toisiltaan oppiminen, (4) alueen PK-yritysten kansainvälisten kytkösten paraneminen, (5) ennakoinnin yleistyminen metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittämisessä, (6) metsäbiotalouden tutkimusedellytysten paraneminen (mm. aineistot ja tutkimustapaukset) ja (7) tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden paraneminen.
Pitkän aikavälin vaikutukset, jotka toteutuvat pääasiassa hankkeen jälkeen ovat: (1) alueen metsäbiotalouden yritysten vahvempi kansainvälistyminen ja kasvu, (2) aluetalouden kasvu, (3) osaamislähtöisen yrittäjyyden kasvu ja (4) tutkimuksen ja kansainvälisen koulutuksen ja elinkeinotoiminnan yhteisen arvonluonnin juurtuminen keskeiseksi osaksi Pohjois-Karjalan innovaatiokulttuuria.
- alueen biotalousyritykset
- tutkijat EFIssä, LUKEssa ja UEF:ssa
- muiden tutkimus- ja oppilaitosten henkilöstö
- alueella toimivien kv-ohjelmien opiskelijat ja koordinaattorit; Young Leadership Programme (EFI), European forestry (UEF), Wood materials science (UEF), European bioconomy university (UEF), Cross-border university (UEF), Bioregions Facility (EFI) ja FORES doctoral program (UEF)
- kehitysorganisaatiot
- aluehallinto; maakuntaliitto, ELY-keskus, AVI
- kunnat ja kaupungit
- muualla toimivat kotimaiset ja kansainväliset osaamis- ja innovaatioverkostot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 481 212
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 359 358
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 609 244
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 455 303
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 6 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys on erittäin keskeinen teema hankkeen kohtauttamistoimissa. Ko. teema nostetaan esille mm. liiketoiminnan toimintaympäristötarkasteluissa ja ennakoinnissa. Välilliset vaikutukset syntyvät pääosin hankeviestinnän kautta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 6 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen käytön kestävyys on erittäin keskeinen teema hankkeen kohtauttamistoimissa. Ko. teema nostetaan esille mm. liiketoiminnan toimintaympäristötarkasteluissa ja ennakoinnissa. Välilliset vaikutukset syntyvät pääosin hankeviestinnän kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 5 |
| Monimuotoisuuskysymykset nousevat aina esille, kun puhutaan biotalouden liiketoiminnan edistämisestä. Välilliset vaikutukset syntyvät pääosin hankeviestinnän kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 4 |
| Tämä on erityisteema, johon liittyvällä liiketoiminnalla on kasvava kansainvälinen merkitys. Kasvihuonekaasujen väheneminen on osa edellä mainittua ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskein vähentämistä. Välilliset vaikutukset syntyvät pääasiassa hankeviestinnän kautta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 5 |
| Hanke ei kohdistu erityisesti Natura -alueisiin, mutta sellaisiakin teemoja voi nousta esille, joissa Natura -kysymykset ovat merkittäviä. Siksi vaikutukset lienevät lähinnä välillisiä. Välilliset vaikutukset syntyvät pääasiassa hankeviestinnän kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 5 |
| Materiaalit ja jätteet kuuluvat kierto- ja biotalouden kokonaisuuteen ja ovat siksi keskeisessä roolissa hankkeen tekemisissä, mikäli tähän liittyviä liiketoiminta-/ennakointiaiheita nousee hankkeessa esille. Välilliset vaikutukset syntyvät pääasiassa hankeviestinnän kautta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 6 |
| Uusiutuva energia lienee viime vuosina eniten esillä ollut metsäbiotalouden teema. Energian asema on vahva tässäkin hankkeessa, mutta samalla pyritään monipuoliseen metsäbiotalouden kehittämiseen liittyen hankkeen kohtauttamisalueisiin. Välilliset vaikutukset syntyvät hankeviestinnän kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 6 |
