![]() |
![]() |
Hankekoodi: A76231
Hankkeen nimi: Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Euroopan tasolla rakentaminen kuluttaa kaikista luonnonvaroista jopa 50% painon mukaan mitattuna. Rakennukset kuluttavat n. 40% energiasta ja tuottavat 36% hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi rakentamisen jätteet ja rakennusten purkujätteet tuottavat 25-30% kaikista jätteistä. Rakennusmateriaalien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä on jo nykyisellään merkittävä, ja se kasvaa entisestään rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja energiajärjestelmän kehittyessä.
Ympäristöministeriö (YM) on parhaillaan laatimassa arviointityökalua ja raja-arvoja uudisrakennusten elinkaaren hiilidioksidipäästöille (CO2e). Raja-arvojen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Säädöskehityksen perimmäisenä tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten materiaalien sekä energian kulutuksen käytön vähentämiseen rakentamisessa. Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategian toimeenpano koskee 1,4 miljoonaa vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia. Korjausrakentamisen volyymi suomessa on noin puolet kaikesta rakentamisesta, joten rakentamisen päästöjen vähentämisessä sillä on merkittävä rooli.
Hankkeen isona tavoitteena on tuottaa uuttaa tietoa ja menetelmiä vähäpäästöiseen sekä rakentamisen kiertotaloutta edistävään korjausrakentamiseen elinkaariarvioinnin avulla. Elinkaariarvioinnin (LCA) tavoitteena on tarkastella rakennusta kehdosta-kehtoon periaatteella: raaka-aineen valmistuksesta aina materiaalin purkuun sekä kierrätykseen/uusiokäyttöön. Korjausrakentamisen yhteydessä tämä tarkoittaa kustannustehokkaimpien ratkaisujen löytämistä, joilla saavutetaan energiansäästöä sekä mahdollisimman pienet päästöt (CO2e).
Kehittämishanke toteutetaan rakennustekniikan sekä talotekniikan monialaisena yhteistyönä. Tällä tavoitteellaan kokonaistarkastelua parhaiden toteutusvaihtoehtojen löytämiseksi. Hankkeen konkreettinen toiminta on jaettu neljään eri työpakettiin: (1) Lähiökerrostalon energiasaneeraus, (2) Elinkaarilaskenta rakennuskannan kehittämisessä (3) Korjausrakentaminen vs. vanhan purku ja uudiskohteen rakentaminen, (4) Rakennusten muuntojoustavuus ja materiaalien kiertotalous ja (5) Osaamisen siirto. Kaikki hankkeessa tehtävät demonstraatiot kuvataan case-kuvausten muotoon. Lisäksi kohderyhmille järjestetään työpajoja, kohdevierailukäyntejä ja seminaareja osana osaamisen siirron toimenpiteitä.
Hankkeen lopputulema rakentamisen alan yritykset ottavat käyttöönsä uusia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla rakennusten elinkaaren päästöjä (CO2e) voidaan pienentää. Samalla nostetaan näiden toimijoiden valmiuksia uusien vähähiilisen rakentamisen säädösten käyttöönottamiseksi. Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät maakunnallisen aluetalouden kehittymiseen ja rakentamisen alan yritysten kasvuun. Hankkeen tuloksena vahvistetaan edelleen maakuntallisten rakentamisen arvoverkostojen toimintaa ja rakentamisen alan toimijoiden kilpailukyvyn kehittymistä. Hankkeen avulla tuetaan alueellisia elinkeino-ohjelmia sekä toteutetaan maakunnallista ilmasto- ja energiaohjelmaa pyrkimyksenä rakentamisen päästöjen pienentäminen.
Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalassa toimivat rakentamisen yritykset, alueelliset rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot, rakennusliikkeet, rakennuttajat ja kiinteistöjen omistajat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämän lisäksi alueella toimivat eri koulutus, tutkimus, kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.
Hankkeen yhteistyökumppaneitä ovat muun muassa:
Granlund Joensuu Oy (esisopimus)
Master yhtiöt Oy / Master Kodit Oy (esisopimus)
Joensuun Kodit Oy / Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli (esisopimus)
Karjalaisen kultturion edistämissäätiö KKES (esisopimus hallituskäsittelyssä, täydennetään myöhemmin)
Kehittämisprojektista on tiedotettu myös muita potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja tarkemmat keskustelut heidän liittymisestä projektiin on tarkoitus käydä myöhemmin, mikäli hakemus saa myönteisen rahoituspäätöksen. Projektiin osallistuvien yritysten lukumäärän suhteen tavoitteeksi on asetettu vähintään 12 kpl.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien viranhaltijat ja päätöksentekijät sekä Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan-, talotekniikan- ja ympäristötekniikan opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 332 144
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 878
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 421
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 387 097
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Kitee
Jakeluosoite: Karjalankatu 3
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
Rakennusten elinkaaren suurimmat päästöt syntyvät energian kulutuksesta sekä rakennusmateriaalien valmistuksesta. Suunnittelemalla rakennukset mahdollisimman vähäpäästöisiksi sekä materiaalivalintojen että energiatehokkuuden osalta säästetään myös luonnonvaroja. Lisäksi edistämällä rakentamisessa käytettävien materiaalien uusiokäyttöä sekä kierrätystä voidaan neitseellisten materiaalien käyttöä vähentää. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 8 |
Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja kiertotaloutta edistävien ratkaisujen kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi. Lisäksi edistämällä rakennusosien uusiokäyttöä sekä kierrätystä voidaan näiden materiaalien päätymistä mm. täyttömaiksi vähentää. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 2 | 6 |
Hankkeessa edistetään rakentamisen kiertotaloutta rakennusosien uusiokäytön ja kierrätettävyyden sekä rakennusten muuntojoustavuuden näkökulmista. Hanke tukee uusien suunnittelumenetelmien käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokkaan käytön. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 4 |
Hankkeessa edistetään uusiutuvan energian käyttöä kaupunkirakentamisessa. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
Hankkeessa edistetään paikallisten teollisuuden alojen kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien teknologiat ja osaaminen. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 6 |
Hankkeessa edistetään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Näitä ovat rakentamisen alan suunnittelupalvelut, kuten rakennusten monitavoiteoptimointiin ja rakennusten elinkaaren päästölaskentaan liittyvät palvelut. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
Hankkeessa edistetään eri teollisuuden alojen kehittymistä ja sitä kautta edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Rakennettujen ympäristöjen suunnitteluosaamiseen kuuluu myös esteettömyyden huomiointi. Uudistamalla rakennuskantaa voidaan lisääntyneen suunnitteluosaamisen ansiosta parantaa myös ympäristöjen esteettömyyttä. Hankkeessa tuotetaan puolueetonta tietoa rakentamisen ympäristövaikutuksista. Tämä on tietoisuuteen, sillä rakennusten loppukäyttäjinä, heillä on mahdollisuus edistää vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
Hankkeen avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Toisaalta perinteistä rakennuskantaa voidaan säilyttää kaupunkikuvassa edistäen osaltaan kulttuurihistoriallisia arvoja. | ||
Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
Hanke edistää osaamista vähäpäästöisen rakentamisen ratkaisuihin ja teknologioihin liittyen. |
Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen –hankkeen päätavoitteena oli löytää keinoja vähäpäästöiseen sekä kiertotaloutta edistävään korjausrakentamiseen sekä toteuttaa siihen liittyvää osaamisen siirtoa kohderyhmille. Osatavoitteina oli käyttöönottaa ja kehittää edelleen menetelmiä, joilla korjausrakentamisen suunnitteluun liittyvää monitavoiteoptimointia voidaan toteuttaa ja tuottaa tietoa peruskorjattavien rakennusten elinkaaren päästöistä ja niiden arvioinnista. Lisäksi osatavoitteena oli edistää hyvien käytänteiden käyttöönottoa rakennusten muuntojoustavuuteen, rakentamisen kiertotalouteen liittyen. Hankkeen toiminta oli jaettu viiteen eri työpakettiin, joita olivat Lähiökerrostalon energiasaneeraus (TP1); Elinkaarilaskenta rakennuskannan kehittämisessä (TP2); Korjausrakentaminen vs. vanhan purku ja uudiskohteen rakentaminen (TP3); Rakennusten muuntojoustavuus ja materiaalien kiertotalous (TP4) ja Osaamisen siirto ja viestintä (TP5).
Hankkeen toiminnan keskiössä oli vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen tunnistaminen konkreettisten case-kohteiden avulla. Hankkeen aikana tarkastelussa oli kolme kerroksinen asuinkerrostalo, liikerakennus, uudiskerrostalo sekä hallimainen toimistorakennus. Näissä case-toteutuksissa selvitettiin muun muassa rakennusten nykykuntoa, ideoitiin ja vertailtiin eri toteutusvaihtoehtoja päästöjen, energiatehokkuuden ja kustannusten osalta sekä testattiin ja otettiin käyttöön uusia suunnittelua tukevia työkaluja.
Rakentamisen kiertotalouteen ja rakennusten muuntojoustavuuteen liittyvän osaamisen kasvattamiseksi hankkeessa selvitettiin rakentamisen kiertotalouden nykytilaa, esteitä ja mahdollisuuksia kirjallisuuden, haastattelujen ja tutustumiskäyntien avulla suomessa ja ulkomailla. Lisäksi selvitettiin talotekniikan järjestelmien muuntojoustavuus ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia, sillä se niiden osuus rakennuksen elinkaaren päästöistä on merkittävä.
Hankkeessa toteutetuista pilottitoteutusten ja selvitystöiden avulla syntynyttä osaamista pyrittiin siirtämään osaksi kohderyhmän toimintaa muun muassa aktiivisen julkaisutoiminnan, työpajatyöskentelyn, opintomatkojen ja webinaarien avulla. Osana osaamisen siirron toimenpiteitä toteutettiin aktiivista sidosryhmätyöskentelyä. Tällaisia toimenpiteitä olivat muun muassa esitysten pitäminen ja osallistuminen ammattilaistilaisuuksiin Suomessa ja ulkomailla.
Hankkeen toiminnan tuloksena hankkeen sidosryhmät ovat saaneet muun muassa ajantasaista tietoa valmisteilla olevista rakentamisen vähähiilisyyttä edistävistä tulevista säädöksistä, rakentamisen elinkaaren hiilijalanjäljenarvioinnista, energiasimuloinnista, monitavoiteoptimoinnista, rakennusten energiatehokkuuden parantamisen keinoista sekä materiaalien ja rakenteiden uusio- ja uudelleenkäytöstä. Hankkeessa tuotettu tieto tukee osaltaan korjausrakentamisen sektorin toimijoita kehittämään osaamistaan, tuotteitaan ja palveluitaan sekä koko rakentamisen toimialan vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista.
Lisäksi hankkeessa tehdyt toimenpiteet lisäsivät merkittävästi hankkeen toteuttajan osaamista, jota tullaan jatkossa hyödyntämään osana talo- ja rakennustekniikan koulutusvastuualueiden toimintaa. Karelia-ammattikorkeakoulu onkin sitoutunut vähähiilisen rakentamisen kehittämiseen osana opetusta ja TKI-toimintaansa Pohjois-Karjalan maakunnassa myös tulevaisuudessa. Karelia-amk:n strategiassa 2030 ”Ratkaisuja vihreään siirtymään” on nostettu yhdeksi viidestä keskeisimmästä