|
|
|
Hankekoodi: A76243
Hankkeen nimi: Lapinlehmään perustuvan erikoistumisen mahdollisuudet osana pohjoisia elinkeinoja (Lappari-elinkeino)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 016 341341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Maarit Soppela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: FT, yliopistotutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 138805
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän hankkeen tavoitteena on edistää maaseutuyrittäjyyteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön avulla lapinlehmään erikoistuvaa liiketoimintaa.
Lapinlehmä eli pohjoissuomenkarja on maakuntamme alkuperäinen nautarotu, joka on hyvin sopeutunut arktisiin olosuhteisiin, mutta jonka erityisyyttä, kestävyyttä ja monia hyviä ominaisuuksia hyödynnetään vielä hyvin vähän sen tarjoamiin mahdollisuuksiin nähden. Lapin maakunnassa oli vuoden 2017 tilaston mukaan 111 lapinlehmärotuista eläintä, koko maassa noin 2000. Lapinlehmien määrä kaksinkertaistuu Lapissa hankkeen toiminta-aikana, kun valtion omistama lapinlehmien geenipankkikarja siirtyy Tervolan Louelle Ammattiopisto Lappian hoitoon. Tämä yhdessä lapinlehmätilallisten ja yrittäjien lisääntyneen kiinnostuksen kanssa luo hyvät lähtökohdat kehittää lapinlehmään perustuvaa liiketoimintaa.
Hanke toteutetaan Lapin yliopiston Arktisen keskuksen (päätoteuttaja), Luonnonvarakeskuksen (osatoteuttaja) ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (osatoteuttaja) yhteistyönä. Hanke jakautuu neljään työpakettiin: Lapinlehmän maidon ja lihan erityisominaisuudet (TP 1); Lapinlehmän maidon ja lihan jatkojalostus, tuotekehitys, jalosteiden hinnanmuodostus ja tuotannon kannattavuus (TP 2); Lapinlehmärodun erityisyys, lapinlehmän kasvattajien kokemusperäinen tieto ja rodun tunnettuuden lisääminen (TP 3); sekä Hallinto ja viestintä (TP4).
Hankkeen tuloksena saadaan uutta tutkimustietoa ja käytännön osaamista lapinlehmärotuisten eläinten kestävästä ja lisäarvoa tuottavasta hyödyntämisestä ja lapinlehmätuotteiden, kuten maidon ja lihan, ravintokoostumuksesta ja erityisominaisuuksista. Nämä lisäävät valmiuksia lapinlehmän maitoon perustuvaan pienmeijeritoimintaan, lapinlehmän lihan hyödyntämiseen, lapinlehmätuotteiden saamiseen markkinoille paikallisina erikoistuotteina sekä lapinlehmärodun kulttuurihistorian, kasvattajien kokemusperäisen tiedon ja tarinoiden hyödyntämiseen rodun ja sen tuotteiden tunnetuksi tekemisessä.
Hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen jalkautetaan kohderyhmälle erilaisissa työpajoissa ja niiden yhteydessä järjestettävissä alku- ja loppuseminaareissa ja muissa verkostotapaamisissa sekä erilaisina julkaisuina, näyttelynä, verkkopalveluina ja tietopaketteina. Hankkeen kohderyhmänä ovat maidon ja lihan tuottajat, lapinlehmää rotuna hyödyntävät tilalliset, lappilaiset matkailuyrittäjät ja ravintolat, elintarvikkeiden jatkojalostajat, oppilaitokset, neuvonta- ja tutkimuslaitokset sekä muut palvelujen tuottajat. Muita kohderyhmiä ovat kuluttajat ja matkailijat, tiedekeskukset, museot ja yhdistykset, meijerioppilaitokset ja muut oppilaitokset.