| Mm. Koronapandemia pakottaa paikallistuvaan biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen, joten tämä teema noussee hankkeessa erittäin tärkeäksi. Välilliset vaikutukset syntyvät pääasiassa hankeviestinnän kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Uusiutuvissa biotalouden liiketoimintamalleissa aineettomien tuotteiden ja palveluiden merkitys todennäköisesti kasvaa. Siksi niillä on tärkeä osa tämän hankkeen kohtauttamistoimissa.Välilliset vaikutukset syntyvät pääasiassa hankeviestinnän kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Liikkuminen ja logistiikka ovat metsäbiotalouden tärkeitä erityisteemoja, joihin liittyviä aiheita voi nousta esille tämänkin hankkeen töissä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä ko. teemojen erityisosaajiin. Välillisiä vaikutuksia syntyy myös hankeviestinnän kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen tavoite on kestävä aluetalouden kasvu, joten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen ydintehtävä. Välilliset vaikutukset syntyvät hankeviestinnän kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole erityistavoitteita liittyen tasa-arvoon. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole erityistavoitteita liittyen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hankkeen voi nähdä myös kulttuurisena kehittämisenä, jossa luodaan uudentyyppinen toimintamalli innovaatiotoimintaan ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön siinä. Välilliset vaikutukset syntyvät hankeviestinnän kautta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Hanke ei suoraan tähtää ympäristöosaamisen parantamiseen, mutta kytköksiä siihen nousee jokseenkin varmasti esille ja hankkeesta otetaan tarvittaessa yhteyttä ympäristöosaajiin. Välillisiä vaikutuksia syntyy lisäksi hankeviestinnän kautta. | ||
BIOSCOPE-hanke pyrki kasvattamaan Pohjois-Karjalan aluetaloutta kohtauttamalla uudella tavalla biotalouden yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita niin että kukin toimija hyötyy yhteistyöstä. Tätä varten hankkeessa kehitettiin alueen toimijoiden yhteinen avoin innovaatio- ja yhteistyöalusta. Alustalla kunkin avaintoimijan palvelut tuotiin näkyvästi esiin ja samalla yritykset, tutkijat ja tutkimusryhmät sekä opiskelijat pystyivät tuoda esiin omaa osaamistaan, niin että uutta yhteistyötä syntyy. Tämän lisäksi yrityksiä tavoitettiin kyselyjen, haastatteluiden ja tilaisuuksien avulla. Markkinaselvitys nosti esiin yritysten suosimia tapoja tehdä t&k&i-yhteistyötä. Myös case-tarkastelut yrityksien kanssa osoittautuivat toimivaksi yhteistyötavaksi, ja näistä nousi esiin myös kansallisesti merkittäviä löydöksiä koskien mm. turpeen käyttöä. Yritysyhteistyön lisäksi hanke pyrki tukemaan kansainvälistä osaamista ja verkottumista. Kansainvälisten opiskelijoiden alueelle verkottumista varten kehitettiin malli, jota lähdettiin edistämään Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi innovaatioalusta ja siihen liittyvä ekosysteemi kytkettiin jo alusta alkaen kansainvälisiin verkostoihin ja malli koettiin toimivaksi myös muualla. Hanke edisti myös biotalouden markkinoiden ennakointia tuomalla tietoa ennakoinnista alueen yrityksille ja käynnistämällä alueellisen ennakointipalvelun suunnittelun. Kaiken kaikkiaan siirtyminen kohti verkottuneeseen innovaatio- ja yhteistyömalliin osoittautui haastavaksi ja yhteistyötavat alueella ovat edelleen hyvin lineaarisia, projektiluonteisia. Näiden haasteiden ylipääsemiseksi tarvitaan alueen toimijoilta uudenlaista ajattelutapaa, johtamistyyliä sekä sitoutuneisuutta. Tarve vastaavanlaiselle yhteistyömallille on kuitenkin olemassa ja kehitettyä ekosysteemiä edistetään jatkossa uuden hankkeen avulla.