|
|
|
Hankekoodi: A76230
Hankkeen nimi: Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.10.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Rautiainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400872759
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kalataloudella on merkittävä rooli Itä-Suomessa. Alueella on 105 ensimmäisen luokan kaupallistakalastaa ja kalatalouteen on investoitu voimakkaasti. Kalatalousalan toimijoiden ja aiempien kehittämishankkeiden tulosten pohjalta on tunnistettu kaksi keskeistä kehittämistarvetta: Logistiikan ja lajittelun kehittäminen sekä kalansaaliiden osto- ja myyntiprosessin tehostaminen.
Vesistöjen rikkomassa Itä-Suomessa pitkät kuljetusmatkat nostavat helposti kuljetuskustannukset liian korkeiksi. Lisäksi tehokkaampi kalansaaliiden ja kalanjakeiden lajittelu käsiteltäväksi jää saalis, jolle on ostaja. Osa kotimaisen kalan myyntipotentiaalista jää käyttämättä. Tämän ei-toivotun toimintaketjun takana on tiedonvälityksen ongelmat: tiedontarpeen nopea sykli, saalislajien ja -määrien ennakkotiedon puute kalastajalta tukkuportaalle sekä hitaat ja työllistävät toimintatavat.
Hankkeen pitkäntähtäimen tavoitteena on vaikuttaa kalatalousalan kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistumiseen sekä alan yhteistyörakenteiden ja toimijoiden välisen yhteistyön tiivistymiseen
Konkreettiset tavoitteet:
Tuottaa tietoa uusista kuljetuslogistisista ratkaisuista ja/tai keinoista tehostaa nykyisiä ratkaisuja
Tuottaa tietoa isovolyymiseeen kalastukseen soveltuvista lajittelulinjoista ja mahdollisuuksista niiden yhteiskäyttöön (toimintamallit)
Arvioida kalan osto- ja myyntitapahtumassa tarvittavan ennakkotiedon (saalis- ja ostomäärät) tuottamista digitaalisen järjestelmän avulla ja siihen liittyviä jatkokehittämistarpeita
Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet
TP1. Lajittelun ja logistiikan optimointi
Selvitys automaattisen lajittelulinjan käyttömahdollisuuksista. Hanke selvittää haastattelujen ja käytännön testausten avulla automaattisen lajittelulinjan käyttötarpeista ja teknisiä vaatimuksia sisävesikalastuksen saaliskaloille.
Logistiset ratkaisut, toimijoiden tarpeiden selvittäminen ja yhteistyön edistäminen. Hanke kartoittaa logistisesti järkevien tuonti- ja noutokuljetusten sijaintipaikat kalalle. Selvitetään digitaalisuuden ja keräilykonttien mahdollisuuksia logistiikassa.
TP2. Ennakkotietoa kalansaaliiden myyntiin ja ostoon digitaalisella järjestelmällä
Järjestelmän kehittämisen lähtökohtana on interaktiivinen prosessi, jossa käyttäjät (kalastajat, kalanjalostajat, muut osapuolet) osallistuvat aktiivisesti kehitystyöhön.
Keskeisimmät toimenpiteet:
-Pilottiryhmän kokoaminen ja yhteisen ymmärryksen luominen kehittämistarpeista ja haasteista, uusien ratkaisumallien kehittäminen ja prototyypin rakentaminen ja testaus, yhteiskehityssykleissä huomioidaan kalatalousalan sesonkiluonteisuus sekä järjestelmän dokumentointi ja arviointi. Lopuksi kootaan yhteen jatkokehitystarpeet ja arvio kehitystyöhön tarvittavista resursseista.
Hankkeen tuloksena syntyy konkreettisia toimintaehdotuksia, käsitys lajittelun ja logististen ratkaisujen reunaehdoista. Lisäksi syntyy tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista. Rinnakkain toteuttavan "Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää kannattavuutta sisävesikalastukseen" tulokset ja aikaisemmin saadut tiedot tukevat hanketta. Tiedon avulla mahdollistetaan arvoketjun toimintarakenteiden muutosehdotukset, joita voidaan soveltaa erityyppisiin toimijoihin. Hankkeen toimenpide-ehdotukset tukevat kalatalousalan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista sekä tuovat konkretiaa tarvittaville kehittämistoimille ja investoinneille.
Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan myynti- ja ostoprosessin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden joukon, joka määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta ja käyttökokemuksesta.
Kalankuljetusten logistisia ongelmakohtia ei ratkota ensimmäistä kertaa. Kuljetusten optimoinnissa tiedonsiirto eri toimijoiden välillä on ratkaisevaa ja sitä tarkoitusta tämän hankkeen tulokset palvelevat. Helppokäyttöinen tiedonsiirtokanavan piltointi, missä otetaan huomioon välivarastointi esimerkiksi sumputuksen avulla, jossa kalastaja voi informoida saadusta saaliista ostajalle ja ostaja voi puolestaan ilmoittaa kalastajalle ostotarpeista, on kalatalousalalle uusi toimintatapa. Hankkeen käyttäjiä osallistavat ja yhteiseen keskusteluun ohjaava toimintatavat sisäänajavat uutta toimintatapaa ja luovat varman pohjan tarvittavalle jatkokehitykselle ja käyttöönotolle tulevaisuudessa.