- maidon ja lihan tuottajat
- lapinlehmää rotuna muilla tavoin hyödyntävät maatilayrittäjät
- lappilaiset matkailuyrittäjät ja ravintolat
- elintarvikkeita jatkojalostavat yrittäjät
- muut palvelujen tuottajat
- alueen maatalouden opetusta antavat oppilaitokset
- maatalouden neuvonta- ja tutkimuslaitokset
- meijerioppilaitokset, muut oppilaitokset
- erikoistuotteita ja elämyspalveluita käyttävät kuluttajat ja matkailijat
- tiedekeskukset, museot ja yhdistykset
- paikalliset asukkaat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 313 957
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 442
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 446
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 052
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Kolari, Sodankylä, Inari, Ranua, Savukoski, Enontekiö, Pelkosenniemi, Posio, Pello, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Simo, Muonio, Utsjoki, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Pitkällä tähtäyksellä kestävän alkuperäisrodun käyttö lisää luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Kestävämpi karjatalous. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Uhanalaisen rodun elvyttäminen säilyttää ja lisää monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Kiertotalous voi hyödyntää jätteen bioenergian tuotossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Maatalouden ja muiden elinkeinojen kannattavuuden paraneminen erikoistumisen avulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Lapinlehmä osaksi matkailu- ja kulttuuripalveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Lähiruokatuotannon edistäminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman lisääminen, green care. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 7 |
| Maaseudun elinvoiman lisääminen yhdenvertaisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
| Alueen oma karjarotu on osa lappilaista kulttuuriperintöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 7 |
| Lapinlehmän käyttö kulttuurimaiseman ylläpitäjänä. | ||
Hanke on toteutettu Lapin yliopiston Arktisen keskuksen (päätoteuttaja), Luonnonvarakeskuksen (osatoteuttaja) ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (osatoteuttaja) yhteistyönä. Hanke on jakaantunut neljään työpakettiin: Lapinlehmän maidon ja lihan erityisominaisuudet (TP 1); Lapinlehmän maidon ja lihan jatkojalostus, tuotekehitys, jalosteiden hinnanmuodostus ja tuotannon kannattavuus (TP 2); Lapinlehmärodun erityisyys, lapinlehmän kasvattajien kokemusperäinen tieto ja rodun tunnettuuden lisääminen (TP 3); sekä Hallinto ja viestintä (TP4).
Hankkeen tuloksena on saatu uutta tutkimustietoa lapinlehmän maidon ja lihan ravintokoostumuksesta ja ominaisuuksista sekä lapinlehmien pidosta. Hankkeen tuottamaa monipuolista tietoa voidaan hyödyntää lapinlehmärodun, sen tuotteiden, tarinoiden ja kulttuurin tunnetuksi tekemisessä.
Maitotutkimuksessa kartoitettiin tiloja, joille on rekisteröity pohjoissuomenkarjarotuisia eläimiä. Tutkimukseen sopivia tiloja löytyi 18. Tiloilta haettiin maitonäytteet lapinlehmiltä ja verrokkiroduilta. Samalla kerättiin taustatietoa tilan lehmien ruokinnasta ja muusta hoidosta. Maitonäytteistä tehtiin rasvahappoanalyysit Luken laboratoriossa. Lapinlehmän maidossa oli hieman enemmän pehmeitä rasvoja kuin ayrshire-lehmillä, mutta rotujen väliset erot maidon rasvahappokoostumuksessa olivat pieniä. Lihatutkimusta varten kasvatettiin 12 lapinlehmärotuista ja 11 holsteinrotuista häritettyä sonnivasikkaa tervolalaisella kasvatustilalla 20 kuukauden ikään. Häristä kerättiin lihanäytteet, jotka tutkittiin Luken laboratoriossa. Lapinlehmärotuisten härkien liha poikkesi holsteinhärkien lihasta edukseen maun, mureuden ja mehukkuuden osalta.
Hankkeessa järjestettiin kaksi maidon jatkojalostuksen ja kaksi lihan jalostuksen työpajapäivää. Pajoihin osallistui yhteensä nelisenkymmentä henkilöä. Lapinlehmän pidon ja siitä saatavien tuotteiden jatkojalostuksen kannattavuudesta tehtiin laskelmia.
Haastattelututkimuksessa kerättiin karjatilallisten näkemyksiä lapinlehmän kasvattamisesta, rodun kestävyydestä ja mahdollisuuksista. Tuloksena saatiin ajantasaista tietoa lapinlehmien pidon nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Hankkeessa tuotettu tietoa ja osaamista on jalkautettu kohderyhmille työpajoissa, erilaisissa maaseututapahtumissa, tuottajille pidetyssä teemapäivässä ja loppuseminaarissa ja muissa verkostotapaamisissa sekä erilaisina julkaisuina, näyttelynä, verkkopalveluina ja tietopaketteina.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan toimitettuna verkkojulkaisuna Arktisen keskuksen tiedotteita -sarjassa 65/2023.