![]() |
![]() |
Hankekoodi: A76354
Hankkeen nimi: Diabetestutkimuksen analysointityökalun tuotteistaminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.7.2020 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TIETOKAIRA OY
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2664875-3
Jakeluosoite: Kasarmintie 13 A 321
Puhelinnumero: +358407290216
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: OULU
WWW-osoite: www.tietokaira.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vielma Markku
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407290216
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomessa on n. 500 000 diabeetikkoa. Riskiryhmään kuuluvia on moninkertaisesti. Diabeteksen hoitokulut ovat 15% kaikista terveydenhuollon menoista. Iso osa kustannuksista johtuu diabeteksen lisäsairauksista. Huono hoitotasapaino edesauttaa niiden ilmaantuvuutta. Suomessa ei ole kattavaa tietojärjestelmää, joka tukee alueellisesti diabeteksen hoidon tavoitteita. Diabetes on maailmanlaajuinen ilmiö ja haaste terveydenhuollolle. Hankkeessa rakennetaan sote-alueiden ja hoitoyksiköiden käyttöön kattava IT-järjestelmä, joka keskittyy diabeteksen riskitekijöihin, diabetekseen ja sen lisäsairauksiin. Hankkeessa ei toteuteta uutta potilastietojärjestelmää vaan siinä luodaan sote-johdolle ja ammattilaisille tiedolla johtamisen työkalu, joka hyödyntää olemassaolevaa faktatietoa ja sovellusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 51 250
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 655
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 51 250
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 655
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite: Kasarminkatu 13 A 321
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: OULU
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
uusia työpaikkoja, töitä myös välillisesti esim yliopistolle | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
sote-palvelujen tehostaminen ja palveluresurssien järkevämpi käyttö | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
nimenomaan hyvinvoinnin lisäämiseen tähdätään niin kansalaisten kuin terveydenhuollon henkilöstön osaltakin | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Suomessa ei ole ollut kattavaa tietojärjestelmää, joka tukee alueellisesti diabeteksen hoidon tavoitteita huomioiden sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon. Suomen n. 500 000 jo diabetekseen sairastuneen ja lisäksi riskiryhmään kuuluvien esidiabeetikoiden hoidon järjestäminen on valtava haaste uusille hyvinvointialueille, joille hoitovastuu siirtyy ensi vuodenvaihteessa. Se on haaste niin kustannusten kuin riittävien hoitoresurssien kannaltakin. Se on myös alkuperäisen sote-uudistuksen tavoitteiden mukainen mahdollisuus parantaa hoidon laatua ja säästää. Tässä hankkeessa ei rakennettu uutta potilastietojärjestelmää vaan siinä luotiin hoito-organisaation ammattilaisille tiedolla johtamisen väline, joka hyödyntää laajasti jo olemassaolevaa faktatietoa. Hankkeessa toteutettu väline havainnollistaa kattavasti diabeteksen hoidon laadun ja erot hoitoyksiköissä sekä mahdollistaa vaikuttavuuden tosiaikaisen seurannan. Siten diabetespalvelun käyttöönotto hyvinvointialueilla mahdollistaa isot säästöt kustannuksissa. Diabeteksen ja diabeteksen lisäsairauksien ehkäisy koko hoitoketjun kattavan ja tiedot analysoivan järjestelmän avulla on sen selkein hyöty. Toisaalta hoitoresurssit voidaan kohdentaa paremmin sinne, missä hoidon tarve on suurin. Yhdistämällä tiedot interventioista ja lääkityksistä hoidon tuloksiin pystytään luomaan käytännössäkin toimiva ja oppiva hoitopolku, joka ohjaa hoitokäytännöt optimaalisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Käypä hoito -suositusten noudattaminen tulee samalla näkyväksi. Diabetes on myös maailmanlaajuinen ilmiö ja haaste terveydenhuollolle. Kattavan diabetespalvelun vieminen kansainvälisille markkinoille on luonnollinen askel sitten, kun Suomessa ja hyvinvointialueilla sen selkeät hyödyt on ensin osoitettu.