Hankkeen tuloksena vahvistetaan ekosysteemejä kalatalousalan ja sen liitäännäisalojen eri toimijoiden välillä, joilla voi olla esimerkiksi saaliin osalta erilaiset intressit. Hanke yhdistää myös sivuvirtojen logistiikkaa niidenkin osalta, jotta koko saaliin, kaikkien jakeiden mahdollisimman tarkka hyödyntäminen mahdollistuu kannattavasti.
Itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat ja -ostajat, kalatukut, logisiikka-alan yritykset
laitevalmistajat (kalankäsittely), digitaalisia järjestelmiä tarjoavat yritykset, kalatalousryhmät, alan kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot, ravitsemisalan yritykset ja organisaatiot, vähittäiskauppa, hallinto, kuluttajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 97 456
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 97 456
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 121 820
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 121 820
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Varkauden, Mikkelin, Keski-Karjalan, Kuopion, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Vesanto, Lieksa, Kuopio, Nurmes, Rantasalmi, Hirvensalmi, Sonkajärvi, Joensuu, Tervo, Pieksämäki, Polvijärvi, Tuusniemi, Savonlinna, Juuka, Varkaus, Kitee, Pielavesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 7 |
| Hanke tukee sisävesikalastuksen menetelmä kehitystä ja osaltaan sekasaaliiden ja särkikalojen elintarvikekäyttöä, sekä muutoin hyödyntämättömien kalajakeiden käyttömahdollisuuksia esimerkiksi lemmikkieläin ruokana. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Suomen sisävesien tila vaihtelee. Kalastusmenetelmien, ml. lajittelu, kehittäminen mahdollistaa särkikalojen kalastuksen lisäämisen. Särkikalakantojen rajoittaminen vähentää osaltaan vesistöjen rehevöitymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Parantuneet kalansaaliin lajittelumenetelmät vähentävät ruokahävikkä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Kalatalousala on merkittävä Itä-Suomelle. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 9 |
| Hanke hakee ratkaisuja logistisiin ongelmiin ja pyrkii vähentämään pitkiä kuljetusmatkoja ja optimoimaan kuljetuskapasitettin käyttöä. Se vaikuttaa myös alan kannattavuuteen myönteisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hanke lisää haja-asutusalueelle toimivien yritysten mahdollisuuksia toimittaa myytäviä tuotteitaan kannattavasti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen pitkäntähtäimen tavoitteena oli vaikuttaa kalatalousalan kilpailukyvyn ja kannattavuuden vahvistumiseen. Lisäksi kalatalouden yhteistyörakenteiden ja toimijoiden välisen yhteistyön tiivistyminen. Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli tuottaa tietoa uusista logistiikkaratkaisuista ja tehostaa nykyistä ratkaisuja Itä-Suomen kalataloudessa. Toisena tavoitteena oli tuottaa tietoa automaattisista kalan lajittelulinjoista ja laitteiden yhteiskäytöstä. Kolmantena tavoitteena oli kokeilla digitaalista järjestelmää kalatalouden kaupankäynnin ennakkotiedonvälitystä.
Hankkeessa selvitettiin ja tunnistettiin Itä-Suomen kalatalouden logistiikan reunaehtoja ja ratkaisuja. Logistiikan haasteita pyrittiin ratkaisemaan Itä-Suomen kalatalouden master datan ja avoimen datan avulla. Lisäksi hankkeessa pilotointiin sisävesikalastuksen mobiilisaalisilmoitusjärjestelmään (Järvikala-sovellus) uutta logistiikkaominaisuutta. Kyseisellä ominaisuudella eri yritykset voivat sopia kalan yhteiskuljetuksista ja verkostoitua. Tuloksena syntyi myös toimintaehdotuksia ja logistiikan digitaalisesta alustakonseptista.
Kalan automaattisten lajittelulinjaston tarpeita selvitettiin kalatalouden yrityksiltä. Lajittelun teknologian reunaehtoja selvitettiin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Merkittävin haaste kalan lajittelussa oli sekasaaliit eli saaliiksi oli saatu eri kalalajeja samalla kertaa. Lisäksi kalat tulee lajitella eri kokoluokkiin. Tällä hetkellä kalan lajittelu tapahtuu pääosin käsityönä. Lajittelulaitteiden yhteiskäytön mahdollisuutta rajoittaa logistiikan haasteet ja kalatalouden sisäinen kilpailu sekä omavalvonnan asiat. Eri ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettiin esiselvitys konenäön ja tekoälyn soveltuvuudesta kotimaisen kalan lajitteluun. Selvityksen perusteella teknologialla voidaan hyödyntää kalan lajittelussa. Tämän lisäksi Suomessa on tarvittava osaaminen teknologiassa ja laitteen prototyypin rakentamiseen.
Digitaalisen järjestelmän tarpeet selvitettiin kalatalouden yrityksiltä. Kehitystyötä tehtiin hankkeen sidosryhmien kanssa ja tiiviillä kehitysryhmällä. Hankkeessa toteutettiin digitaalisen tiedonvälityksen pilotointi, josta saatiin käyttäjäkokemusta ja palautetta. Kokonaisuudessa palaute oli positiivista. Uudet digitaaliset ominaisuudet ja jatkokehittäminen koetaan tarpeelliseksi tulevaisuudessa. Varsinainen lisäarvo voidaan todeta vasta, kun digitaalinen järjestelmä saadaan jatkokehityksen kautta käytännön elämän käyttöön.
Hankkeesta ja tuloksista viestittiin aktiivisesti eri media-alustoilla. Lisäksi hanke järjesti kolme seminaaria ja osallistui sidosryhmien tilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Täten hanke vaikutti laajemmalle alueelle korona ajasta huolimatta.